Ikääntyvä väestö tarvitsee hoitajia, koneet eivät osaa johtaa ihmisiä – Lue, miltä aloilta työt eivät katoa 20 vuodessa - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Näiltä aloilta työt eivät katoa 20 vuodessa – koulutus alkaa näkyä yhä enemmän palkassa

Julkaistu: 2.6. 17:43

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij uskoo viihdeteollisuuden olevan tulevaisuuden työllistäjä.

Kuka olisi kaksikymmentä vuotta sitten osannut ennustaa, että 2020-luvulla elantonsa voi ansaita esimerkiksi tuottamalla sisältöä sosiaaliseen mediaan?

Tuskin kukaan. Ja tuskin kukaan olisi osannut kuvitella, että tulevaisuudessa jotkut ihmiset maksavat rahaa siitä, kun saavat seurata jonkun toisen elämää sosiaalisessa mediassa.

Näin kuitenkin nykyään on. Tästä syystä sen ennustaminen, mitkä työt ja ammatit ovat edelleen olemassa 20 vuoden päästä ja mitkä puolestaan katoavat, on erityisen hankalaa.

– Ihmisten kulutustottumuksissa voi tapahtua yllättäviä muutoksia kymmenessä tai kahdessakymmenessä vuodessa, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij sanoo.

– Työmarkkinat muuttuvat niiden mukana, ja siksi ennustaminen on niin vaikeaa.

Etlan tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskijin mukaan ihmisten kulutustottumukset voivat muuttaa työmarkkinoita arvaamattomalla tavalla.

Tiettyjen kehityskulkujen voi silti nähdä jatkuvan tulevaisuudessa. Niitä tarkastelemalla on mahdollista arvioida, millaiselle ammattitaidolle on kysyntää vielä vuosikymmentenkin päästä.

Sosiaali- ja terveysala on varma rasti

Väestön ikääntyminen on esimerkiksi sellainen kehityskulku, joka tulee jatkumaan pitkälle tulevaisuuteen. Se tarkoittaa, että hoivatyön kysyntä vain kasvaa jatkossa. Sosiaali- ja terveysalan koulutus on siis varma rasti, jos haluaa itselleen ammatin, jonka katoamisesta ei tarvitse huolehtia.

Automatisaation ja robotisaation eteneminen työpaikoilla tuskin on päättymässä aivan äkkiseltään. Kummatkin ovat kehityskulkuja, jotka todennäköisesti vain voimistuvat tulevaisuudessa.

Jos siis miettii, pitäisikö kouluttautua palkanlaskijaksi vai sairaanhoitajaksi, jälkimmäinen vaihtoehto on työllistymisen kannalta parempi.

Kone korvaa ihmisen rutiinityössä

Ihmistyövoimaa korvataan koneilla etenkin niin sanotussa rutiiniluontoisessa työssä. Se on useimmiten työtä, jota tehdään noudattamalla yksinkertaisia sääntöjä. Edellä mainittu palkanlaskenta on juuri tällaista työtä, kuten myös erilaiset kokoonpano- ja lajittelutyöt sekä jotkin asiakaspalvelutehtävät.

Aivan kaikkea suorittavaa työtä ei kuitenkaan ole vielä kyetty koneellistamaan. Tampereen yliopiston kansantaloustieteen professorin Jari Vainiomäen mukaan hyvä esimerkki on rakentaminen, jossa yhä tarvitaan ihmiskäsien lihasvoimaa.

– Rakentaminen on osittain edelleen käsityötä. Ne tilanteet, joissa sitä työtä tehdään ovat niin vaihtelevia, ettei kone pysty arvioimaan niitä tilanteita oikein. Tarvitaan siis ihmisen silmä ja käsi.

Tampereen yliopiston kansantaloustieteen professori Jari Vainiomäki arvelee, etteivät ihmiset halua robottien leikkaavan hiuksia 20 vuodenkaan päästä.

Toinen esimerkki suorittavasta työstä, jossa ihminen on edelleen keskeisessä roolissa, on parturi-kampaajan ammatti.

– Hiustenleikkuun siirtymisen roboteille saattaa estää yksin jo se, etteivät ihmiset välttämättä halua käydä robotin saksittavana, Vainiomäki sanoo.

Ihmiset johtavat ihmisiä

Vanhemmista ikäpolvista voi vielä löytyä ihmisiä, jotka ovat edenneet urallaan korkeaan asemaan ja korkeille palkoille, vaikka he eivät olisi elämässään juuri kouluja käyneet.

Nykyisin tällainen on jo harvinaista ja tulevaisuudessa todennäköisesti mahdotonta.

– Korkeakoulutuksen painoarvo ihmisen palkassa luultavasti korostuu entisestään, Vainiomäki arvioi.

Hyvän palkan lisäksi korkea-asteen koulutus saattaa myös taata vakaan aseman tulevaisuuden työmarkkinoilla.

– Esimerkiksi johtamistehtävät, joissa johdetaan ihmisiä, perustuvat sellaiselle vuorovaikutukselle, johon mikään kone ei ainakaan toistaiseksi ole kyennyt, Vainiomäki sanoo.

Koronakriisin opetukset

Koronakriisi on tehnyt kuntosaliyrittäjistä ja ravintola-alan työntekijöistä toimettomia.

Terhi Maczulskij uskoo terveys- ja hyvinvointialan sekä ravintolabisneksen elpyvän kuitenkin nopeasti, kun kriisi on takanapäin.

– Vaikka nyt tilanne on mikä on, en näkisi näiden alojen hiipuvan tulevaisuudessa. Niin ravintola- kuin kauneus- ja terveyspalveluiden kysyntä on ollut pelkästään kasvussa viime vuodet.

Huomio kannattaa suunnata ihmisten kulutuskäyttäytymiseen koronakriisin aikana. Sieltä voi nimittäin paljastua trendejä, jotka antavat vihiä siitä, millaisen työn kysyntä voi tulevaisuudessa kasvaa.

– Kaikenlainen viihde – oli se sitten televisio, sosiaalinen media tai elokuva – näyttää lisääntyvän, Maczulskij sanoo.

– Ihmiset eivät enää kuluta rahaa pelkästään vaatteisiin tai osta personal trainer -palveluita. He haluavat elämyksiä, jotka voivat nykyisin olla täysin aineettomiakin.

Sen lisäksi, että ihmiset ovat koronakriisin aikana kuluttaneet suoratoistopalveluita tavallista enemmän, he ovat myös tilanneet hurjasti paketteja.

Maczulskijin mukaan logistiikka onkin ala, jossa työt saattavat tulevaisuudessa lisääntyä.

– Nyt kun ihmiset tottuvat siihen, että tuotteet on mahdollista tilata lähikauppaan tai suoraan kotiovelle, se jää helposti päälle.

Tulevaisuus on silti avoin

Mikään tässä jutussa kerrottu ei ole kiveen hakattua. Kuten alussa todettiin, tulevaisuuden ennustaminen on hankalaa. Vaikeaksi sen tekevät useat liikkuvat osaset, jotka saattavat puuttua peliin ja muuttaa kehityksen suunnan kokonaan.

Talouden kehityksellä on keskeinen rooli. Jatkuuko talouskasvu? Lisääkö kasvu ihmisten vaurautta? Työmarkkinat reagoivat tällaisiin seikkoihin herkästi.

– Edes terveyspalveluiden kysyntää ei voi ennustaa pelkän ikääntymisen perusteella. Pitkällä aikavälillä paljon tärkeämpi on talous ja vaurastuminen, Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Petri Böckerman sanoo.

– Jos ihmiset vaurastuvat, he kysyvät enemmän terveyspalveluita ja tätä kautta sektorille syntyy yhä enemmän työpaikkoja. Sen sijaan jos ihmiset köyhtyvät, kysyntä laskee ja työpaikkoja ei synny tiettyä määrää enempää.

Siihen, kuinka paljon ihmistyötä lopulta korvataan koneilla, puolestaan vaikuttaa teknologian hinta suhteessa työstä maksettavaan palkkaan.

– Jonkin työn automatisointi voi olla teknologisesti mahdollista, mutta ei taloudellisesti kannattavaa. Teknologia voi olla niin kallista, että halvempaa on palkata ihminen tekemään sitä työtä, Böckerman sanoo.

Pakkaa sekoittaa edelleen myös globalisaation kehitys. Koronakriisin myötä julkisessa keskustelussa on kysytty, pitäisikö huoltovarmuuden kannalta kriittistä tuotantoa palauttaa ulkomailta takaisin Suomeen.

Böckerman ei kuitenkaan usko, että ulkomaille vietyä työtä tuotaisiin merkittävissä määrin takaisin kotimaahan.

– Yksityiset yritykset tekevät taloudellisia päätöksiä. Ne punnitsevat kustannuksia ja hyötyjä, ja niitä ohjaa pyrkimys maksimoida osakkeenomistajien voittoja.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?