Suomi on menettänyt korona­kriisissä työ­tunteja toiseksi vähiten EU:ssa – syynä etätyö - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Suomi on menettänyt korona­kriisissä työ­tunteja toiseksi vähiten EU:ssa – syynä etätyö

Julkaistu: 1.6. 20:50

Suomessa on omaksuttu etätyökäytännöt Euroopan unionin maista parhaiten ja työtunteja on menetetty toisiksi vähiten. Muun muassa siksi Suomi voi toipua hyvin.

Liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikön Harri Pursiaisen mukaan digitaalisaation ansiosta Suomessa on menetetty toisiksi vähiten työtunteja EU-maista koronapandemian aikana.

Etätyökäytänteet ovat toisin sanoen pelastaneet monet lomautuksilta tai yrityksiä kaatumiselta.

Pursiaisen mukaan nyt tulisi pitää huoli siitä, että nämä käytänteet jäävät pysyväksi osaksi suomalaista, entistä tehokkaampaa, työelämää.

Uudistusten aika on nyt

Valtiosihteeri Martti Hetemäen mukaan Suomessa kannattaisi aloittaa rakenteellisten uudistusten valmistelu pian, eikä odottaa kriisin laantumista.

Hetemäen mukaan olisi tärkeää, että rakenteelliset uudistukset olisivat valmiina siinä vaiheessa, kun työllisyydelle on jälleen suurempi tarve ja suhdanteet ovat paremmat.

– Nyt kannattaa käyttää aika esimerkiksi osaamisen parantamiseen ja kaikkeen siihen, mikä lisää työmahdollisuuksia ja tuottavuutta.

Hetemäki viittasi myös siihen, että kriisin aikanakin pitää valmistella ratkaisuja pitkän aikavälin haasteisiin, kuten ilmastonmuutoksen ja ikärakenteen ratkaisemiseksi.

Haasteet ovat tuttuja: ikärakenne on muita Pohjoismaita huonompi, samoin julkinen talous.

Kriisi lisää raportin mukaan veroja ja kasvattaa menoja. Sitä voi verrata 1990-luvun lamaan ja 2007 ja 2008 alkaneeseen finanssikriisiin.

– Vesa Vihriälän ryhmän skenaariossa velkaantuminen on itseasiassa jopa suurempaa suhteessa kansantuotteeseen kuin mitä se oli näissä aiemmissa kriiseissä. Ja tämä tapahtuu tilanteessa, joissa meillä on tämä väestön ikääntyminen edessä.

Hetemäen mukaan siihen oltiin huonosti valmistuneita ja kriisi vaikeuttaa tilannetta ennestään.

Hetemäen johtama virkamiestyöryhmä julkaisi maanantaina toisen raporttinsa, jossa annetaan suuntaviivoja Suomen ”jälleenrakentamiseen” ja koronakriisin hoitoon.

Pelkkä työllisyyden kasvattaminen ei riitä

Hetemäen exit-työryhmän raportin toisessa osassa arvioidaan, että julkista taloutta tulee vahvistaa koronaa seuraavan jälleenrakennuksen aikana vähintään seitsemällä miljardilla eurolla. Tämä tapahtuisi veronkorotuksin tai leikkaamalla, mutta asiaan ei oteta tarkemmin kantaa.

Koronakriisin jälkeistä talouden matokuuria ei hoideta työryhmän mukaan pelkästään työllisyyttä kasvattamalla.

Jotta julkisen talouden vahvistaminen saavutettaisiin työllisyyden kasvulla, tulisi työllisyystoimien kasvattaa työllisyyttä 240 000 hengellä ilman, että toimet kasvattaisivat julkisia menoja.

– Tällainen työllisyyden lisäys vaatisi huimia rakenteellisia muutoksia sekä työvoiman kysynnässä että tarjonnassa, sillä edes vuoden 2019 keskimääräisen työttömyysasteen puolittaminen ei riittäisi nostamaan työllisyyttä kuin noin 90 000 hengellä, raportissa suhteutetaan.

Puoli miljoonaa suomalaista koulutettava uudelleen

Lähes tunnin mittaiseksi venyneessä tiedotustilaisuudessa ääneen pääsivät Hetemäen ohella ministeriöiden kansliapäälliköt.

Vaikka kriisi on lisännyt työttömyyttä ja ajanut valtiontalouden entistä ahtaammalle, kansliapäälliköt olivat varsin luottavaisia Suomen tulevaisuuden suhteen.

Puheenvuoroissa toistui luotto siihen, että Suomi nousee koronakriisin jälkeen entistä ehompana. Tätä perusteltiin monin tavoin, esimerkiksi sillä, että Suomessa on omaksuttu etätyökäytännöt Euroopan unionin maista parhaiten.

Digitaalisaation ja työelämän murroksen ohella kansliapäälliköt painottivat kouluttautumisen merkitystä siinä, että Suomi pääsee koronan jälkeen jaloilleen.

Opetusministeriön Anita Lehikoisen mukaan hallituksen työllisyystavoitteet eivät voi toteutua ilman koulutustason nousua. Vaikka suomalainen koulutus menestyy, on maassamme hänen mukaansa lukuisia aikuisia, jotka sinnittelevät työelämässä.

Lisäksi Lehikoisen mukaan jopa puoli miljoonaa suomalaista tulee kouluttaa uudelleen väestön ikääntyessä.

Kansliapäälliköt olivat myös yhtä mieltä siitä, että koronakriisin aikana ei tule unohtaa ilmastonmuutoksen torjuntaa ja kannattaa panostaa vihreään teknologiaan.

– Ne rahat jotka käytetään vihreään elvytykseen tuottavat kolme kertaa enemmän työpaikkoja kuin fossiiliset työpaikat, sanoi ympäristöministeriön Hannele Pokka.

Hänen mukaansa hiilineutraaliuteen tähtäävät uudistukset tulee tehdä jossain vaiheessa joka tapauksessa, joten niiden työllisyysvaikutusten vuoksi ne on aivan sama tehdä nytkin.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?