Peltikattoon ilmestyi lautasen kokoinen monttu – kokeneen peltiseppämestarin arvio ratkaisi ison riidan - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Peltikattoon ilmestyi lautasen kokoinen monttu – kokeneen peltiseppämestarin arvio ratkaisi ison riidan

Omistaja kuvasi talonsa pihasta isoja kivenmurikoita. Oikeuden ratkaisun mukaan kivet eivät olleet lentäneet katolle.

Julkaistu: 30.5. 14:38

Omakotitalon peltikatolle ilmestyneestä lautasen kokoisesta painaumasta syntyi korvauskiista.

Omistaja uusi kattonsa ja vaati kymppitonnia yrittäjältä, joka vastasi läheisen teollisuusalueen kallion räjäytystöistä.

Vaatimuksensa mies perusti pihasta löytyneisiin kivenmurikoihin, jotka olivat aiheuttaneet painauman. Hän hävisi juttunsa oikeudessa. Kymppitonnin remontti tuli maksamaan omistajalle lähes 30 000 euroa eikä mystisen painauman syy edes selvinnyt.

Ennen räjäytystöitten aloittamista syksyllä 2017 yrittäjä valokuvasi lähistön kiinteistöjä. Myös kiistaa herättäneen talon katto kuvattiin ja todettiin ehjäksi.

Runsas puoli vuotta kului ja omistaja kuvautti kattonsa reklamaatiota varten, koska katossa oli halkaisijaltaan noin 20 sentin painauma.

Talon pihasta omistaja kuvasi muutamia kivenmurikoita, jotka olivat lentäneet räjäytysten seurauksena.

Omistaja kuvasi talonsa pihasta isoja kivenmurikoita. Oikeuden ratkaisun mukaan kivet eivät olleet lentäneet katolle.

Teollisuusalueella räjäyteltiin talvella ja tuolloin omistajan puoliso oli keittiössä ollessaan kuullut pamauksen. Talvi oli luminen, eikä vaurioita silloin huomattu.

Katto uusittiin kokonaan, koska kuntoa tutkinut asiantuntija esitti omistajalle pikaista remonttia, jottei mitään laajempia vaurioita tulisi.

Omistaja oli kertomansa mukaan ollut yhteydessä räjäytyksistä vastanneeseen yrittäjään, mutta tämä ei ollut reagoinut mitenkään. Hän halusi yrittäjän vastuuseen vahingoista.

Omistaja vaati Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa nostamallaan kanteella 10 125 euron korvauksia yrittäjältä alusrakenteita myöten uusitusta katosta.

Yrittäjä kiisti vahingon 500 euroa ylittävältä osin, vaikka myönsikin, että katolle lentänyt kivi saattoi aiheuttaa painauman. Vaurio ei yrittäjän mielestä ollut kuitenkaan aiheutunut työmaalta lentäneestä kivestä, yrittäjä totesi.

Yrittäjä huomautti, että hänelle ei ollut annettu mahdollisuutta katon tarkastukseen eikä häntä ollut kuultu, kun katto oli päätetty uusia. Hänen mielestään omistaja ei ollut reklamoinut asiasta ja tieto vahingosta tuli vasta, kun katto oli uusittu.

Räjäytysten jälkeen katosta löytyi lommo, jonka synnystä käynnistyi oikeusjuttu.

Yrittäjän näkemys oli, että viallinen kattopelti olisi voitu irrottaa ja lommo olisi oikaistu. Kulut olisivat jääneet 500 euroon. Hän muistutti myös, että katto oli jo elinkaarensa päässä, mutta nyt häneltä vaadittiin koko katon uusimisesta korvauksia.

Käräjäoikeus kuuli useita todistajia ja tutki valokuvia. Räjäytysvahingot kuuluvat ankaran vastuun piiriin, millä tarkoitetaan sitä, että aiheuttaja on korvausvastuussa vahingoista.

Omistaja kertoi oikeudessa, että hän löysi talonsa pihasta isoja kiviä samana päivänä, jolloin puoliso oli kuullut pamauksen. Tuolloin oli lunta eikä kattopeltiin syntynyt painauma ollut näkyvillä. Vahingot paljastuivat vasta lumien sulettua. Omistajan kertoman mukaan myös naapurikiinteistöille oli tullut vahinkoja.

Kun vahinkoja oli tutkittu perusteellisesti, selvisi omistajan mukaan, että pellissä oli reikä ja vesi valui talon rakenteisiin. Asiantuntijan mielestä katto piti uusia kokonaan.

Omistaja kertoi, ettei katolla ei ollut käynyt kukaan muu kuin nuohooja, joka käy syksyisin.

Räjäytyksiä tehtiin syksyllä ja kiviä sinkoutui ympäristöön, kun suojaksi jätetty pintakansi petti. Yrittäjä kertoi, että joissain tapauksissa kivet olivat rikkoneet katon pinnan ja menneet jopa lävitse katosta. Pyöreitä painaumia ei muissa katoissa ollut eikä 60–80 metrin päästä lentävä teräväreunainen kivi sellaista edes aiheuttaisi.

Räjäytysten jälkeen alueen kiinteistöt oli tarkastettu ja vahingot korjattu tai korvattu. Kyseisessä omakotitalossa ei vahinkoja havaittu eikä omistaja ollut niistä ilmoittanut. Tieto tavoitti yrittäjän vasta kesällä, kun katto oli jo uusittu.

Oikeus kuuli todistajana 25 vuotta alalla ollutta peltiseppämestaria. Valokuvista hän päätteli, että katossa ollut lommo olisi syntynyt astumisen seurauksena. Jos sen olisi aiheuttanut kymmenien metrien päästä lentänyt teräväreunainen kivi, niin kivi olisi mennyt 0,6 milliä paksusta kattopellistä lävitse. Hänen arvionsa oli, ettei lommo ollut kiven aiheuttama.

Katon kunnon tutkinut ja tarkastusraportin laatinut yritys puhuu raportissaan vauriosta. Talon omistaja ja hänen puolisonsa puhuvat kuitenkin reiästä, joka olisi ollut pellissä.

Käräjäoikeus katsoi näytetyksi, että katossa oli painauma, mutta ei reikää.

Vahingonkorvausvaatimuksen kannalta ratkaisevana käräjäoikeus piti kokeneen peltiseppämestarin kertomusta. Sen mukaan lommo ei voinut syntyä työmaalta lentäneestä kivestä.

Käräjäoikeus päätyi ratkaisuun, jonka mukaan painauma oli syntynyt jostain muusta kuin räjäytystöistä. Oikeuden mielestä syy-yhteys vaurion ja räjäytysten välillä jäi näyttämättä ja se hylkäsi kanteen viime joulukuussa.

Omistaja oli käräjäoikeuden ratkaisuun pettynyt ja hän vei riidan edelleen Turun hovioikeuteen. Hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. Hovi ratkaisi asian toukokuun viimeisellä viikolla.

Päätökseen on mahdollista hakea muutosta korkeimmalta oikeudelta, jos se myöntää valitusluvan.

Riita tuli kalliiksi omistajalle. Hänen on maksettava omat noin 12 000 euron ja yrittäjän noin 5 000 euron oikeudenkäyntikulut. Talossa on nyt lähes 30 000 euron hintainen katto, kun ilman oikeudenkäyntejä olisi selvinnyt kymppitonnilla.

Peltokatto kuvattiin ennen räjäytystöitten aloittamista ja se todettiin ehjäksi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?