Kommentti: EU:n uusi jättirahasto muuttaisi unionin luonnetta rajulla kädellä – Suomi olisi mylläyksessä maksaja - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Kommentti: EU:n uusi jättirahasto muuttaisi unionin luonnetta rajulla kädellä – Suomi olisi mylläyksessä maksaja

Julkaistu: 27.5. 16:11

Komission havittelema elpymisrahasto veisi EU:ta taas yhden ison askelen kohti tulonsiirtounionia, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.

Euroopan unionin komissio on juuri esitellyt mallinsa EU:n monivuotiseksi budjetiksi ja sen kupeeseen koottavaksi niin sanotuksi elpymisrahastoksi.

Budjetti on jo sellaisenaan kova pala purtavaksi, mutta vielä vaikeampi on niellä elpymisrahastoa satojen miljardien eurojen rahasiirtoineen velkaisimpien jäsenmaiden hyväksi – käytännössä Suomen kaltaisten nettomaksajien kustannuksella.

Elpymisrahasto ei olekaan kerralla valmis ja paketissa, vaan edessä lienevät pitkälliset ja vaikeat neuvottelut erimielisten jäsenmaiden välillä ennen kuin komissio saa luvan ryhtyä kokoamaan rahastoaan saati ohjailemaan varoja yhdenkään jäsenmaan käyttöön.

Silti pelkkä ehdotus on merkittävä askel unionin historiassa, sillä käytännössä jättirahasto muuttaisi olennaisesti unionin luonnetta ja unionin toimielimien ja jäsenmaiden välisiä suhteita.

Unionin velka on oikeastaan kielletty keino

Komission mielestä osa koronakriisin kovimmin koettelemista ja ennestään ylivelkaisista jäsenmaista ei selviä kriisistä omin voimin, ja siksi se katsoo EU:n yhteiset elvytystoimet ja niitä varten perustettavan rahaston välttämättömiksi.

Komissio haluaa rahaston käyttöön 750 miljardia euroa, jotka se lainaisi rahoitusmarkkinoilta unionin velkakirjoja liikkeeseen laskemalla.

Rahastosta, sen varainhankinnasta ja varojen ohjailusta käyttökohteisiinsa vastaisi komissio.

Unionin perussopimusten mukaan EU:n oma budjettitalous olisi pidettävä tasapainossa eli se ei oikeastaan saisi rahoittaa mitään menojaan velkarahoituksella. Tästä huolimatta EU on aiemminkin paikannut menojaan velalla, mutta nyt puheena olevat summat ovat ennen näkemättömän suuria.

Rahaston velkarahoituksen takeena olisi EU:n budjetti – ja käytännössä Suomen kaltaisten jäsenmaiden jäsenmaksut ja EU:lle annettava oikeus koota omaan käyttöönsä uudenlaisia veroja.

Ehdotuksessa on paljon yhtäläisyyksiä Saksan ja Ranskan jo aiemmin esittämään 500 miljardin euron aloitteeseen, mutta siinä on tasapuolisesti piirteitä myös Hollannin, Itävallan, Ruotsin ja Tanskan eli "nuukan nelikon" niukemmasta vasta-aloitteesta.

Suomen vastuut eivät muutu saataviksi

Saksan ja Ranskan aloitteesta komissio on omaksunut ajatuksen ohjata elpymisrahaa apua kaipaaville jäsenmaille avustuksina. Nuukan nelikon vasta-aloitteesta komissio on omaksunut ajatuksen jakaa varoja myös edullisina luottoina.

Komission kompromissi ei olekaan joko tai vaan sekä että.

Kumpi tahansa rahoitusmuoto, ilmaiset avustukset tai puoli-ilmaiset luotot, lienevät mieluisa mahdollisuus niille Italian kaltaisille jäsenmaille, joiden ennestään velkaisen oman valtion nimissä otettavasta velkarahoituksesta olisi maksettava ilmaista tai edullista tukirahoitusta kovempi hinta.

Samoin ehdotukset lienevät kaikkien niiden mieleen, joiden mielestä EU:ta on syytäkin kehittää kohti nykyistä tiiviimpää ja liittovaltiomaisempaa tulonsiirtounionia – ja joiden mielestä koronakriisin tarjoama tilaisuus unionin muokkaamiseen on empimättä käytettävä.

Sen sijaan ehdotuksia on vaikea hyväksyä saman tien saati sellaisenaan yhdessäkään keskimääräistä EU-maata vähemmän velkaisessa nettomaksajamaassa. Kuten Suomessa.

Odotukset Suomeenkin kenties ohjautuvista tukiluotoista tai apurahaeristä eivät muuta mustaa valkoiseksi. Ne eivät muuta rahastosta Suomellekin koituvia uusia vastuita saataviksi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?