Kommentti: Velkaa on turha pelätä - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Kommentti: Velkaa on turha pelätä

Väylien korjaaminen on järkevää laskusuhdanteessa.

Julkaistu: 25.5. 15:06

Vielä alkuvuodesta orastaneen kasvun toivottiin helpottavan valtioiden velanhoitoa ja vähitellen myös supistavan velkaa ainakin suhteessa talouksien kokonaistuotantoon. Nyt tilanne on toisin, Vesa Varhee kirjoittaa.

Koronaviruksen torjunta ja erilaiset tukitoimet, joilla taloutta on yritetty pitää edes yskien käynnissä, ovat lisänneet valtioiden velkaantumista vauhdilla.

Keskuspankit ovat tehneet oman osuutensa ja pitäneet valtioiden veloistaan maksamia korkoja enemmän tai vähemmän pohjalukemissa, ja velkojen tuleva takaisinmaksu ja hoito on jätetty pääosin huomisen huoleksi. Se puolestaan on alkanut huolestuttaa joitakin talouden tarkkailijoita, ja liian velkaantumisen pelätään jättävän jälkipolvien niskoille turhan suuren taakan.

Huoli on jossain määrin perusteltu, muttei aivan synkimpien maalailujen mukainen.

Kaikki velka ei suinkaan ole pahasta, ja velanhoitokykyä kohentavat investoinnit ovat matalien korkojen maailmassa sen sijaan jopa suositeltavia. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki velanotto ja julkisten menojen kasvattaminen olisi hyvää tai edes elvyttävää talouden pitoa.

Talouden elvyttäminen julkisia menoja ja velkaa lisäämällä on tarpeen niissä tilanteissa, joissa talouden yksityinen sektori ei synnytä riittävästi kysyntää työllistämään talouden koko työvoiman.

Se johtaa tuotannon jäämiseen mahdollista matalammalle tasolle, tarpeettoman vähäiseen tai olemattomaan talouskasvuun ja työtä vaille jääneiden kurjistumiseen.

Heille julkisista varoista maksettavat työttömyyskorvaukset ovatkin tärkeä osa jokaisen kehittyneen talouden hyvinvointipolitiikkaa.

Kuten aina, tässäkin periaatteessa paholainen piilee yksityiskohdissa: mahdollistaako työttömyystuki edes tilapäiset työt parempia aikoja odotellessa, ohjaako se etsimään uutta työtä alasta piittaamatta ja tuleeko sillä edes välttävästi toimeen?

Toisaalta julkisten menojen lisääminen ei yksiselitteisesti kasvata taloutta. Julkinen sektori ei tuota muuta kuin hallintoa ja julkisia palveluja, joita on hyvin hankala esimerkiksi viedä.

Kattava peruskoulutus ei itsestään muutu vientituotteiksi, vaan tarvitaan yrityksiä, jotka palkkaavat koulusta päässeet tuottamaan tavaroita tai palveluja. Siksi jokainen julkisen sektorin kuluttama euro on kerättävä yksityiseltä sektorilta jonkin muotoisena verona. Niin ollen valtion tulisi kaikissa oloissa pyrkiä minimoimaan julkiset menot ja pitämään ne tulojen tasalla.

Ainoastaan laskusuhdanteessa, kun yrityssektori ei vedä, tulee valtion lisätä talouteen kysyntää velalla rahoitettuna. Tämän se tekee tehokkaimmin panostamalla laskusuhdanteessa investointeihin, jotka jatkossa edistävät teollisuuden toimintaa ja etenkin vientiä.

Parhaana esimerkkinä tällaisesta toimii epäilemättä satamien ja maaliikenteen väylien korjaaminen ja oikominen. 1930-luvun laman aikaan oiottiin maanteiden mutkia, kun talviset metsänajot olivat taantuman ja kauppasotien vuoksi lamassa.

Kun korona näyttäisi, vähitellen, olevan jos ei katoamassa ainakin laantumassa hallittaviin mittoihin – sormet ristissä/peukut pystyssä, kukaanhan ei tiedä varmasti miten virus jatkossa kehittyy – on aika valmistella valtion talouspoliittista linjaa koronan vuoksi otettujen suurvelkojen hoitoon.

Kaikki kuluvan vuoden budjettiin ehdotetut lisämenot on kyseenalaistettava, mikäli ne merkitsevät pysyviä menolisäyksiä ilman selkeätä talouden kasvua, ja velanhoitokykyä suosivia vaikutuksia.

Velkaa on toistaiseksi helposti saatavissa, mutta jos rahoittajille syntyy esimerkiksi ministerien lausunnoista sellainen käsitys, että sen kasvusta ei piitata, on edessä Italian kohtalo: selvästi Saksaa ja jopa korviaan myöten veloissa olevaa USA:ta korkeammat lainakorot.

Ne taas edellyttävät lisää menoja velan hoitoon, ja uusia menoleikkauksia tai lisävelan ottoa. Pähkinänkuoressa: velan otto kulutukseen on lyhytnäköistä, velan otto tuotannollisiin investointeihin oikeaa talouspolitiikkaa.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

Lisää aiheesta

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?