Mittaus: Pienten kaupunkien kaupat pysyneet kriisiaikana auki isoja useammin – asiantuntija kertoo syyn - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Mittaus: Pienten kaupunkien kaupat pysyneet kriisiaikana auki isoja useammin – asiantuntija kertoo syyn

Keskusta-asiantuntija Martti Wilhelms kertoo, että suurten kaupunkien elinvoimaluvut kyykkäsivät.

Julkaistu: 22.5. 12:01

Poikkeusaika sulki ravintoloita ja kauppoja varsinkin suurissa kaupungeissa.

Koronakriisi on hiljentänyt enemmän ravintoloita ja kauppoja suurissa kuin pienemmissä kaupungeissa, kertoo uusi kaupunkikeskustojen elinvoimamittaus. Esimerkiksi Helsingin keskustassa neljä viidestä ravintolasta sulki ovensa poikkeustilan takia.

Helsingin lisäksi eniten ravintoloita sulkeutui Porissa, Tampereella, Joensuussa ja Oulussa. Myös kauppoja oli eniten kiinni Helsingin keskustassa eli liki kolmannes kaupoista. Lähes yhtä paljon kauppoja oli kiinni Tampereella ja Joensuussa.

Pienissä kaupungeissa suurempi osuus keskustojen kaupoista ja ravintoloista jatkoi toimintaansa. Se saattaa johtua yrityskentän rakenteen sekä asiointitapojen eroista, arvioi elinvoimalaskennasta vastaava asiantuntija Martti Wilhelms.

– Pienemmillä paikkakunnilla voi olla suhteessa enemmän kivijalkayrittäjiä, jotka ovat pyrkineet jatkamaan toimintaansa, vaikka kysyntä olisi vaisua. Sen sijaan monet isot vaatekaupat sulkivat ovensa aika nopeasti huhtikuun alussa. Suuremmissa kaupungeissa kuten Helsingissä keskustayrityksissä käydään usein työmatkoilla, joita etätyö taas on merkittävästi vähentänyt.

Vaarana yrityskuolemia

Kaupunkien ja Elävät Kaupunkikeskustat -yhdistyksen tilaamassa koronatilannetta koskevassa laskennassa oli huhtikuussa mukana 16 kaupunkia. Niissä ravintoloista oli suljettuna keskimäärin puolet ja kaupoista noin viidennes.

Keskusta-asiantuntija Martti Wilhelms Helsingissä 21. toukokuuta.

Wilhelms huomauttaa, että vaikka monet yritykset ovat jatkaneet toimintaansa, se ei tarkoita kannattavuutta. Useilla liikevaihdot ovat romahtaneet minimiin.

– Nähtäväksi jää, lopettako osa tilapäisesti sulkeutuneista kaupoista ja ravintoloista toimintansa kokonaan. Pahimmillaan tulevan vuoden aikana nähdään kivijalkayritysten kuolemia, mikä jättää myös tyhjiä liiketiloja keskustoihin. Tämä haastaa kaupunkisuunnittelijat ja -päättäjät miettimään, miten elinvoimaa pystytään kohentamaan.

Myös kiinteistönomistajat kohtaavat vaikeuksia, jos vuokratuloja ei tule riittävästi mutta kulut pyörivät. Wilhelmsin arvion mukaan edessä voi olla myös pudotusta kiinteistöjen arvoihin.

Elinvoimaluvuissa laskua

Koronakriisin vaikutusten lisäksi mitattiin vuosittaiseen tapaan keskustojen yleisiä elinvoimalukuja. Laskennassa oli mukana 35 kaupunkia.

Ilman koronan vaikutustakin keskustojen elinvoimaluku tippui keskimäärin runsaat viisi prosenttia. Eniten pudotusta oli Heinolassa, Seinäjoella, Uudessakaupungissa ja Jyväskylässä.

– Seinäjoelle avattiin marraskuussa Ideapark parin kilometrin päähän keskustasta, mikä on vaikuttanut keskustan elinvoimaan.

Nousua elinvoimaluvussa puolestaan koettiin muun muassa Porissa, Järvenpäässä ja Vantaalla.

Mittauksessa keskusta on sitä elinvoimaisempi, mitä enemmän siellä on lauantaina auki olevia liikkeitä ja mitä vähemmän tyhjiä liiketiloja. Tuloksia suhteutetaan kaupungin asukaslukuun.

Tuoreimmassa mittauksessa tyhjiä liiketiloja oli keskimäärin 11 prosenttia, missä on edelleen hieman kasvua edellisvuoteen. Vähiten tyhjiä liiketiloja oli Järvenpäässä ja Maarianhaminassa, eniten Riihimäellä ja Imatralla.

Viime vuosina keskustojen elinvoimaa on heikentänyt kaupan rakennemuutos, kuten lisääntynyt verkkokauppa ja muualla sijaitsevat kauppakeskukset.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?