Tutkija: Tässä tilanteessa kasvo­maskista on eniten hyötyä – väärin käytettynä voi olla jopa ”pakotettu uniapnea” - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Tutkija: Tässä tilanteessa kasvo­maskista on eniten hyötyä – väärin käytettynä voi olla jopa ”pakotettu uniapnea”

Julkaistu: 14.5. 17:10

VTT:n tutkija Ari Harlinin mukaan maskit voisivat olla yksi kohta esteradassa virukselle.

Koronarajoitusten purkamisen on pelätty lisäävän uusien tartuntojen määrää, joten yhdeksi keinoksi viruksen leviämisen estämiseen on ehdotettu kasvomaskien käyttöä, ja jopa käyttöpakkoa.

Olisiko maskien käytöstä apua esimerkiksi paluussa normaalimpaan arkeen työpaikoille?

– Hengityssuojaimien käyttö olisi yksi lisäturva siinä tilanteessa, kertoo kasvomaskien toimivuuteen perehtynyt tutkimusprofessori Ali Harlin VTT:sta.

– Työpaikoilla täytyy järjestää asioita myös muita tavoilla.

Käytännön esteitä jatkuvalle maskin käytölle on monta. VTT:n testien mukaan kangasmaskeja voi käyttää yhteen menoon korkeintaan noin tunnin, sillä hengitysilma kostuttaa ne, minkä jälkeen ne suodattavat entistä heikommin ja itse asiassa ovat hyviä kasvualustoja mikrobeille.

Eikä kasvomaskin jatkuva käyttö olisi muutenkaan työtehon tai terveydenkään kannalta järkevää.

– Siinä kertyy hiilidioksidia keuhkoihin, joten käyttäjälle tulee väsynyt olo, huimausta, ja joku voi saada sairauskohtauksen. Se on kuin pakotettu uniapnea tai yhtä-äkkinen korkean paikan leiri, selittää Harlin.

Lisäksi on noin miljoona suomalaista, joille maskin käyttö voisi olla vaaratekijä muun muassa astman tai sydänsairauden takia.

Sen sijaan hän suosittelee maskien käyttöä esimerkiksi työmatkojen, kokousten ja kaupassa käyntien ajaksi, kun toisten ihmisten kohtaamista on mahdoton välttää.

Maskien käytöllä voi olla suuri vaikutus koronan leviämisen estämisessä. Laskelmien mukaan jos puolet väestöstä käyttäisi maskia, se pudottaisi R0-tartuttavuuslukua yhdellä yksiköllä.

Kankaiset kasvomaskit eivät itse asiassa suojaa käyttäjäänsä tartunnalta, mutta ne voivat suojata käyttäjää tartuttamasta muita, jos hän tietämättään kantaa koronaa.

– Aivastus kestää noin puoli sekuntia. Tällöin suusta lähtee pisaroita lähes moottoritienopeudella noin 1,5 metrin etäisyyteen, ja parin metrin etäisyydellä suuret pisarat alkavat olla jo tippuneet. Maski lyhentää etäisyyden 30–50 senttimetriin, eli ei täysin poista sitä, mutta pudottaa sitä aivan hurjasti.

Tällä hetkellä koronan arvellaan leviävän pisaratartuntana, eikä niinkään pienempinä aerosolihiukkasina, joita jää vielä ilmaan leijumaan. Aivastus voi kuitenkin tehdä alueesta vaaravyöhykkeen useiden minuuttien ajaksi.

Maskit ovat kuitenkin vain yksi keino, joilla koronatartuntoja voi estää. Harlin korostaa, että ennen rokotetta on käytettävä montaa keinoa yhtä aikaa.

– Kysymys on esteradasta virukselle. Kun tarpeeksi monta tartuntariskiä pudottavaa keinoa pannaan jonoon, niin voidaan päästä viruksen tukahduttamiseen, hän sanoo.

Jos etätöistä luovutaan, olisi työpaikoilla kiinnitettävä erityistä huomiota myös eri pintojen puhdistamiseen.

– Paperipinnalla virus voi elää vielä puolen vuorokauden jälkeen, muovipinnalla vielä vuorokauden jälkeen. Teräspinnalta on havaittu elävä virus vielä yli 72 tunnin jälkeen, eli virus voi elää siinä yli viikonlopun, Harlin sanoo.

Käsihygienia on yksi tärkeistä keinoista, samoin suojaetäisyydet.

– Vanhanaikaiset toimistot ovat melko turvallisia, mutta valitettavasti avokonttoreita on enemmän tai vähemmän joka paikassa, Harlin sanoo.

Avokonttorin istumajärjestelyjä olisi hyvä miettiä, sillä lähekkäin ja kasvokkain oloa olisi syytä välttää. Sermit pöytien välillä suojaavat, mutta pisarat saattavat lentää niiden yli.

– Vanhanaikainen kansakoulumainen istumajärjestys voisi toimia, kun kaikki istuvat yhteen suuntaan, Harlin pohtii

Ilmastoinnin osuutta koronan leviämiseen tutkitaan yhä. Hyvä ilmastointi joka tapauksessa vähentää tartuntavaaraa.

– Mutta jos on ilmastointi, joka vain pyörittää ilmaa liikkeelle, mutta ei poista sitä, niin se voi vain puhaltaa viruksen liikkeelle, Harlin sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?