THL:n ylilääkäri: Suomi sopii hyvin koronarokotteen testaamiseen – riskinä kaksi mahdollista haittavaikutusta

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynekin mukaan Suomen tarkat väestörekisterit sopivat hyvin rokotteen testaamiseen. Kansallisen rokotetuotannon palauttaminen saattaa kuitenkin olla vain kaukainen haave.

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.

12.5.2020 21:14

Elinkeinoelämän keskusliitto kertoi tiistaina puuhaavansa koronarokotetuotantoon tähtäävän yhteenliittymän perustamista, jotta rokotteen saaminen Suomen markkinoille nopeutuisi. Yhtenä mahdollisuutena pidetään kansainvälisen kumppanin kanssa tehtävää yhteistyötä, jonka osana koronarokotteen eri testivaiheita voitaisiin tehdä myös suomalaisilla vapaaehtoisilla.

EK:n vetämässä hanketyössä yksi mahdollinen kandidaatti on Oxfordin yliopiston kehittämä rokote, josta on saatu lupaavia tuloksia apinoilla tehdyissä kokeissa. Rokotetta on jo ryhdytty valmistamaan, ja sen toivotaan pääsevän markkinoille jo ensi syksynä.

Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rokoteasiantuntija, ylilääkäri Hanna Nohynek pitää rokotetta lupaavana.

– Kyseinen rokote on toinen kaikkein pisimmällä olevista. Kiinassa on toinen, samassa vaiheessa oleva inaktivoitu rokote, mutta tiedossani ei ole että he olisivat tuomassa sitä länsimaisille markkinoille, hän sanoo.

Rokotteen testaamista Suomessa hän pitää täysin mahdollisena ajatuksena. Testaaminen loisi meille myös arvokasta tietopohjaa rokotteen toimimisesta.

– Suomessa on erinomaisen hyvä rokotustutkimukseen liittyvä tietotaito. Ihan hyvin sitä voitaisiin testata Suomessa jos täältä löytyy mielenkiintoa ja rokotteen valmistaja on halukas täällä sitä tekemään.

Rokotteesta pyritään tekemään globaalia tuotetta, jonka vuoksi sitä myös testataan eri puolilla maailmaa. Nohynekin mukaan sopimuksen syntyessä valmistajan kanssa voitaisiin sopia rokotteen turvallisuuden seuraamisesta myös myyntiluvan saamisen jälkeen, josta olisi hyötyä kaikille osapuolille.

– Meillä Suomessa on erinomaiset rekisterit, joiden avulla voidaan tutkia paitsi sitä tautia, jota halutaan estää, myös muita vaikutuksia. Nämä mahdollistavat sellaisen tutkimuksen, jota vain harva maa pystyy tekemään.

Uuden rokotteen kehittäminen ja sen testaaminen ihmisillä on kaikkea muuta kuin vaaratonta työtä. Nohynekin mukaan rokottamiseen liittyy aina riskejä yleisemmistä ja harvinaisemmista haittavaikutuksista.

– Covid-rokotteeseen voin liittyä kaksi mahdollista haittamekanismia, joista ollaan kiinnostuneita: pahentunut hengitystietauti, joka nähtiin 1960-luvulla RSV-rokotteen yhteydessä, sekä vasta-aineiden aiheuttama, vakava denguetauti, joka nähtiin dengue-rokotteen kohdalla. Näistä kahdesta asiasta halutaan olla varmoja, ettei niitä tapahdu.

Useassa maassa kehitetään nyt rokotteita koronavirusta vastaan.

Riskiä pyritään poissulkemaan eläinkokeilla ennen testaamista ihmisillä.

– Mutta kaikki eläimet eivät tietenkään toimi kuten ihminen, ja vaikutuksia pitää katsoa myös ihmisessä.

Suomen terveysviranomaisilla on normaalioloissa valmistajien kanssa solmittuja pandemiavaraussopimuksia, joilla varmistetaan lääkkeiden ja rokotteiden saanti pandemiatilanteissa. Koronaviruksen kanssa tilanne on toinen, sillä toimivaa lääkettä tai rokotetta ei vielä ole.

EK:n osaamis- ja innovaatioasioista vastaavan johtajan Riikka Heikinheimon mukaan yksi syy havitella rokotteen testaamista Suomessa on mahdollisesti parempi neuvotteluasema, kun tuotetta pyritään saamaan Suomen markkinoille.

– Tämä on vielä kysymysmerkki ja sitä pitää kysyä rokotteen valmistajalta. Useimmiten valmistajat haluavat tehdä nämä työt paikoissa, joissa he kehittävät rokotetta ja heillä on muita intressejä, Nohynek arvioi.

Suomessa ei ole ollut omaa rokotetuotantoa sitten vuoden 2005, jolloin silloisen Kansanterveyslaitoksen rokotetuotanto ajettiin alas.

– Silloin oltiin siirtymässä yhdistelmärokotteisiin. Niiden kehittäminen olisi ollut niin pääoma- ja resurssi-intensiivistä, ettei siihen katsottu olevan varaa.

EK:n mielestä rokotteisiin liittyvän osaamisen pirstaleisuutta olisi syytä tarkastella myös huoltovarmuussyistä. Pitäisikö 15 vuotta sitten tehtyä päätöstä miettiä uudestaan ja pohtia rokotevalmistuksen palauttamista Suomeen?

Nohynekin mukaan rokotteiden kehittäminen Suomessa on tällä hetkellä täysin mahdollista, ja myös koronaa vastaan on kehitteillä lupaavia kotimaisia rokotteita. Täysin kotimainen rokotetuotanto ei sen sijaan ole mikään itsestäänselvyys.

– Kansallista rokotetuotantoa ajatellessa täytyy muistaa, että enää hyvin harva maa maailmassa tuottaa itse omat rokotteensa, lähinnä väkirikkaat maat kuten Kiina, Intia, Indonesia ja Brasilia. Kaikki muut nojaavat kaupallisiin toimijoihin, koska kyse on niin riskialttiista toiminnasta. Kyseessä on hyvin tarkkaan säädelty tutkimus- ja toiminta-alue, ja lääketeollisuudelta löytyy siihen tarvittava osaaminen.

Voidaanko tässä tilanteessa luottaa siihen, että jonkinlainen toimiva rokote saadaan markkinoille tämän vuoden aikana tai edes lähivuosina?

– Jos Oxfordin hankkeen kanssa kaikki menee hyvin, rokotetta on syksyllä olemassa sata miljoonaa annosta. Hehän ovat jo ryhtyneet valmistamaan rokotetta sillä oletuksella että se toimii. Sitä ei vielä tiedetä, kuka nämä annokset sitten saa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?