Kommentti: Vihriälän talousviisailta hyytävät madonluvut, mutta toivoakin on - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Kommentti: Vihriälän talousviisailta hyytävät madonluvut, mutta toivoakin on

Talouden koronakriisi pitkittyy ja valtio velkaantuu pelättyäkin raskaammin, mutta Vihriälän viisaiden mukaan Suomi selviää silti, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.

Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäki (vas.), TEMin kansliapäällikkö Jari Gustafsson sekä selvitysryhmän puheenjohtaja työelämäprofessori Vesa Vihriälä tiedotustilaisuudessa Helsingissä perjantaina.

8.5.2020 12:10

Vihriälän viisaiksi kutsuttu talousprofessoreiden ja -tohtoreiden asiantuntijaryhmä on laatinut lähes vertahyytävän raportin Suomen talousnäkymistä.

Niin synkkää tekstiä työryhmä on kirjoittanut siitä iskusta, jonka koronakriisi aiheuttaa Suomen yksityiselle ja julkiselle taloudelle.

Silti työelämäprofessori Vesa Vihriälää ja hänen taloustieteellistä iskuryhmäänsä voinee raportin perusteella luonnehtia lievästi toiveikkaiksi synkistelijöiksi, optimistisiksi pessimisteiksi.

Työryhmän muut jäsenet ovat Vihriälän lisäksi talousprofessori ja -nobelisti Bengt Holmström, talousprofessori Roope Uusitalo sekä tohtori Sixten Korkman.

Raportin pessimismi tiivistyy osittain aiemmin pelättyä jopa karseampiin tulevaisuuden talousnäkymiin, joissa kriisi pitkittyy, tappiot ja tulonmenetykset paisuvat ja lopulta valtiokin velkaantuu tuntuvasti raskaammin kuin vielä jokin aika sitten useimmat talousennustajat ovat olettaneet.

Pahin vaihtoehto painajaisesta

Työryhmän arvioi koronatilanteen kehittyneen erityisesti monissa Suomen taloudelle tärkeissä maissa sen verran hitaasti toivottuun suuntaan, että erityisen nopean toipumisen oletuksille ei ole enää perusteita.

Sen sijaan ryhmä olettaa koronapandemian ja siitä koituvien taloushaittojen jatkuvan kuluvaa vuotta pidemmän aikaa, ja siksi perusoletuksena on Suomenkin taantuman pitkittyminen.

Vaikuttaa kuin ryhmä parin viikon takaiset talousennusteiden perusoletukset olisi päivitetty toiveajatteluksi ja synkät visiot hyväksytty perusnäkymiksi.

Uudet pahimman vaihtoehdon "worst case" -näkymät ovat uusine finanssi- ja eurokriiseineen kuin talouden painajaisista.

Yksi raportin synkistä toteamuksista on, että vaikka valtiolla on varaa ja perusteltua aihettakin jatkaa talouden voimakasta elvytystä myös ensi vuonna, kovin pitkälle sitä kauemmas rahkeet eivät riitä.

Jopa puolet lisää velkaa

Valtio velkaantuu joka tapauksessa raskaasti, mutta kriisin pitkittyminen merkitsee työryhmän mukaan holtittomasti kiihtyvän velkaantumisen riskiä.

Työryhmä esittää valtion velkaantumisesta myös lievästi optimistisen vasta-argumentin kaikkein säikyimmille velkakammoisille.

Sen mukaan valtion velkaisuuden suhdelukuja tai niiden paisumista ei ole sinänsä kenenkään tarpeen säikkyä – kunhan löytyy uskottava tapa ja suunnitelma velkaantumisen vakauttamiseksi.

Valtion ja muun julkisen talouden velkaisuuden suhdeluku kohoaa Vihriälän viisaiden parhaaksi arvioimassa tapauksessa "vain" 75 prosenttiin suhteessa vuotuisen bruttokansantuotteen arvoon. Mutta luku voi helposti ponkaista jopa 90 prosenttiin. Se olisi jo puolta suurempi kuin EU:n taloussääntöjen sallima 60 prosentin enimmäisvelkaisuus.

Suurikin velkaisuusaste on kuitenkin Vihriälän ryhmän mukaan hallittavissa, kunhan velkaisuuden paisuminen pysähtyy ennen kuin se riistäytyy täysin hallitsemattomaksi – ja kunhan talous ja työllisyys saadaan kasvuun ja sitä kautta velanhoitokyky turvattua.

Vyötä kiristettävä raskaasti

Sen voinee kukin tulkita omien taipumustensa ja asemansa mukaan joko pessimismiksi tai optimismiksi, että Vihriälän ryhmän mukaan julkisen talouden jokseenkin riuskoihin sopeutustoimiin on ryhdyttävä varsin pian alijäämäisen elvytysvaiheen jälkeen.

Ensi vuosi olkoon ryhmän neuvojen mukaan vielä voimakkaan elvytyksen aikaa, mutta sen jälkeen tasapainotustarpeet alkavat kasvaa sitä suuremmiksi mitä pidempään kriisiä ja alijäämäisiä budjetteja jatkuu.

Julkisen talouden menojen leikkauksia tai verotuksen kiristyksiä tai näitä molempia tarvittaneen ryhmän arvion mukaan vähimmilläänkin kolmen tai neljän prosentin verran suhteessa vuotuisen bruttokansantuotteen arvoon.

Tämä vastaa suurin piirtein ennen koronakriisiä voimassa olleita arvioita julkisen talouden kestävyysvajeesta, joten pitkän ajan vyönkiristystarve näyttää tämän perusteella suunnilleen kaksinkertaistuvan.

Kyllä tästäkin selvitään

Optimismiksi voinee ainakin hyväntahtoisesti tulkita Vihriälän lohtulausunnon, jonka hän esitti raporttia esitelleessä tiedostustilaisuudessa.

Hän muistutti, että Suomi on ennenkin selvinnyt monesta kovasta paikasta – ja selviää kyllä lopulta tästäkin kriisistä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?