”Paskalakipinnareilla” pieni riski jäädä kiinni – ”Asiat korjaantuvat ennemmin tai myöhemmin” - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

”Paskalakipinnareilla” pieni riski jäädä kiinni – ”Asiat korjaantuvat ennemmin tai myöhemmin”

Kunnista kerrotaan, että jätevesilain noudattamatta jättämiseen suhtaudutaan maalaisjärjellä. Naapurit eivät ole lähteneet käräyttämään pinnareita.

Urakoitsija ja asentaja Roger Grönberg asentamassa jätevesisäiliötä kesällä 2019.­

8.5. 7:35

Kun haja-asutusalueiden jätevesilain – myös ”paskalakina” tunnetun – takaraja oli menossa umpeen viime vuoden lokakuun lopussa, kunnat kertoivat, että niillä on hyvin vähän mahdollisuuksia valvoa lain noudattamista.

Moni kunta ei myöskään kokenut tarvetta sanktioille lain rikkomisesta, sillä parin vuoden viivästyksen jätevesijärjestelmän uusimisessa ei uskota muuttavan ympäristönsuojelun kokonaiskuvaa.

Nyt runsaat puoli vuotta myöhemmin ja mökkikauden kynnyksellä kunnilla ei ole ole vieläkään kiirettä. Paskalakipinnarit saavat olla rauhassa.

Rovaniemen ympäristöpäällikkö Erkki Lehtoniemi piti syksyllä todennäköisenä, että osa kuntalaisista jättää jätevesiasian hoitamatta kokonaan. Hän kertoi myös, ettei kunta aio aktiivisesti valvoa asiaa.

– Pelkistetysti näin on edelleen. Satoja kiinteistöjä on turha lähteä kiertämään, mutta jos asia tulee esille, niin se huomioidaan, Lehtoniemi sanoo nyt.

Rovaniemen kaupungin Ympäristöpäällikkö Erkki Lehtoniemi.­

Lehtoniemen mukaan rovaniemeläiset ovat ymmärtäneet kunnan suhtautumisen erittäin hyvin. Hän kertoo olleensa tekemisissä myös muiden kuntien kollegojen kanssa ja kuullensa näiden linjausten olevan hyvin samanlaisia.

– Kyse ei ole lain rikkomisesta tai viranomaisten leväperäisyydestä, vaan maalaisjärkeen liittyvästä toiminnasta. Ajatus on se, että asiat korjaantuvat ennemmin tai myöhemmin, kun kiinteistöissä tehdään remonttia.

Lehtoniemi toteaa, että esimerkiksi iäkkäiden asukkaiden kuoltua tyhjiksi tai todella vähälle käytölle jääneet kiinteistöt kuormittavat ympäristöä joka tapauksessa todella vähän. Yleinen etu ei edellytä, että asiaa valvottaisiin yliaktiivisesti, hän sanoo.

– Ei meillä väki yksinkertaisesti riitä sellaiseen. Vapautushakemuksiakin on toki tullut jonkin verran.

Kouvolan ympäristöterveystarkastaja Piritta Lehtonen kertoo, että viime syksy oli kunnassa jätevesiasioiden kannalta aktiivista aikaa.

– Jonkin verran tuli yhteydenottoja siitä, että määräaika tulee liian nopeasti vastaan. Sitten luvattiin tehdä asennuksia keväällä, mutta näistä määristä en osaa tarkkaan sanoa.

Lehtosen tiedossa ei ole, että kuntalaiset olisivat ryhtyneet käräyttämään naapureitaan jätevesiasioista.

Uutta jätevesijärjestelmää asennettiin Inkoossa kesällä 2018.­

– Joitain yksittäisiä ilmoituksia siitä, että ojassa näkyy lietettä tai ikävää hajua, tulee aina. Minusta sellaisia ei kuitenkaan ole ollut, että ilmoitettaisiin, että minä olen laittanut nämä kuntoon mutta naapuri ei.

Kouvola ei aio edelleenkään ottaa pakkokeinoja tai aktiivista valvontaa käyttöön, sillä siihen kunnalla ei ole resursseja. Kuntalaisia pyritään neuvomaan ja ohjaamaan, minkä lisäksi valitustapaukset toki käsitellään, Lehtonen sanoo.

Lohjallakaan naapureita ei ole kytätty, kertoo ympäristötarkastaja Eija Kanninen.

– Sellaista ei ole suoraan ollut, että olisi itse laitettu asiat kuntoon ja kerrottu naapurista. Tai ehkä asia on saatu naamioitua todella hyvin, Kanninen nauraa.

– Yleensä ilmoitukset lähtevät hajusta tai epäilyttävästä toiminnasta. Esimerkiksi jos kaivosta pumpataan vettä viereiselle pellolle. Toki monikaan ei pysty varmentamaan, onko kyse jätevesikaivosta vai hulevesikaivosta. Se on meidän asiamme selvittää.

Siinä se on, jätevesikaivo kesämökin pihassa.­

Lohjan Kanninen kertoi viime syksynä, että osa lohjalaisista aikoo asentaa jätevesilaitteet kesän ja kevään mittaan.

Ihmiset ovatkin nyt aktivoituneet, hän sanoo ja vinkkaa, että myös Länsi-Uudenmaan vesi- ja ympäristö ry:stä saa puolueetonta jätevesineuvontaa.

– Ihmiset soittelevat ja kyselevät, miten jätevesiasiat saisi tuotua nykypäivän tasoa vastaavaksi. Puhelimet ovat alkaneet soida muutaman kuukauden hiljaisuuden jälkeen.

Lohjalla on suunnitelmissa valvoa jätevesilain toteutumista pilottialueen kautta. Pilottialueeksi voi valikoitua ranta tai pieni pohjavesialue, mutta ei kuitenkaan kaupunginosan laajuista aluetta.

Kanniaisen mukaan valvonta hoidettaisiin kaupungin ja rakennusvalvonnan rekisterien kautta, siltä osin kuin se on mahdollista. Muille lähetettäisiin kysely ja ehkä tarvittaessa käytäisiin tarkastamassa paikan päällä järjestelmän riittävyys. Pahimmassa tapauksessa seuraamuksena olisi kirjallinen huomautus.

Työnsä ohessa opiskeleva Kanninen toteuttaa projektia lopputyönään.

– Se ei ikävä kyllä ole edennyt sillä tahdilla mitä toivoin.

Tätä haja-asutusalueiden jätevesilaki tarkoittaa

  • Haja-asutusalueiden jätevesilaki astui voimaan vuosien käsittely- ja muutosprosessien jälkeen 3. huhtikuuta 2017.

  • Jos kiinteistö sijaitsee enintään sadan metrin päässä järvestä, joesta, lammesta, merestä tai pohjavesialueesta, vanha järjestelmä piti uusia 31. lokakuuta 2019 mennessä.

  • Muutos ei koske ikävapautettujen mökkien asukkaita, eikä sellaisia rakennuksia, joissa on kantovesi ja kuivahuussi. Ikävapautus koskee ennen 9. maaliskuuta 1943 syntyneitä omakotiasukkaita.

  • Jokaisella kiinteistöllä tulee olla jätevesiselvitys, vaikkei toimenpiteitä tarvitsisi tehdä.

  • Vesialueiden ulkopuolella sijaitsevien rakennusten järjestelmä pitää uusia vasta, kun rakennukseen tehdään seuraava vesijärjestelmäuudistus tai suurempi lupaa edellyttävä remontti.

  • Noin miljoona suomalaista asuu haja-asutusalueella, jossa kiinteistöjä ei ole liitetty viemäriverkkoon.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?