Suomalainen startup-yritys Nordic BioTech Group on kehittänyt metsäteollisuuden ylijäämäpuuraaka-aineeseen perustuvan suoja-aineen, jota voisi yrityksen mukaan käyttää myös koronaviruksen torjumisessa.
Asiasta kertoi aiemmin talouskriisi.fi -verkkosivusto.
Toistakymmentä vuotta kehitelty suoja-aineseos on nimetty NordShieldiksi, joka tarkoittaa suomennettuna pohjoiskilpeä.
Nordic BioTech Group perustettiin neljä vuotta sitten teknologian kaupallistamiseksi. Tuotteen luoja, polyymeerikemisti Kari Holopainen istuu yrityksen hallituksessa.
Tuotteen kohderyhmää on sairaaloiden lisäksi vaateteollisuus, sillä se suojaa myös sieniltä, kuten homeelta.
Suoja-aine imeytetään esimerkiksi hengityssuojassa käytettävään kuituun. Kuidun pinnalle muodostuu molekyyliverkko ja pinnasta tulee antimikrobinen, kuvaa toimitusjohtaja Kristoffer Ekman teknologian toimintaa.
– Kun virus tulee kosketuksiin suojatun kuidun tai tekstiilin kanssa, nämä haitalliset mikrobit, patogeenit, eivät enää pysty jakautumaan lisääntyäkseen, vaan kuolevat.
Tältä suoja-aineen toimintamekanismi näyttää käytännössä.
Ekman kertoo, että suoja-ainetta on testattu vaipallisia viruksia vastaan Saksassa Dr. Brill + Dr. Steinmann Institut für Hygiene und Mikrobiologie -yrityksen laboratorioissa, jossa on käytetty surrogaattiviruksena MVA-virusta.
Surrogaattivirus on eräänlainen korvikevirus, jolla simuloidaan toisen viruksen käyttäytymistä jossakin tilanteessa.
Ekman kertoo, että Saksasta saadut tulokset todentavat tehon MVA-virukselle, ja tämän perusteella suoja-aine tehoaa muun muassa denguevirukseen, ebolavirukseen sekä sars- ja mers-koronaviruksiin, jotka ovat sukua uudelle koronavirukselle.
Noin kuukausi sitten Nordic BioTech Group teki erikoisen tarjouksen.
Yritys tarjosi suoja-ainettaan ilmaiseksi Euroopan viranomaisten – myös Suomen – käyttöön. Ekman sanoo kiinnostuksen heränneen Euroopan unionin tasolla, mutta kotimaassa ei.
– Voi olla, että virkamiesten halukkuuteen keskustella asioista vaikuttavat nämä viranomaisten ja elinkeinoelämän väliset kaupat, jotka olisivat voineet mennä paremmin, sanoo Ekman viitaten valtion ja pikavippiyrittäjä Onni Sarmasteen maskikauppoihin.
– Minun on turha lähteä spekuloimaan, miksi tarjouksemme ei ole kiinnostanut. Suomen viranomaisilla on enemmän kuin tarpeeksi asioita pöydällään.
Ekman sanoo tarjouksen pysyvän voimassa.
– Tarjoamme tämän teknologian ilmaiseksi, kunhan ilmoittavat mihin sen haluavat. Silloin me painamme nappia tässä osoitteessa.
Suoja-aine toimitetaan tiivisteenä, joka laimennetaan vedellä käyttövahvuuteen eli noin 1,5–2-prosenttiseksi.
Ekman laskeskelee, että esimerkiksi tuhannella litralla tiivistettä käsittelisi noin 90 miljoonaa suu-nenäsuojusta. Ainetta voi käyttää myös sairaalatekstiileihin, kuten vaatteisiin ja potilassänkyjen välisiin verhoihin ja petivaatteisiin.
Ekman nostaa suoja-aineen vaikuttavista aineista esimerkiksi pihkasta tulevan rosiinin. Muiden ainesosien hän sanoo olevan liikesalaisuus, mutta hän korostaa suoja-aineen luontopohjaisuutta ja myrkyttömyyttä. Se on ollut kaupallistamisen lähtökohta.
– Tarkoituksena korvata sillä tällä hetkellä käytettyjä antimikrobisia ratkaisuja, joissa käytetään esimerkiksi uusiutumattomia raskasmetalleja.
Suojavarustepulaan on etsitty kiivaasti muunlaisiakin ratkaisuja.
Esimerkiksi Puolustusvoimissa on tutkittu mahdollisuutta puhdistaa hengityssuojaimia ja muita suojavarusteita vetyperoksidikaasulla.
Puolustusvoimien testeissä saadut tulokset osoittavat, että hengityssuojaimet ovat käsittelyn jälkeen mikrobiologisesti puhtaita ja ne täyttävät suojainten tekniset ominaisuudet.
Ekman kertoo yrityksen tarjouksen taustalla olevan aito halu osallistua koronavirustalkoisiin. Sytykkeenä olivat tiedot suojavarusteiden riittämättömyydestä ja halu parantaa sairaalahenkilökunnan turvallisuutta.
– Tietooni on tullut sellaisiakin tapauksia, että kotihoitajat ovat käyttäneet kasvosuojuksia niin, että vanhuksen luo mennessään he ovat kääntäneet suojuksen 180 astetta nurinpäin, koska he eivät ole voineet vaihtaa sitä uuteen, kertoo Ekman.
– Tiedän, että tämä kuulostaa absurdilta, mutta olen kuullut saman monesta eri osoitteesta.