Kommentti: Nyt meni vaikeaksi, EKP – ”punakaapujen” tuomiosta voi revetä kunnon eurosotku - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Kommentti: Nyt meni vaikeaksi, EKP – ”punakaapujen” tuomiosta voi revetä kunnon eurosotku

Saksan perustuslakituomioistumen ”punakaavut” kokoontuvat Karlsruhessa.

Julkaistu: 6.5. 11:41

EKP:n velkakirjaostoista löytyi yllättäen mittavan kiistan ja suuren eurosotkun ainekset, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.

Euroalueen keskuspankki EKP ilmoitti tiistaina panneensa merkille Saksan perustuslakituomioistuimen tuomion – ja jatkavansa rahapolitiikkansa harjoittamista entiseen tapaan täysin sitoutuneena tehtäviinsä.

Päällisin puolin ja tuoreeltaan vaikuttaa kuin EKP ei olisi juurikaan säpsähtänyt saati säikähtänyt saksalaistuomioistuimen tiistaina lukemaa yllätystuomiota, jolla tämä kyseenalaisti EKP:n toimien lainmukaisuuden.

Todennäköisesti ”Karlsruhen punakaapujen” tuomio kuitenkin ärsyttää suunnattomasti EKP:n keskuspankkiireja, joiden voi helposti kuvitella pitävän tuomiota äärimmäisen röyhkeänä ja lisäksi päätä huimaavan typeränä.

Luultavasti saksalaistuomioistuimen siirto herättää ainakin huolta mutta ehkä myös ärtymystä EKP:n lisäksi EU:n komissiossa.

Tuomiosta ja sen seurauksista voi vielä syntyä ties kuinka sotkuinen europoliittinen draama – tai trilleri. Se voi esimerkiksi heikentää EKP:n kykyä taltuttaa päälle painavaa talouden koronakriisiä.

EKP:n perusteltava PSPP-ostot paremmin

Karlsruhen tuomio ja tuomioistuimen epäily koskevat EKP:n jo vuonna 2015 alulle panemaa julkisen talouden velkakirjojen laajamittaista PSPP-osto-ohjelmaa.

Tuomion mukaan EKP ei ole kyennyt osoittamaan ja perustelemaan velkakirjaostojen tarpeellisuutta ja suhteellisuutta suhteessa sen toimivaltaan ja toimeksiantoon.

Varsinaisesti tuomio koskee Saksan kansallista keskuspankkia Bundesbankia eikä suoraan EKP:tä, sillä EKP toimii EU:n sopimusten eikä Saksan perustuslain alaisuudessa.

Yksi tuomion yllätyksistä on, että se velvoittaa Saksan liittohallituksen ja parlamentin vaatimaan EKP:ltä selvitystä PSPP-velkakirjaostojen suhteellisuudesta ja rahapoliittisesta tarpeellisuudesta.

Tämä on erikoista ja ehkä europoliittisesti arkaluontoistakin siksi, että EU:n perussopimusten mukaan EKP on täysin itsenäinen suhteessa jäsenvaltioihin eikä se edes saa kysyä tai vastaanottaa neuvoja tai ohjausta yksittäisiltä jäsenvaltioilta.

Saksan perustuslakituomioistuin kokoontui Karlsruhessa eilen.

Ja sama toisinpäin: Saksan liittohallituksella ei ole minkään lajin muodollista tai muunlaistakaan toimivaltaa suhteessa EKP:hen.

Näistä juridishallinnollisista haasteista huolimatta aikaa selvityksen vaatimiseen ja saamiseen on vain kolme kuukautta.

EU-toimielimien tavanomaisissakin käänteissä kolme kuukautta on varsin lyhyt aika, ja tässä tapauksessa puhe on ennen kokemattomasta hallinnollisesta haasteesta. Tulee siis kiire.

Bundesbankin on ehkä vetäydyttävä

Toinen tuomion yllätyksistä – ja potentiaalisista pommeista – on määräys, jonka mukaan Saksan Bundesbankin on irtauduttava PSPP-ohjelman toteen panemisesta, ellei EKP ole määräaikana antanut vaadittuja seikkaperäisiä ja uskottavia suhteellisuus- ja tarpeellisuusperusteita.

Kyseisen velkakirjaohjelman tukiostot ovat koonneet euroalueen keskuspankkien haltuun yhteensä noin 2,2 biljoonan euron arvosta pääasiassa eurovaltioiden velkakirjoja. Ohjelman periaatteiden mukaisesti kukin alueen keskuspankki on ostanut lähinnä oman kotivaltionsa velkakirjoja. Ostomäärät ovat vastanneet suurin piirtein kunkin euromaan talouden suhteellisia mittoja.

Saksa on euroalueen suurin talous ja Bundesbank alueen suurin keskuspankki, joten sen vetäytyminen velkakirjaostoista olisi iso isku koko ohjelmalle ja sen uskottavuudelle ja vaikutuksille.

Pitkälti juuri näiden tukiostojen vaikutuksesta eurovaltioiden markkinakorot ovat jo vuosien ajan pysyneet poikkeuksellisen matalina, ja esimerkiksi Saksan liittovaltio on saanut tuoretta velkarahoitusta negatiivisella korolla.

Vielä suurempi vaikutus velkakirjaostoille on kuitenkin ollut eurokriisistä Saksaa enemmän kärsineiden eurovaltioille, kuten Italialle ja Espanjalle, sillä keskuspankkien tukiostot ovat painaneet korkoja eniten alaspäin siellä, missä korot olivat ennen tukiostoja korkeimmat.

Periaatteessa ja kai käytännössäkin EKP ja alueen muut keskuspankit voivat jatkaa PSPP-ohjelman velkakirjaostoja, vaikka Bundesbank vetäyityisi ohjelmasta.

Mutta markkinavaikutukset olisivat lievästi sanottuna mielenkiintoisia, jos Bundesbank joutuisi vetäytymisen lisäksi tyhjentämään taseestaan tähän mennessä jo hankkimansa velkakirjat.

Siitäkin tulisi vähintään mielenkiintoista, jos EKP katsoisi aiheelliseksi vuorostaan haastaa Bundesbankin oikeuteen velvollisuuksiensa laiminlyömisestä.

Pandemiaohjelma voi heikentyä

Kolmas Karlsruhen yllätys on epäsuoraa laatua ja koskee EKP:n vastikään koronakriisin taltuttamiseksi alulle panemaa PEPP-pandemiaohjelmaa.

Tuomioistuin toki mainitsee tuomiossaan erityisesti, että se koskee PSPP-osto-ohjelmaa eikä miltään osin sivua tai viittaa PEPP-ohjelmaan.

Silti yhteys – tai ainakin todennäköinen yhteys – käy tuomion muotoiluista ja perusteluista päivän selväksi – eikä voi olla ärsyttämättä lisää EKP:n keskuspankkiireja.

Kipukohta liittyy kysymykseen rahapolitiikan ja finanssipolitiikan erosta. Ja siihen, että EKP:n toimivaltaa rajoittaa ehdoton kielto: se ei saa rahoittaa julkisen talouden alijäämiä tai muutoinkaan sekaantua jäsenvaltioiden vastuulla olevaan finanssipolitiikkaan.

Saksan perustuslakituomioistuimen ensi silmäyksellä suopea päätös vahvistaa EU:n tuomioistuimen aiemman tuomion, jonka mukaan PSPP-velkakirjaostot eivät ole kiellettyä julkisen talouden alijäämien rahoittamista.

Tästä kuitenkin kimpoaa epäsuora mutta kelju koukku vasta aloitetun PEPP-ohjelman suuntaan.

Kuin kutsu uusiin kanteisiin

Perustuslakituomarit korostavat ja alleviivaavat useissa kohdin juuri sellaisia PSPP-ohjelman ehtoja, joita PEPP-ohjelmasta on varta vasten jätetty pois. Jos ostojen laillisuus edellyttää näitä ehtoja, avautuu kysymys, ovatko ilman näitä ehtoja alulle pannut ostot laittomia.

Tämä PEPP-pandemiaohjelmaan kohdistuva epävarmuus voi olla omiaan heikentämään EKP:n intoa ja valmiutta ohjelman täysipainoiseen käyttämiseen.

Esimerkiksi Italian valtion markkinakorot ovat koronakriisiin liittyvän euroriitelyn ja muun epävarmuuden takia kohonneet. Tämä lienee keskeinen syy, miksi EKP halusi jättää PEPP-ohjelman ehdoista pois PSPP-ohjelmaa rajoittavan maakohtaisen ostorajoituksen. Nyt tätä keinoa voi olla aiottua vaikeampi käyttää.

Ellei muuta, PEPP-ohjelman laillisuudesta heräävä epäluulo ainakin kannustaa Saksan taloushaukkoja seuraavan EKP-kanteen nostamiseen.

Mittavan eurokiistan aineksia

Neljäs Karlsruhen yllätys on tuomion sisään leivottu hyvin poikkeuksellinen ja varsin suorasukainen hyökkäys EU:n tuomioistuinta vastaan.

Perustuslakituomarit katsovat EU:n tuomioistuimen ylittäneen oman toimivaltansa – eli rikkoneen toimivaltaansa koskevaa lakia – arvioidessaan Saksan Bundesbankin toimien laillisuutta.

Kiistakysymys koskee Saksan perustuslakituomioistuimen itse EU:n tuomioistuimelta pyytämää – ja tämän vuonna 2018 antamaa – tuomiota EKP:n PSPP-velkakirjaohjelman lainmukaisuudesta.

Saksalaistuomioistuin on EU:n tuomioistuimen kanssa samaa mieltä siitä, että EKP:n PSPP-ohjelma ei ole kiellettyä julkisen talouden rahoittamista, mutta tyytymätön siitä, että EU:n tuomioistuin ei ole tyytynyt arvioimaan vain EKP:n vaan myös Bundesbankin toimien laillisuutta.

Karlsruhesta tarkastellen tämä oli vakava virhe.

Tässä tulkinnassa – ja tuomiossa – voi olla mittavan kiistan ja melkoisen sotkun aineksia.

Tässä voi olla aineksia ties kuinka mittavaan kiistaan EU:n toimielinten keskinäisistä sekä jäsenvaltioiden ja EU-toimielinten välisistä valtasuhteista.

Eikä tässä kiistassa tarvitse edes asettua minkään tulkinnan puolelle tai vastaan oivaltaakseen, että tämä tuskin helpottaa eurotalouden kamppailua koronakriisiä vastaan.

Tämän kiistan keskiössä on se ainoa EU:n toimielin, jolla ainakin piti olla kykyä ja voimia tehdä "kaikki tarvittava" kriisin taltuttamiseksi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?