Korona tuo talouteen valtavia riskejä ja miljoona pientä hyvää asiaa - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Korona tuo talouteen valtavia riskejä ja miljoona pientä hyvää asiaa

Koronakriisi sai hallitukset ja ihmiset tekemään nopeasti rajuja muutoksia. Mitä tilanteesta pahimmillaan voi taloudelle seurata? Onko jotain jo peruuttamattomasti rikki? Korona tuo mukanaan myös monta oikein hyvää asiaa, ekonomistit arvioivat.

Heidi Schauman, Elina Pylkkänen ja Aki Kangasharju kertovat, miten he olettavat koronan talouteen vaikuttavan.­

6.5.2020 6:47

Korona on taloudelle myrkkyä, siitä ollaan varsin samaa mieltä. Mutta mikä on pahinta, mitä koronaviruksesta voisi kansantalouden näkökulmasta seurata. Ja voiko tästä tilanteesta syntyä mitään hyvää.

Kysyimme tätä kolmelta ekonomistista. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtajalta Aki Kangasharjulta, Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtajalta Elina Pylkkäseltä ja ruotsalaisen Swedbankin Suomen pääekonomistilta Heidi Schaumanilta.

”Jos rikki menee sellaista, mihin emme ole varautuneet”

Etlan Aki Kangasharju sanoo, että korona tuo mukanaan romahduksen ainekset.

– Nyt on tehty aktiivisesti toimia pandemian haltuun saamiseksi. Talous on kiinni, mutta se ei ole vielä romahtanut.

– Pahinta on, jos talouden sulkutila rikkoo jotain sellaista, mihin emme ole varautuneet.

Kangasharjun mukaan pahin vaikutus voi tulla kuin nurkan takaa. Esimerkiksi niin, että kun taloutta jossain vaiheessa aletaan laittaa kuntoon, käytettävät keinot eivät miellytä. Jo nyt lomautettuja on paljon, ja jos työttömyys pääsee pahaksi, se ei ole kenenkään kannalta hyvästä. Kyse olisi siitä, millaisilla keinoilla työttömyyteen reagoidaan ja millaisia ovat vastareaktiot.

– On myös suuria globaaleja riskitekijöitä. Miten reagoi Venäjä valtiona ja venäläiset, kun öljyn hinta laskee ja siitä seuraa maan talouteen kurjistumista? Miten korona kohtelee esimerkiksi Afrikan maita? Lähteekö tästä uusi pakolaiskriisi tai muu globaali kriisi, jota emme osaa ennustaa, hän kysyy.

Mutta paljon hyvääkin on luvassa, niin Kangasharju uskoo.

– Tästähän voi lähteä miljoona pientä hyvää asiaa.

– Ensinnäkin se, että nyt ymmärretään, miten tärkeä on hyvin toimiva talousjärjestelmä. Ja mitä tapahtuu, kun yhteiskunta sulkeutuu. Uskon, että alamme puhua taloudesta positiivisemmassa valossa.

Kangasharju käyttää naurahtaen ekonomistien lempisanaa tuottavuusloikka.

– Nyt se saatetaan tehdä. Katso, miten huiman nopeasti digitalisaatio on otettu haltuun viime viikkoina. Etätyöt, koulu, verkkokaupan kasvu. Näillä aloilla tehtiin rakennemuutos.

Ihmiset näkevät nyt selvästi, miten tärkeää työ on

Swedbankin Heidi Schauman sanoo, että pahinta on, jos nykyisestä sulkutilanteesta ei päästä ulos, vaan se jatkuu ja jatkuu.

– Nyt tämä on vielä palvelualojen kriisi, mutta hyvin nopeasti se laajenee teollisuuden ja sitä kautta koko talouden kriisiksi.

– Suomen näkökulmasta pahinta olisi, jos euroalue kaatuu, hän sanoo.

Schauman näkee mahdollisuuksia uuteen finanssi- ja pankkikriisiin, josta tilanne voi levitä hyvin nopeasti. Se tiedetään, että esimerkiksi Italiassa ollaan hyvin eurokriittisiä, koska maa tunsi jäävänsä yksin koronakriisin iskiessä. Maan pankkisektori ei ole hyvässä kunnossa.

– Italia on monella tavalla suuri ongelma, Schauman sanoo.

Myös hän uskoo, että koronasta voi seurata pidemmän päälle paljon hyvää.

– Kriisi on aina hyvä aika uudistaa rakenteita. Olemme tehneet todella nopeasti äärimmäisen vaikeita päätöksiä.

– Uskon, että alamme puhua enemmän kestävästä talouskasvusta. Nyt on tehty jo niin isoja muutoksia, että asiat, jotka ennen tuntuivat radikaaleilta, eivät siltä enää tunnu. Uskon, että matkailu ilman muuta vähenee, ja se on ilmaston kannalta erittäin hyvä muutos.

Schauman sanoo, että korona avaa ihmisten silmät sille, miten äärimmäisen tärkeää on, että ihmisillä on töitä.

– Tässä korostuu nyt yhtä aikaa yksityisen sektorin panos sekä hyvin toimivan julkisen sektorin arvo. Kiitollisena moni ottaa nyt julkisen sektorin tukia ja palveluita vastaan.

Digiloikasta puhuu Schaumankin. Hän käyttää esimerkkinä omia vanhempiaan, jotka ottivat ruoan verkkokaupan haltuun. Hän uskoo, että siitä on heille pidemmän päälle valtavan paljon hyötyä.

”Turha matkustaminen vähenee”

Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen pitää pahana, jos koronassa poikkeustoimet seuraavat toisiaan, eivätkä yritykset ehdi missään välissä palata normaaliin toimintaan.

– Jos tämä etenee niin, että rajoituksia puretaan, mutta sitten perutaan, ja tilanteesta tulee vähän kuin jojotusta. Se syö yrittäjien motivaatiota ja edellytyksiä jatkaa.

Pylkkänen pitää jo tässä vaiheessa selvänä, että jonkinasteinen konkurssiaalto on tulossa.

Korona-aika on näyttänyt konkreettisesti, miten globaalisti ketjuttunutta toimintamme on. Niin yritysten kuin yksilöiden, Pylkkänen sanoo.

– Yritysten tuotantoketjut ja globaali kysyntä hyödykemarkkinoilla. Mutta myös meidän ihmissuhteemme, maailmalle lähdetään niin työn kuin rakkauden perässä. Ja sitten vielä yhteinen ilmasto, joka pakon sanelemana kietoo meidät yhteen.

– Vaikka kansakunnat nyt miten käpertyisivät kuoreensa ja alkavat suojella protektionistisesti omaa talouttaan, silti meillä on yhteinen talous ja kanssakäyminen. Siitä ei päästä minnekään, hän sanoo.

Ja myös Pylkkänen uskoo, että korona ja sen opetukset tuovat mukanaan hyvää.

– Yksilötasolla ainakin osa ihmisistä alkaa ajatella uudella tavalla ja näkee mahdollisuuksia muutokseen.

– Yritykset miettivät uusia tuotantotapoja, ja aivan varmasti kuluttajat alkavat vaatia uudenlaista toimintaa yrityksiltä. Nyt olemme esimerkiksi nähneet, miten ruoan verkkokauppa voi toimia. Parhaimmillaan kokonaiset naapurustot alkavat tilata ruokansa ja marketit toimittavat perille. Ilmaston ja luonnon näkökulmasta se olisi erittäin hyvää kehitystä, Pylkkänen sanoo.

Hän uskoo, että turha matkustaminen vähenee. Nyt on esimerkiksi nähty, että EU-kokoukset sujuvat oikein hyvin etänä. Pylkkänen arvelee, että yrityksissä on tehty sama havainto ja turhiin kokouksiin ei enää lennetä.

– Uskon myös, että ihmiset alkavat miettiä tarkemmin omia vapaa-ajan matkojaan. Osittain siksikin, että lentoliput hyvin todennäköisesti kallistuvat. Lennoista voi tulla taas luksushyödyke, jota varten on säästettävä.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?