Verohallinnon Twitter-kanavalla keskityttiin sunnuntaiaamuna samaan puuhaan kuin tuhansissa lapsiperheissä ympäri Suomen: Ryhmä Haun katseluun.
Verohallinto lähestyi koiranpennuista koostuvan pelastuspartion animaatioseikkailuja kuitenkin määrätietoisesti omasta ammatillisesta näkökulmastaan.
– Samppa, Rolle, Vainu, Rekku, Toma ja Kaja työskentelevät Rikun palveluksessa. Heidän mahdollisesti saamansa palkka ja muu siihen rinnastettava tulo ovat veronalaista ansiotuloa. Jos pennut saavat palkan vaikkapa koirankekseinä tai leluina, on sekin ansiotuloa, Verohallinto viestitti.
– Pennuilla on käytössään työsuhdeautot. Koska pennut käyttävät autojaan myös yksityisajoihin, siitä syntyy heille autoetua. Autoedun arvoon vaikuttavat auton hankintahinta, käyttöönottovuosi sekä lisävarusteet. Pentujen autoissa lisävarusteita riittää.
– Ajatuksena oli tällä livetwiittauksella tavoitella pienten lasten vanhempia, selittää Verohallinnon viestintäsuunnittelija Inka Leisma.
– Näytti siltä, että saimme kohderyhmän kovasti kiinni.
Ryhmä Haun tahtiin lähetetyt Twitter-viestit eivät suinkaan ole ensimmäinen kerta, kun verohallinnon viestintä rikkoo viranomaisviestinnän totuttuja normeja. Ensimmäisen kerran verottajan erikoinen viestintä herätti huomioita syksyllä 2018, kun uuden verotuspäätöksen tulosta muistuteltiin Facebookissa julkaistulla videolla, jossa asia kerrottiin rauhoittavia asmr-videoita matkien kuiskailemalla.
Verohallinto julkaisi myös oman versionsa Banksyn taideteoksesta, jonka taiteilija tuhosi sen kehykseen piilotetulla silppurilla. Verottajan versiossa silppurissa oli kuitenkin sivutuloverokortti, jonka käyttö lopetettiin.
– Kaikki mitä me teemme on tavoitteellista ja lähtöisin organisaatiostrategiasta, Leisma sanoo.
– Ajatuksena on tietenkin saada ihmiset toimimaan oikein ja muistuttaa heitä ajankohtaisista asioista. Mutta olemme huomanneet, että ihmisten ilahduttaminen auttaa ydinviestin menemistä perille.
Leisman mukaan verohallinnon viestinnän etuna on yllätys, kun tavallisesti kuivakkana pidetty informaatio on onnistuttu yhdistämään johonkin ajankohtaiseen netti-ilmiöön. Viestinnän kannalta oleellista on ajankohtaisuus ja kytkös omiin tavoitteisiin.
Ideat syntyvät usein yhteistyönä. Tiimin jäsenet seuraavat ajankohtaisista netti-ilmiöitä sekä työnä että harrastuksena, ja päivitykset syntyvät Leisman mukaan tiimin kesken ”aika orgaanisesti”.
Joskus hyvä tilaisuus osuu kohdalle kuin sattumalta, kuten silloin, kun Yhdysvaltojen demokraattien kongressiedustaja Alexandra Ocasio-Cortez kommentoi Suomen hallituksen valmistelemaa perhevapaauudistusta Twitterissä.
Eräs kommentoija epäili, etteivät suomalaisetkaan kannata uudistukseen rahoittamiseen tarvittavia veroja.
– No, itse asiassa.... ,verohallinnon Twitter-tili kuittasi liittäen mukaan vuoden 2019 lopulla Suomessa tehdyn kyselyn tulokset, joiden mukaan suomalaiset suhtautuvat veroihin todella positiivisesti.
Leisman mukaan kotimaassa tänä vuonna eniten huomiota ovat herättäneet muun muassa verottajan laskelmat hamekankaan määrästä, jonka karkauspäivänä kosittu mies voi lahjoittaa ilman lahjaveroa.
– Verotus siitä hyvä aihe, että se liittyy niin moneen asiaan, Leisma kertoo.
Leisman mukaan Verohallinnon viestintä on saanut työstään paljon kiittävää palautetta. Some on ollut myös hyvä palvelukanava varsinkin nuorempien tavoittamiseen, hän arvioi.
– Instagramissa voi monella olla matalampi kynnys kysyä jotain kuin virallisessa verkkopalvelussa, Leisma arvioi.
Tämän vuoden teemoja verottajan viestinnässä on ollut ”omarauha” ja OmaVero-palvelun käytön lisääminen. Mielenrauhaa ja verotietoa on yhdistelty muun muassa meditaatiovideoilla.
Verohallinnon Instagram-kanavalla taas on viime aikoina voinut nimetä koiranpentuja.
– Erään meidän sometiimiläisen koira sai pentuja, ja kun pidimme videoneuvottelua, hän näytti meille niitä. Hetken katsomisen jälkeen totesimme, että kaikki Suomessa tarvitsee näitä koiranpentuja. Ne sopii tähän tilanteeseen, Leisma sanoo.
