Tiistaina Kiinasta saapui tilauslento ja toi Suomeen kaksi miljoonaa kirurgista kasvosuojainta ja yli 200 000 hengityssuojainta. Keskiviikkona hallitus kertoi, että Kiinasta tulleet varusteet eivät sovellukaan sairaalakäyttöön.
Suomen valtion epäonnistunut hengityssuojainkauppa kietoutuu omituiseen vyyhtiin, jossa kaksi suomalaista yrittäjää kiistelee keskenään. Asiasta kertoi ensimmäisenä Suomen Kuvalehti keskiviikkoiltana.
Toistaiseksi Huoltovarmuuskeskus tai päättäjät eivät ole kommentoineet julkisuudessa esitettyjä asioita, eikä julkisuuteen ole annettu selvitystä hankintojen taustoista.
Terveydenhuoltoalalla ja Kiinassa toimivien yrittäjien keskuudessa ymmärretään virkamiesten ja sairaaloiden huoli ja kiire. Vaikea on silti ymmärtää, miten valtio päätyi ostamaan ylihintaisen ja alalaatuisen erän.
– Kaikki on mennyt päin helvettiä, sanoo eräs alalla toimiva suomalaistaho nimettömänä.
– Virheitä sattuu, mutta tämän tapauksen virheet ovat liian helppoja, aivan liian yksinkertaisia välttää.
– Hirvittää katsella ja kuunnella, kuinka tämä maskihankinta on Suomelta mennyt, kolmas toteaa.
Taloussanomat haastatteli ja sai viestejä kahdeksalta yrittäjältä tai yritysjohtajalta, joista pääosa toimii Kiinassa, pari Suomessa. Osa otti itse yhteyttä, osa halusi kommentoida tapahtumia nimettömänä.
Yleensä Kiinan kanssa kauppaa tekevillä ostajilla on vuosia rakennetut, luottamukseen perustuvat kumppanuudet sopimustoimittajien kanssa Kiinassa. Se on ainoa tapa tehdä kauppaa Kiinassa.
Korkeimman turvaluokituksen FFP3-luokan (N95) hengityssuojaimia, joita Suomessa piti saada sairaaloihin Covid-19-potilaiden hoitoon, saa Kiinassa valmistaa vain 5–8 laitosta, pari isoa ja muutamia pienempiä tehtaita.
Sääntö tuli voimaan huhtikuun 1. päivä, eli Suomen epäonnistuneiden kauppojen jälkeen.
– Kiinan valtio valvoo näitä laitoksia ja vaatii lisenssin, jotta saa myydä ulkomaille. Ei ole ilmeisesti tarkastettu taustoja. Pelkät dokumentit eivät riitä vaan pitää olla myös Kiinan valtion hyväksyntä. Kaikki muu on feikkiä, työvaatevalmistaja Medantan toimitusjohtaja Anu Kivelä sanoo.
Kivelä arvelee, etteivät ehkä myöskään kaikki sertifioidut valmistajat pysty tällä hetkellä vastaamaan valtavaan kysyntäpaineeseen maailmalta.
– Se luo bisnesmahdollisuuksia ja lieveilmiöitä. Markkina on nyt täysin villi, ja kiinalaiset yrittävät hyödyntää tätä aikaikkunaa, kun hätä maailmalla on niin suuri.
Kivelä tietää, että tilauksen taustalla on ollut iso hätä, sillä sairaalat kuluttavat valtavia määriä suojavarusteita päivässä. Kun laadusta ja luotettavasta kumppanuudesta pitäisi pystyä varmistumaan hetkessä, ”ammattimaisempikin hankintaosasto menee solmuun”. Hän ihmettelee silti, eikö myös kiireessä ole pyydetty mallikappaleita ja näytteitä.
– Eihän mitään tuotteita osteta ilman että niitä testataan etukäteen riippumattomissa laboratorioissa. Niitä on myös Kiinassa. Ainakin samplet tutkituttamalla varmistetaan selusta.
Virkamiehet ”siiloissa”
Usea haastateltu sanoo, että Kiinasta ostavalla tulee aina olla paikallinen taho varmistamassa, että sopimusehdot täytetään. Näitä kiinalaisyrityksiä on paljon. Niillä on oltava luottamuksellinen suhde toimittajaan, muuten sopimuksella ja asiakirjoilla ja lastusertifikaateilla ei ole arvoa, sanoo Kiinassa toimiva yritysjohtaja.
– Erityisen kriittiseksi tämän kaupan tekee se tosiasia, ettei tämä ole edes tarkoitettu jatkuvaksi kaupaksi, vaan on jo perusluonteeltaan enemmänkin niin sanottu hit and run.
– Hankintaprojektista huokuu virkamiesten siiloutuminen työhönsä ja käsityksen puute siitä, miten hankintaa tulisi tehdä. Näyttää siltä, että joku löysi suomalaisen julkkiksen markkinointimateriaalin, luotti sanaan ja ajatteli homman olevan sillä selvä, yhdysvaltalaisyritys China Sage Consultantsin projektipäällikkö Veli-Antti Ruismäki sanoo.
– Kiinassa on paljon suomalaisia yksilöitä ja yrityksiä jotka varmasti mielellään olisivat auttaneet virkamiehiä. Esimerkiksi Keskolla on hankintatoimisto Shanghaissa ja heistä olisi varmasti ollut apua jos sitä olisi tajuttu pyytää, Ruismäki sanoo.
Hinnat muuttuvat päivän sisällä
Pandemia on johtanut huimaan hintasotaan. Tuotteita kaupataan verkossa, alalla pyörii ummikkoja valmistajia, sekä ostajia, myyjiä, välittäjiä ja konsultteja. Epävarmuutta lisää, että yksikään tilaaja ei saa suojia enää remburssikaupalla, kuten aiemmin vaan kaikki kaupat pitää maksaa ennakkoon.
– Hintakilpailu on sietämätöntä. Hinta elää jopa päivän sisällä, mikä tekee kaupanteosta tuskaista. Tilanne on ihan hullu. Yleensä tuomme kankaamme Siperian halki junalla. Nyt emme uskalla laittaa hengityssuojia junaan, koska rahteja on varastettu siellä, Kivelä kertoo.
Jos kirurgisen maskin kohtuutaso on ollut selvästi alle euron, kappalehinta voi nyt olla jopa viisi euroa. FFP3-suojaimia on myyty jopa 10 euron hintaan, kun ennen pandemiaa hinta pyöri parissa eurossa.
Kiinassa toimiva sarjayrittäjä, Suomen Jääkiekkoliiton toimitusjohtajana tunnettu Jukka-Pekka Vuorinen kuvaa ostoprosesseja intensiivisiksi.
– Nämä FFP3-maskit, niitä ei vielä viikko sitten saanut mistään. Siellä oli moni valtio niitä ostamassa. Valmistaja saattaa luvata toimittaa, mutta sitten tuleekin parin viikon viive.
Vuorinen huomauttaa, että kun kiire on kova, huteja voi tulla. Sekin on inhimillistä, vaikka kyseisessä tapauksessa puhutaan jo isoista rahoista.
Miten tästä eteenpäin?
Useat suomalaisyritykset katsovat, että suojavarustetoimitukset saataisiin käyntiin kotimaisella yhteistyöllä. Työ -ja elinkeinoministeriön mukaan hengitysmaskien osalta kotimaista tuotantoa saadaan käyntiin seuraavan kahden viikon aikana.
Kolmen yrityksen kanssa on neuvottelut käynnissä. Tem on tunnistanut, että Suomessa on laaja joukko pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jotka ovat halukkaita auttamaan suojavaatteiden tuottamisessa.
Ainakin kolme yritystä ja yrittäjää on ollut yhteydessä myös Huoltovarmuuskeskukseen ja tarjonnut apua, mutta toistaiseksi se ei ole johtanut toimiin.
Taloussanomat tavoitteli Huoltovarmuuskeskusta, mutta vastauksia ei saatu jutun julkaisemiseen mennessä.
Medanta ja terveyspalveluyhtiö Pihlajalinna kertoivat torstaina, että ne ovat kehittäneet antimikrobisen kestokäyttöisen hengityssuojaimen. Tuotanto on alkanut 20 000 kappaleen viikkovauhdilla. Ensimmäinen erä saapuu Suomeen huhtikuun loppupuolella.
Medanta on rahtaamassa kertakäyttöisiä maskeja tässä kuussa kokonaisen Finnairin koneellisen. Määrä on suurempi kuin tiistain koneessa, koska tarvikkeita myös matkustamoon. Meillä on myös julkisten toimijoiden tilauksia sisällä siinä.
– Neuvottelemme myös 1–2 lennosta Shanghaista seuraavan kuuden kuukauden aikana, niin että niiden avulla saataisiin täydennyksiä sekä julkiselle että yksityiselle puolelle. Olemme näin myös sopineet kiinalaisten kanssa, että toiminta on jatkuvaa niin kauan kuin tilanne on akuutti, Kivelä sanoo.