Kommentti: Hallitus annostelee suoraa yritystukea liian vähän ja liian hitaasti - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Kommentti: Hallitus annostelee suoraa yritystukea liian vähän ja liian hitaasti

Julkaistu: 27.3. 13:09

Miljardinkaan euron yritystuki ei pysäytä koronakonkurssien aaltoa, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.

Hallitus korotti lisätalousarvionsa suoran yritystuen määrän parista sadasta miljoonasta eurosta miljardiin euroon.

Korotus on tuntuva, ja tapa, jolla korotus tehtiin, osoittaa hallituksen heränneen nyt myös maan taloutta murjovan kriisin kiireellisyyteen.

Tukisummat kirjoitettiin kesken eduskuntakäsittelyn uusiksi jo viime viikolla annetun lisätalousarvion lukuja kasvattamalla sen sijaan, että tuen korottamiseksi olisi alettu laatia uutta lisäbudjettia.

Mutta vaikka hallitus on herännyt taloudenkin koronakriisin kiireellisyyteen, se ei näytä vielä tajunneen kriisin mittasuhteita.

Eikä sitä, että viivyttely ja empiminen – ja ennen kaikkea suoran yritystuen arkailu – pahentaa taloudessa päivä päivältä pahemmaksi kärjistyvää kassakriisien ja lomautusten sekä pian myös konkurssien ja irtisanomisten akuuttia painetta.

Nyt on viime hetket ymmärtää, että taloudessa yhtäkkiä irti päässyt kassakriisiepidemia leviää aivan samanlaisella eksponentiaalisella tartuntavimmalla kuin koronavirus uhkaa kansalaisten terveyttä ja terveydenhuollon hoitokapasiteettia.

Talouden koronatartunnat ilmenevät kassakriiseinä – ja niiden äkisti kiihtyvänä ketjureaktiona.

Tulot loppuivat jopa kokonaan

Yritysten vertauskuvallinen hengenahdistus ja pahimmassa tapauksessa myös sydämen ja verenkierron pysähtyminen johtuu siitä yksinkertaisesta ja vastustamattomasta syystä, että asiakkaat ovat nyt kotona poikkeusolojen poteroissaan eivätkä normaaleissa arkielämän askareissaan.

Rahaa ei liiku niin kuin on tapana ja niin kuin terveessä taloudessa pitäisi, mikä merkitsee yhä useammille yrityksille tulojen nopeaa supistumista tai jopa kertakaikkista loppumista.

Kassa ei kilise, kun asiakkaat on komennettu kotiin ja ovet määrätty kiinni.

Osalla yrityksistä toiminta voisi muuten jatkua melkein normaalisti mutta seinä on silti noussut pystyyn, kun tuotantoon tarvittavaa raaka-ainetta tai osia ei enää olekaan saatavilla. Toimitukset ovat katkolla, kun muuallakin maailmassa riehuva korona on sulkenut alihankkijoiden tehtaita tai kuljetukset häiriintyneet.

Talouden jo koettu shokki olisi jo itsessään dramaattinen takaisku koko kansantaloudelle, mutta nyt on vasta koettu ensi-isku. Pahin on vasta edessä, ellei hallitus kykene parempaan.

Taloudenkin kriisi voimistuu pian

Kassakriisien ja lomautusten sekä pian myös koronakonkurssien ja irtisanomisten eksponentiaalinen – eli voimistuvasti kiihtyvä – tartuntavaihe on jo alkanut tai alkaa viimeistään parin lähiviikon kuluessa.

Siinä kassakriisien leviämisvauhti kiihtyy ja voimistuu, kun jokainen tulonsa jo suurelta osin tai jopa kokonaan menettänyt yritys joutuu katkaisemaan kaikki omat hankintansa ja maksunsa – palkanmaksua myöten.

Virustartuntojen tapaan myös talouden koronatartunnat leviävät niin, että jokainen kassakriisi synnyttää epälukuisen määrän uusia kassakriisejä. Ja ne taas lisää uusia.

Näin kassakriisien ketjureaktio uhkaa karata ehkä jo parin tartuntakierroksen kuluttua sellaisiin tuomiopäivän mittoihin, ettei "taloudenhoitokapasiteettimme" mahda sille enää mitään.

Tämän täystuhon välttämiseksi hallituksen on viime hetket tajuta, että nyt taloudessa vallitsevat ainakin yhtä vakavat ja ajan oloon vaaralliset poikkeusolot kuin terveydessä. Ja että pahimman välttämiseksi on kiire poikkeusolojen toimiin.

Tukitoimissa dramaattinen mittakaavavirhe

Viime viikolla esitellyt ja laskutavasta riippuen jopa 15 miljardin euron tukitoimet sisältävät joukon tehokeinoja keskisuurten ja suurten yritysten tilapäisten rahoitushaasteiden helpottamiseen.

Mutta nuo miljardit perustuvat pääosin velka- ja takausmuotoiseen tukeen. Edes tuettu velkarahoitus ei auta tulonsa jopa kokonaan menettäneitä pienyrityksiä.

Pienimpien yritysten ainoat vaihtoehdot ovat vuokramenoihin, lainojen hoitoon ja vastaaviin pakollisiin ja koronasulkujenkin aikana välttämättä maksettaviin menoihin riittävä suora ja ennen kaikkea vastikkeeton tuki.

Tai toiminnan lopettaminen.

Lisätalousarviossa tällaiseen suoraan tukeen varattu miljardi euroa on enemmän kuin ei mitään, ja se on viisi kertaa enemmän kuin lisäbudjetin alkuperäinen 200 miljoonan euron varaus.

Silti miljardikaan euroa ei riitä nyt jo tuhansissa laskettavien pienten, keskisuurten ja hyvin pian suurtenkin yritysten akuuttiin kassakriisiin.

Hallituksen taloustoimet ovat toki kaiken kaikkiaankin enemmän ja parempia kuin ei mitään.

Mutta päälle kaatuvan talouskriisin mittoihin verrattuna taloustoimia jumittaa edelleen dramaattisen suuri mittakaavavirhe.

Ranska ja Saksa näyttävät shokin mittakaavan

Haasteiden ja paraikaa taloudessa syntyvien vahinkojen mittoja voi arvioida vaikkapa Ranskan valtion tilastoviranomaisen INSEEn torstaina julkaisemien shokkilukujen perusteella. Se on tiettävästi ensimmäisenä euromaan tilastovirastona esittänyt lähes reaaliaikaisen arvion talouden syväsukelluksesta.

INSEEn arvion mukaan Ranskan bruttokansantuote oli maaliskuussa peräti 35 prosenttia niukempi kuin se oli viime vuoden maaliskuussa.

Tällaista äkkipysähdystä ei ole ennen nähty eikä koettu.

Toinen ajankohtainen ja omalla tavallaan yhtä dramaattinen vertailukohta löytyy Saksan hallituksen jo ilmoittamien taloden tukitoimien mittakaavasta.

Saksan liittohallitus on viikon kuluessa ilmoittanut yhteensä satojen miljardien eurojen taloustuesta, jonka mitat vastaavat yli neljäsosaa maan vuotuisen bruttokansantuotteen arvosta.

Saksankin taloustuesta suurin osa on velka- ja takausmuotoista, mutta se sisältää suoraakin yritystukea melkein saman verran suhteessa talouden mittoihin kuin Suomen kaikki tukimuodot yhteensä.

Tukipiikki on toisin sanoen pitkä ja auki siitäkin huolimatta, että sen avaaminen merkitsee liittovaltion radikaalia velkaantumista jopa satojen miljardien eurojen lisävelalla.

Saksa valmis jopa kansallistamaan yrityksiä

Saksan hallituksen kriisitietoisuutta korostaa, että se varautuu tarvittaessa pääomittamaan kansallisesti ja strategisesti tärkeiksi katsottuja yhtiöitä – ja vaikka ostamaan ne liittovaltion omistukseen.

Valmius jopa kansallistaa koronakriisin vaikeuksiin ajamia yrityksiä ei kuitenkaan tarkoita, että Saksan hallitus olisi yhtäkkiä seonnut ja keksinyt käyttää koronakriisiä keinoksi kääntää maa sosialismiin.

Sen sijaan se tarkoittaa, että Saksan hallitus on käsittänyt, että koronakriisissä on tosi kyseessä. Ja että nyt vaarassa ei ole vain kansanterveys vaan myös kansantalous.

Jos Saksan hallituksen tähän mennessä jo päättämien taloustukien mittakaavaa sovellettaisiin sellaisenaan Suomen talouteen, pitäisi hallituksen meilläkin panna pikaisesti liikkeelle 50 miljardin eikä 15 miljardin euron tukitoimia.