Ensimmäiset luvut koronasta julki: Näin käy ravintoloille 1kk, 3kk, ja puolen vuoden jälkeen - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Yksi kuva paljastaa: Tällaista jälkeä pitkä koronasulku tekee ravintoloille

Jos koronatilanne jatkuu puoli vuotta, seuraukset ovat jo brutaalit mara-aloilla.

Julkaistu: 26.3. 14:25

Aalto-yliopiston rahoituksen laitos laski, millainen kohtalo matkailu- ja ravintola-alaa odottaa koronan pitkittyessä.

Tällä viikolla uutisoitiin listautuneesta ravintolayhtiöstä Noho Partnersista ja sen vakavasta kassavajeesta koronakriisin takia. HS kertoi, että ravintolayhtiö Noho Partnersin kassa tyhjenee eikä yhtiö pysty maksamaan laskujaan.

Aalto-yliopisto teki ravintola-alasta laskelman, joka osoittaa kuinka nopeasti majoitus- ja ravintola-ala ajautuu kassakriisiin. Selvitys julkaistiin tänään torstaina. Se on ensimmäinen koronan vaikutuksia käsittelevä arvio, sillä esimerkiksi luvut alvien ja liikevaihdon romahduksesta alkavat näkyä vasta touko-kesäkuussa.

Kauppakorkeakoulun rahoituksen laitoksella tehty selvitys osoittaa vaikutuksen yhden, kolmen ja kuuden kuukauden kohdalla.

1. Noin 39–50 prosenttia yrityksistä ajautuu maksuvaikeuksiin ilman ulkopuolista apua ensimmäisen kuukauden aikana liikevaihdon romahtamisen jälkeen.

Ensimmäisen kuukauden kohdalla alalle syntyy kassavaje, joka on kokoluokaltaan 176–314 miljoonaa euroa.

2. Kolmannen kuukauden kohdalla jo 70–80 prosenttia yrityksistä voi ajautua maksuvaikeuksiin. Kassavaje paisuu 803–1 359 miljoonaan euroon.

3. Tilanteen jatkuessa puoli vuotta ”seuraukset ovat jo brutaalit” ja vain 10–15 prosenttia yrityksistä selviää itsenäisesti ilman maksuvaikeuksia alakohtaisen kassavajeen noustessa 1,9–3,1 miljardiin euroon.

Jos kuva ei näy, katso se täältä.

Laskelmassa analysoitiin yritysten tilinpäätöslukuja suhteessa ravintola- ja majoitusliiketoimialojen kassatilanteen kestävyyteen.

Aineistossa oli reilut viisi tuhatta yritystä, joiden liikevaihto oli 7,4 miljardia. Määrällisesti se on neljännes yrityksistä, jotka tuottavat liikevaihdosta 75 prosenttia. Laskelmat perustuvat vuoden 2018 tilinpäätöstietoihin.

Laskelmat painottuivat alan suurimpiin yrityksiin, joilla taseet olivat keskimäärin vahvempia kuin pienyrityksillä. Toisaalta pienet yritykset voivat olla ketterämpiä sopeutumaan yllättäviin tilanteisiin.

Juuri ketteryyttä, vaihtoehtoisia tulonlähteitä kulurakenteen joustoa lyhyellä aikavälillä tarvitaan selviytymiseen. Myös ne yritykset, joilla on korkea voittomarginaali ja suuret kassavarat selviytyvät todennäköisemmin.

Suomen hallitus on julkistanut massiivisen 15 miljardin euron tukipaketin yrityksille. Valtaosa on valtion erityisrahoitusyhtiö Finnveran takauksia. Toiseksi suurin tukimuoto lykkää veroja ja työeläkemaksuja kesän yli. Ilmaista rahaa ne eivät tarjoa.