Koronapandemia iskee suoraan tietyille toimialoille sekä kansantalouteen ja vientiin, kun maailmantalouden näkymät synkkenevät viruksen jatkaessa yhä laajenemista Euroopassa ja esimerkiksi Yhdysvalloissa.
Onko tänä vuonna edessä konkurssiaalto? Kuinka suureksi se voi kasvaa?
Viime viikolla noin kolmasosa kauppakamarien jäsenyrityksistä arvioi kyselyssä konkurssiriskin kasvaneen merkittävästi koronavirusepidemian vuoksi. Tilanne oli synkentynyt entisestään, kun virus jatkoi yhä leviämistä Euroopassa ja muualla maailmassa ja hallitus valmisteli lisärajoituksia liikkumiseen ja ravintoloille.
– Sanon suoraan, että sata tuhatta on vaarassa kaatua tai lopettaa toimintansa, elinkeinoelämää edustavan Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi sanoo.
– Kylmäävä luku, joka tarkoittaisi samalla massatyöttömyyttä. Yrityksestä toiseen on huolia akuutista hädästä, jollaista ei ole ennen koettu sellaiseen niin sanotusti normaalimpaan lamatunnelmaan. Huolet ovat hyvin erilaisia eri sektoreilla.
Suomessa noin 350 000 yritystä, jotka työllistävät 1,4 miljoonaa ihmistä. Yrityksistä 93 prosentissa työntekijöitä on alle kymmenen. Keskuskauppakamarin kyselyyn vastasi 4 000 yritystä. Kauppakamareita on 19, ja niissä jäsenyrityksiä on 21 000.
Hurjin tilanne on matkailu- ja ravintola-aloilla ja tapahtumatuotannossa ja kulttuurissa. Kysyntä on näillä aloilla tippunut jopa 90–100 prosenttia. Teollisuusyrityksissä vienti vetää vielä, mutta työntekijöiden terveydestä huolehtiminen kostautuu tuotannon ylläpidon vaikeuksina. Vuoden edetessä näkymät heikkenevät markkinoilla.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (Etla) arvioi, että koronaviruspandemian takia Suomen talous supistuu tänä vuonna 1–5 prosenttia. Synkin skenaario eli viisi prosenttia näyttää tällä hetkellä todennäköisemmältä kuin prosentti, pari.
Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus sanoo, että Romakkaniemen arvio olisi toteutuessaan hurja, mutta ei tyrmää tätäkään vaihtoehtoa jos pahimmat pelot toteutuvat.
Tilastot alkavat näyttää parin kuukauden päästä, kääntääkö pandemia konkurssit nousuun. Bkt-ennusteiden pohjalta konkurssiaallon korkeutta ei pysty arvioimaan, mutta myös Lehmus sanoo, että konkursseja ja yritysten lopetuksia nähdään tänä vuonna paljon erityisesti palvelusektorilla.
Koska ala on hyvin työvoimavaltainen, konkurssiaalto johtaisi suureen työttömyysaaltoon.
Jos virus saadaan kuriin kevään aikana, ja kesällä palvelualan yritykset pystyvät käynnistämään jälleen liiketoimintaansa, yhdessä riittävien tuki- ja elvytystoimien ja maksujoustojen avulla romahdus voi toisaalta jäädä lyhyeksi.
Tulevien konkurssien määrää voi peilata 1990-luvun lamaan ja finanssikriisiin. Molemmat kaatoivat yrityksiä, mutta konkursseilla mitattuna kriisien luonteilla oli eroa. 1990-luvun lama iski huomattavasti rajummin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.
– Finanssikriisi murjoi puolestaan erityisesti isoja teollisuusyrityksiä ja oli erityisesti vientishokki. Koronakriisi tulee voimakkaana palvelushokkina. Vaikka bkt-lasku olisi pienempi kuin finanssikriisissä (yli kahdeksan prosenttia), todennäköisesti valitettavasti konkursseja tulee enemmän, Lehmus sanoo.
Yli 700 konkurssia kuukaudessa
Alla oleva kuva näyttää, että hurjimpaan aikaan maaliskuussa 1993 yrityksiä hakeutui konkurssiin yli 700 kappaleen kuukausitahtia. Finanssikriisikin johti konkursseihin, mutta tahti oli noin 300 kuussa, vaikka yritysten lukumäärä oli noussut 1990-alun vajaasta 200 000:sta yli 260 000 yritykseen vuonna 2009.
Jos grafiikka ei näy, katso se tästä.
1990-luvun alhoon ei todennäköisesti ei päädytä, sillä nykyhallituksen pelastuspaketti vaimentaa iskua toisin kuin 1990-luvulla. Tuolloin lama venyi pitkäksi, mutta nyt uskotaan poikkeusolojen jäävän lyhytaikaisemmaksi. Määrä voi nousta jonnekin näiden kahden kriisin kuukausilukujen väliin.
Etla arvioi hallituksen apupakettia Suomen talouden kokoon suhteutettuna merkittäväksi, mutta heikkoutena on, että samalla se lisää yritysten velkataakkaa.
Suomen Yrittäjien lakineuvontaan ei vielä ole tullut yhteydenottoja koronan takia konkurssi- tai velkajärjestelyistä. Yrittäjät sinnittelevät, lomauttavat, keksivät korvaavaa liiketoimintaa, vievät sitä verkkoon ja odottavat hallitukselta riittävää tukea.
– On varmistuttava siitä, että 1990-luvun laman virheet eivät saa toistua. Parhaassakin tapauksessa konkursseja tulee paljon. Yrittäjät eivät ole syypäitä tilanteeseen, ja heille on annettava mahdollisuus uuteen alkuun, etteivät he joudu velkavankeuteen, Romakkaniemi sanoo.
Nämäkin keinot esillä
Hallituksen jo julkistaman apupaketin lisäksi keskustelussa useita uusia vero-, sosiaaliturva- ja lainsäädäntötoimia, joilla yrityksille voitaisi rakentaa siltaa yli kriisin.
Etla haluaa, että valtio varautuu apupaketin lisäksi myös velkojen osittaiseen armahdukseen ja uudelleenjärjestelyihin.
Keskuskauppakamari esittää, että valtio ottaa sairauspoissaolojen maksamisen kontolleen. Lisäksi se haluaa lykkäystä arvonlisäveron ja työeläkkeiden maksuille. Ravintolaruuan ja anniskelun alvit pitäisi pudottaa alimpaan verokantaan, kun rajoitukset aikanaan puretaan.
Adressilla kerätään kannatusta sille, että hallitus nostaa kotitalousvähennystä.
HS mielipidepalstalla esitettiin laajemmin velkaantumista hillitsevä idea. Hallitus voisi valmiuslain nojalla antaa asetuksen, jossa säädetään korko enintään viiteen prosenttiin kun se nyt on 20. Hallitus voisi jopa kieltää pikavippifirmojen toiminnan. Tätä toivoo myös Kuluttajaliitto.
