Kommentti: Citycon, Kojamo ja 11 muuta pääsivät osallisiksi EKP:n tukirahoista – vaikka eivät ole ongelmayhtiöitä - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Kommentti: Citycon, Kojamo ja 11 muuta pääsivät osallisiksi EKP:n tukirahoista – vaikka eivät ole ongelmayhtiöitä

Julkaistu: 25.3. 8:15

Tiesittekö mitkä 13 suomalaisyhtiötä ovat EKP:n salkussa juuri nyt? Miksi ne saavat rahaa vaikka eivät ole ongelmayhtiöitä, kysyy Taloussanomien toimittaja Elina Ranta

Euroopan keskuspankki (EKP) ja Suomen Pankki (SP) ovat ilmoittaneet mittavista tukitoimista talouteen ja yrityksille, jotka ottavat pahasti osumaa koronasta. Taloussanomat selvitti, mille suomalaisille yrityksille EKP:n laajassa osto-ohjelmassa liikkuva raha on päätynyt ja millä perusteilla.

EKP:n tietokannasta käy ilmi, mitkä eurooppalaiset yritykset ovat tällä hetkellä niin kutsutun yksityisen sektorin osto-ohjelman (CSPP) piirissä eli EKP on ostanut niiden velkakirjoja.

CSPP-ohjelma on ajankohtainen juuri nyt, sillä viime viikolla EKP ilmoitti, että se laajentaa kesästä 2016 pyörineen ohjelman osaksi koronakriisiohjelmaa (PEPP).

EKP:n yrityskohtaiset tiedot eivät ole salaisia, mutta julkisuuteen yritysostot nousevat harvoin. Julkisesti keskuspankki kertoo kylläkin omistuksista mutta ei jokaisen oston määrää. Yritykset jättävät yleensä häveliäästi kertomatta, että juuri EKP on ollut liikkeelle lasketun velkakirjan ostajana.

Listalla on tällä hetkellä 13 suomalaista yritystä (20. maaliskuuta):

Borealis, Citycon, DNA, Elisa, Fingrid, Fortum, Kojamo, Metso, Metsä Board, Nokia, Sampo, Stora Enso ja Teollisuuden Voima.

Lista kattaa kaikki kyseisen osto-ohjelman piirissä auki olevat velkakirjat. Tietoja EKP:n ostojen summista ei ole, eikä myöskään ostojen ajankohdasta eli esimerkiksi koronakriisin puhkeamisen jälkeen tehdyistä ostoista.

Miksi EKP rahoittaa Cityconia ja Kojamoa?

Merkille pantavaa on, että yksikään yrityksistä ei ole erityinen kriisiyhtiö vaan pikemminkin päinvastoin. Lista herättää kysymyksiä: meneekö näillä velkakirjaostoilla tehtävä keskuspankkielvytys sinne, minne sitä kipeimmin tarvitaan?

Päätyykö tuki suhdanteista tai koronasta kohtuuttomimmin kärsiville, tai eniten työllistäville, verotuloja tuoville taikka tulevaisuuteen investoiville yrityksille?

Miksi EKP rahoittaa vaikkapa vuokranantajayhtiötä Kojamoa, taikka valtio-omisteista, riskitöntä tuottoa tahkoavaa Fingridiä, Fortumia, Teollisuuden Voimaa tai Nalle Wahlroosin Sampo-konsernia?

Myös Citycon on listalla. Kansainvälisten pääomasijoittajien omistamalle kauppakeskusjättiläisellekin, jonka vuokralinjauksista Taloussanomat uutisoi eilen, on ollut hana EKP:n ostoille auki.

Keskuspankkirahoituksessa yksi ydinkriteeri

Suomalaisille yrityksille kohdennettuja osto-ohjelmia on CSPP:n ja PEPPn lisäksi Suomen Pankin oma operaatio, josta se ilmoitti 15. maaliskuuta. SP on ostanut ja ostaa salkkuunsa kotimaisten liikkeeseenlaskijoiden yritystodistuksia. Operaation koko on nyt miljardi euroa.

EKP:n operaatio oli aiemmin monivuotisille velkakirjoille, kun taas SP:n uusi on lyhytaikaiseen rahoitukseen. Koronankriisin takia EKP kertoi laajentavansa ostot myös lyhyisiin yritystodistuksiin.

Kuinka eliittilistalle pääsee?

Suomen Pankista korostetaan, että missään tapauksessa ketään ei syrjitä osto-ohjelmassa, vaan ohjelmien ehdot ovat selvät.

EKP:n CSPP-ohjelmassa keskuspankkien vähimmäisehtona on taso BBB-. SP:n ostojen ehtona on, että yritystodistukset täyttävät tätä ohjelmaa varten asetetun SP:n niin kutsutun riskienhallintakehikon vaatimukset. Lisäksi liikkeeseenlaskijan ja velkapaperin tulee täyttää Suomen Pankin sijoitustoiminnalle asetetut kriteerit.

Esimerkiksi Finnairiin ei kohdistu CSPP-ostoja, joko siksi että sen luokitus ei riitä, sen bondeja ei markkinoilla riittävästi tai jostain muusta syystä yhtiötä on päädytty tukemaan suoraan valtion lainatakauksella (600 miljoonaa euroa).

Rahoitusta hakee lukuisia yrityksiä Euroopassa. Tarkemmin kriteereitä eivät keskuspankit avaa. Päätöksen ostoista tekee EKP:ssa neuvosto, SP:ssä johtokunta.

Muodollisten kriteereiden lisäksi pahitteeksi ei liene, että yhtiöllä on osaamista siinä, kuinka pelata kansainvälisillä velkakirjamarkkinoilla investointipankkien ja muiden finanssilaitosten kanssa.

Logiikka ostoille?

Elvytyskriteerinä luottoluokitus on maallikonajattelulle nurinkurinen, koska yhtiö saa rahoitusta myös ilman EKP:ta.

Keskuspankkien logiikka on, on että vaikka ne itse hankkivat paremmin reitattuja yrityksiä, osto-operaatio vahvistaa yritystodistusmarkkinan toimintakykyä. Ostot vapauttavat pankkien taseita ja sijoittajien rahaa niitäkin yrityksiä varten, joilla ei ole pääsyä yritystodistusmarkkinoille.

Toisekseen ostamalla valtioiden velkakirjojen, se laskee korkoja myös yrityspuolella, mikä auttaa kaikkia yrityksiä.

Onko mekanismi tehokkain ja riittävän hyvin perusteltu, on vaikea arvioida – erityisesti poikkeuksellisissa koronakriisin oloissa.