Kommentti: Pitäisikö kansalaisille jakaa nyt ilmaista rahaa? - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Kommentti: Pitäisikö kansalaisille jakaa nyt ilmaista rahaa?

Julkaistu: 22.3. 6:34

Koronakriisin lasku paisuu niin suureksi, että se päätyy tavalla tai toisella keskuspankkien piikkiin. Yksi keino on helikopterirahoitus, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.

Koronakriisi on jo kannustanut raha- ja talouspolitiikan päättäjiä keksimään ja kokeilemaan entistä kekseliäämpiä keinoja helpottaa nopeasti kärjistyvää talouskriisiä.

Yksi kekseliäs mutta samalla toki kiistanalainen keino auttaa kansalaisia selviytymään äkisti vastaan tulevista talousvaikeuksista on jakaa kansalaisille ilmaista rahaa.

Tiettävästi ainakin Hongkongin talousviranomaiset ovat jo toteuttaneet yhden kierroksen ilmaisrahan jakelua. Siinä koronakriisin takia taloudelliseen ahdinkoon joutuneet kansalaiset saivat pankkitileilleen kymmenentuhatta sikäläistä dollaria.

Vastikkeetta jaettu summa on tuntuva, sillä se vastaa noin 1200:ta euroa.

Mutta tämän taloustoimen periaate on mielenkiintoisempi kuin yksittäisten jakelujen summat.

Kun tällainen keino on keksitty ja käytössä, lopulta jakeluun lähtevien rahasummien mitat ovat vain poliitikkojen mielikuvituksesta ja rohkeudesta kiinni.

Nyttemmin tiettävästi myös Yhdysvaltain taloushallinto valmistelee tai ainakin harkitsee vastikkeettomien apurahojen jakelemista kaikelle kansalle. Esillä on ollut jopa tuhannen dollarin eli lähemmäs tuhannen euron suuruisten shekkien tai talletusten jakaminen maan koko aikuisväestölle.

Ilmaista rahaa kaikelle kansalle

Talletusten, shekkien tai käteisen setelirahan jakaminen joka ikiselle kansalaiselle on kuitenkin vain yksi mahdollinen versio niin sanotun helikopterirahoituksen toteuttamiseksi.

Helikopterirahoitus on epävirallinen käsite, joka voi viitata hyvin monenlaisiin menetelmiin, joissa kuitenkin on aina pohjimmiltaan kyse yhdestä ja samasta asiasta:

Kyse on keskuspankin rahapolitiikan äärimmäisestä kevennyskeinosta, joka toteutustavasta ja -kanavasta riippumatta kiteytyy ilmaisen rahan massiiviseen jakeluun.

Pohjimmiltaan kyse on samasta rahapolitiikan ääri-ilmiöstä, jota on Suomessa aiemmin totuttu kutsumaan setelirahoitukseksi.

Nyt on muodikkaampaa puhua helikopterirahoituksesta, vaikka sekään ei ole järin uusi käsite.

Sen teki tunnetuksi jo finanssikriisin aikoihin Yhdysvaltain keskuspankin Fedin silloinen pääjohtaja Ben Bernanke, mutta hänkin lainasi käsitteen sen alkuperäiseltä keksijältä, viime vuosisadan suuriin taloustieteilijöihin kuuluneelta Milton Friedmanilta.

Bernanke rauhoitteli finanssikriisistä syntyneitä deflaatiopelkoja muistuttamalla Friedmanin helikopteri-idesta. Siinä keskuspankki voi aina synnyttää talouteen inflaatiota tarvittaessa vaikka pudottelemalla helikoptereista kansalle ilmaista rahaa.

Friedmanin ajatus oli, että ilmaista rahaa taskuihinsa haaliva kansa tajuaisi pian kaikkien panevan rahaa liikkeelle sellaista vauhtia, että tavaroiden ja palveluiden hinnat eivät voi muuta kuin nousta ja että viimeistään tämä inflaation pelko todella pakottaisi tuon ilmaisen rahan liikkeelle – ja pakottaisi hinnat sitä jyrkempään nousuun mitä enemmän taivaalta sataa rahaa.

EKP rahoittaa jo eurovaltioita

Helikopterirahoitus on tuttu ajatus euroalueellakin, varsinkin alueen keskuspankkiirien ja ekonomistien keskuudessa.

Euroalueen keskuspankilla EKP:llä ja alueen kansallisilla keskuspankeilla, kuten Suomen Pankilla, on käytössään erittäin tehokkaat keinot luoda käytännössä ilmaista keskuspankkirahaa kirjaimellisesti kuinka paljon tahansa.

Mutta euroalueen keskuspankeilla ei ainakaan nykyisellään ole keinoja siirtää ilmaista rahaa suoraan kansalaisten tileille saati jakaa ilmaista setelirahaa kansan lompakoihin.

Mutta suorien rahasiirtojen esteet ovat hallinnollisia, joten ne ovat kierrettävissä. Eivätkä ne ole euroalueellakaan helikopterirahoituksen esteitä. Ne ovat pelkkiä hidasteita.

Käytännössä EKP on jo käynnistänyt helikopterinsa. Ja ne ovat jo ilmassa.

Euroalueella on jo käytössä yksi helikopterirahoituksen muodoista, joka perustuu EKP:n ja alueen kansallisten keskuspankkien laajamittaisiin velkakirjaostoihin. Ja siihen, että alueen keskuspankit rahoittavat paraikaakin alueen valtioiden alijäämiä uunituoretta rahaa painamalla.

Virallisesti EKP vaalii hintavakautta

Virallisesti EKP harjoittaa rahapolitiikkaa ja vaalii alueen hintavakautta eikä suinkaan huolehdi valtioiden alijäämien rahoittamisesta tai muustakaan helikopterirahoituksesta.

Mutta epävirallisesti voi helposti päätyä helikopteritulkintaan. Esimerkiksi sillä perusteella, että EKP pumppaa parhaillaankin eurovaltioiden velkakirjoihin enemmän varta vasten tätä tarkoitusta varten luomaansa uutta rahaa kuin valtioiden alijäämien rahoittamiseksi olisi edes tarpeen.

Valtioiden velkatilastot näyttävät toki vuosi vuodelta rumemmilta, ja takuuvarmasti velkaluvut rumenevat todella rujosti päälle kaatuvan koronakriisin kustannuksista. Mutta Suomen ja muidenkin eurovaltioiden lisävelkaantuminen on jo hyvän aikaa perustunut valtioiden omilta keskuspankeiltaan ottamaan velkaan.

Siksi kenenkään on aivan turha säikkyä valtioiden velkaantumista – eikä ainakaan siitä kannata huolestua, että valtioilta jäisivät rahoitustarpeet täyttymättä.

EKP oli jo ennen koronakriisiä kasvattanut valtioiden epäsuoran rahoitustukensa suuremmaksi kuin alijäämien rahoittamiseksi olisi ollut tarpeen.

Ja tällä viikolla EKP on käytännössä ilmoittanut ottavansa eurovaltioiden koronakustannukset Italiaa ja Kreikkaa myöten tarvittaessa vaikka kokonaan omaan pohjattomaan piikkiinsä.

Ilmainen raha voi muuttua arvottomaksi

Niin kauan kuin EKP:lla on sananmukaisesti rajoittamattomat rahoituskeinot käytössään ja niin kauan kuin euro on käypää rahaa, kenenkään on turha säikkyä koronakriisin kärjistyvän valtion rahapulan tai rahan loppumisen takia.

Ennemmin ongelmia syntyy aikanaan siitä, että rahaa on lopulta liikkeellä liikaa. Ja että taivaalta satava ilmainen raha alkaa ennen pitkää muuttua myös arvottomaksi.

Mutta noista tulevaisuuden haasteista huolimatta talouden juuri nyt päälle kaatuvat ongelmat ovat tyystin toisentyyppisiä. Nyt ei ole oikea aika murehtia valtioiden velkaantumista eikä aikanaan vastaan kenties tulevia inflaatiopaineita.

Talous painuu täyttä päätä syvään koronataantumaan tai vielä syvempään koronalamaan, jossa ennestään velkaisilla valtioilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin velkaantua rutkasti lisää.

Suomen hallitus kertoi perjantaina mittavista talouden tukitoimista, jotka nekin väistämättä kasvattavat valtion alijäämää ja velkaantumista.

Mutta jos hallitus olisi velkaantumisen pelosta tai muusta syystä jarrutellut ja rajoittanut tukitoimiaan niukemmiksi, painuisi talous vielä syvempään sukellukseen – ja valtionkin alijäämä ja velkaantuminen paisuisi vielä rajummin kuin nyt käy.

Ei Suomen vaan Italian takia

Erityisesti Suomen julkisen talouden kestävyyttä murehtiessa on hyvä pitää mielessä sekin, että Suomi on euroalueen pienimpiä ja vähävelkaisempia valtioita. Niin pieni, että koko euroalueen julkisen talouden suurta kuvaa ei säädetä Suomen vaan selvästi suurempien jäsenmaiden tarpeiden mukaan.

Yksi EKP:n helikoptereiden lentosuunnitelmiin keskeisesti vaikuttava euromaa on Italia, joka on Kreikan jälkeen raskaimmin ylivelkainen eurovaltio – ja joka on samaan aikaan liian suuri muiden valtioiden pelastettavaksi tai päästettäväksi kaatumaan.

Italian niin kuin toki useiden muidenkin valtioiden velkamäärä on niin suuri ja talouskasvu niin heikkoa, että valtio tuskin milloinkaan selviää veloistaan ainakaan vanhanaikaisesti velkaa pois maksamalla.

Siksi ei tarvinne olla kaksinen ennustaja aavistaakseen, että tavalla tai toisella Italian valtion velkataakka päätyy ennen pitkää keskuspankin piikkiin. Ja kun näin käy yhdelle eurovaltiolle, käy näin tasapuolisuuden nimissä muillekin.

Helikoptereilla tai ilman, EKP valaa ennen pitkää valtioiden alijäämät umpeen aina vain lisää rahaa painamalla.