Mies sai lahjaksi äidiltään 300 000 euron talon – erossa meni puolet vaimolle, kun lahjakirjasta puuttui jotain olennaista

Lahjana saadusta omakotitalosta syntyi riita avioerossa. Mies piti itsestään selvänä, että äidiltä saatu 300 000 euron arvoinen kiinteistö on yksin hänen.

Oikeudessa riideltiin siitä, kuuluiko miehen lahjaksi saama omakotitalo avio-ehdon alaiseen omaisuuteen.

21.3.2020 6:58

Pesänjakaja totesi lahjaksi saadun kiinteistön kuuluvan avio-oikeuden alaiseen omaisuuteen, johon vaimolla oli myös oikeus.

Oikeudessa pesänjakajan esityksestä riideltiin. Miehen omaisuuden arvo oli kaikkiaan noin 550 000 euroa ja vaimon 13 000 euroa. Miehen mielestä 83 000 euroa on riittävä tasinko, kun pesänjakajan laskelma päätyi 183 000 euroon, ja oikeus piti pesänjakajan lopputulosta oikeana.

Talo katsottiin avio-oikeuden alaiseen omaisuuteen, koska lahjakirjassa ei ollut ehtoa, joka olisi rajannut vaimon pois.

Pariskunta oli ollut noin 20 vuotta naimisissa, ja liitto päättyi eroon kuusi vuotta sitten. Puolisoilla ei ollut avioehtoa. Kumpikin oli työelämässä. Vaimo oli välillä kotona lastenhoidon vuoksi.

Vaimo vastasi taloudenpidosta ja ruokaostoksista. Mies hoiti asumisen kustannukset.

Lahjana saatu arvokas talo oli pariskunnan yhteinen koti koko yhteiselämän ajan. Osituksen tehnyt juristi noteerasi talon arvokkaaksi.

Mies vaati, että talo katsotaan avioliittolain nojalla omaisuudeksi, johon vaimolla ei ole avio-oikeutta. Miehen näkemys oli, että vaimo saisi varallisuutta, joka ei hänelle kuulu ja jos niin kävisi, se olisi kohtuutonta, koska vaimo ei ollut kartuttanut yhteistä omaisuuttakaan.

Talo oli kuulunut miehen isovanhemmille ja siirtynyt hänen äidilleen avio-oikeuden ulkopuolisena omaisuutena.

Lahjakirjassa ei ollut avio-oikeuden poissulkevaa ehtoa, mutta mies oli sitä mieltä, että tosiasiassa äiti oli sitä kuitenkin tarkoittanut. Miehen mukaan puolisoiden kesken oli kiinteistöä käsitelty aina hänen omaisuutenaan.

Kun Varsinais-Suomen käräjäoikeus käsitteli avioeron ositusta kaksi vuotta sitten, se muistutti, että kummallakin puolisolla on avio-oikeus toisen omaisuuteen. Laissa on myös lueteltu omaisuus, johon toisella puolisolla ei ole avio-oikeutta.

Avio-oikeuden poissuljenta edellyttää määräystä lahjakirjassa, ja kun määräystä ei ollut, omakotitalo kuului avio-oikeuden piiriin.

Pesänjakaja oli jo jakoesityksessään alentanut tasingonmaksuvelvollisuutta yhdellä neljäsosalla, runsaalla 61 000 eurolla. Käräjäoikeudessa mies vaati edelleen osituksen sovittelua omakotitalon osalta.

Oikeus totesi, että talon osalta puoliso ei ole millään tavoin myötävaikuttanut sen saamiseen, mutta se ei siitä huolimatta edellytä sovittelua, vaan kyse on kokonaisharkinnasta. Myöskään avioliiton kesto ei puoltanut sovittelua.

Käräjäoikeuden mukaan puolisoiden toiminta perheen varallisuusaseman hyväksi voi tapahtua ansiotyöllä, elinkeinotoiminnalla kuin kotona työskentelemälläkin. Toinen puoliso hoiti kotia ja taloutta, toinen vastasi kaikesta muusta. Vaimon isä oli lisäksi tehnyt remonttihommia talossa ja sai korvaukseksi bensarahoja.

Oikeus arvioi vaimon kykyjensä mukaan osallistuneen yhteisen talouden hyväksi ja hänkin oli kartuttanut varallisuutta avioliiton aikana.

Osa miehen varallisuudesta ei kuulunut avio-oikeuden alaiseen omaisuuteen ja tasingon määräksi tuli runsaat 245 000 euroa. Kun summasta leikattiin neljäsosa pesänjakajan osituksen sovittelulla, jäi tasingoksi runsaat 180 000 euroa.

Tasingossa on omakotikiinteistö mukana eikä se oikeuden mukaan ollut kohtuutonta eikä tuonut vaimolle perusteetonta taloudellista etua.

Kiistan lopputuloksena oli, että oikeus hylkäsi miehen sovitteluvaatimuksen ja hyväksyi pesänjakajan laskennallisen osituksen.

Mies vei kiistan edelleen Turun hovioikeuteen, mutta hovioikeus ei ositusta muuttanut. Kun mies hävisi riidan, joutuu hän maksamaan kummankin osapuolen oikeudenkäyntikulut, jotka ovat noin 31 000 euroa.

Ratkaisuun on mahdollista hakea muutosta korkeimmalta oikeudelta, jos se myöntää valitusluvan.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?