Suomen tukipaketti yrityksille selvästi pienempi kuin naapureilla – ”Vaikea sanoa, onko se riittävä”

Suomen hallituksen sorvaama tukipaketti yrityksille jää talouksien kokoon suhteutettuna pienemmäksi kuin esimerkiksi Tanskalla tai Ruotsilla, Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen sanoo.

Suomen hallitus ilmoitti eilen paketista, joka sisältää muun muassa runsaat 2 miljardia euroa lisää Finnveralle ja 30 miljoonaa euroa Business Finlandille.

17.3.2020 14:23

Suomen hallitus ilmoitti maanantaina lähes 5 miljardin euron tukipaketista yritysten ja työpaikkojen turvaamiseksi.

Se pitää sisällään esimerkiksi yli 2 miljardin euron korotuksen Finnveran pk-yritysten rahoitusvolyymiin. Lisäksi Valtion eläkerahasto lisää sijoituksia suomalaisten yritysten yritystodistuksiin enintään miljardilla eurolla.

Business Finlandin kautta tukea voi saada esimerkiksi luoville aloille ja matkailuun noin 30 miljoonalla eurolla. Ely-keskusten kautta pk-yritykset voivat saada elinkeinorahoitusta.

Yritysten toimintaa helpotetaan myös siten, että eläkemaksujen ja verotilitysten maksamiseen on mahdollista saada lykkäystä.

Yrittäjien neuvontaan ja jaksamiseen on budjetoitu puoli miljardia euroa.

Paketti on ehtinyt saada kritiikkiä siitä, että se on pienempi kuin monien muiden maiden paketit.

Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen kertoo tehneensä juuri kansainvälistä vertailua koronapaketeista, ja Suomen tukipaketti on hänen mukaansa talouksien kokoon suhteutettuna pienempi kuin esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa, Saksassa tai Hollannissa.

Tanskassa tukipaketti on noin 30 miljardia euroa, ja myös Ruotsissa hallitus on varannut koronakriisin hoitoon liki 30 miljardia euroa.

Lisäksi Ruotsin keskuspankki on varautunut 50 miljardin euron lainaohjelmalla. Suomen Pankki puolestaan on ilmoittanut noin 500 miljoonan euron lainaohjelmasta.

– On vaikea vastata siihen, onko tämä paketti riittävä, kun ei tiedetä, kuinka pitkäksi ja syväksi kriisi muodostuu. Täytyy toivoa, että jos paketin koko osoittautuu pieneksi, hallitus ja rahoitusjärjestelmä ovat valmiita lisätoimiin, Kuismanen sanoo.

Mika Kuismanen toivoo, että hallitus on valmis uusiin toimiin, jos nyt ilmoitettu paketti ei riitä.

Hänen mukaansa paketissa on hyvää Finnveran paukkujen kasvattaminen ja mahdollisuus lykätä veroja ja eläkemaksuja.

– Monella yrityksellä akuutti kriisi tulee kassan kautta. Mutta Finnvera ei ole kovin tunnettu pk-yrittäjien joukossa. Tietoisuutta siitä pitää nopeasti levittää.

Tanskan ripeää toimintaa Kuismanen kehuu. Siellä hallitus ja työmarkkinajärjestöt sopivat, että valtio kattaa 75 prosenttia palkoista yksityiselle sektorin työntekijöille, jotka ovat koronan takia irtisanomisuhan alla.

Yrityksen kirjanpidosta varmistetaan jälkikäteen, ovatko voitot tippuneet koronakriisin takia riittävästi. Tanskan valtio myös takaa 75 prosenttia pk-yritysten uusista lainoista, jos voitot ovat pudonneet yli 50 prosenttia koronakriisin takia.

Ruotsissa toimet ovat Kuismasen mukaan samantapaisia kuin Suomessa, mutta voimakkaampia. Hän toivoisi Ruotsista otettavan mallia siinä, että yritys voisi saada alkuvuodesta maksetut verot takaisin ja niiden takaisinmaksuun on vuosi aikaa.

Suomessa työmarkkinajärjestöt ilmoittivat eilen laativansa yhdessä ehdotuksia hallitukselle.

Suomen Yrittäjät on toivonut esimerkiksi sitä, että lomautuksia voisi tässä tilanteessa toteuttaa nykyistä nopeammin.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtajan Elina Pylkkäsen arvion mukaan Suomen tukipaketti riittää toistaiseksi.

– Täytyy ottaa huomioon, että Ruotsissa on velkaa suhteessa bruttokansantuotteeseen puolet vähemmän kuin Suomessa. Siellä on budjetin ylijäämä, joten ei ole empimistäkään siinä, pitäisikö elvyttää.

Pylkkäsen mukaan ei ole järkevää jakaa rahaa kaikille ilman perusteita, vaan kohdistaa tuki kriisistä erityisesti kärsiville.

– Mielestäni on järkevää edetä asteittain ja katsoa vaihe kerrallaan, millaiset toimet riittävät.

Ruotsissa on budjetin ylijäämä, mikä helpottaa elvytystoimia, Elina Pylkkänen sanoo.

Pylkkäsen mukaan Suomessa on menty selvästi eteenpäin 1990-luvun kriisin jälkeen.

– Silloin ei todellakaan ajateltu pienyrittäjiä, vaan annettiin mennä konkurssiin. Tosin maailma oli silloin erilainen. Nyt ymmärretään, että pienet yritykset ovat talouden moottori työllistäjinä ja elinkeinorakenteen uudistajina.

Palkansaajien tutkimuslaitokselta on tulossa uusi suhdanne-ennuste huhtikuun alkupuolella. Pylkkäsen mukaan tällä hetkellä näyttää siltä, että edessä olisi jyrkkä pudotus, mutta myös noususta voisi tulla jyrkkä.

Hänen mukaansa on täysin mahdollista, että vuoden viimeisellä neljänneksellä käännyttäisiin jo nousuun.

– Tietysti on mahdollista, että virus tekee comebackin, mutta siinä saattaa riittää jo vähemmät toimenpiteet.

Juttua on korjattu 17.3. kello 15.33. Ruotsin hallitus on varautunut lähes 30 miljardin euron tukipaketilla ja Ruotsin keskuspankki lähes 50 miljardin euron lainaohjelmalla. Aiemmin jutussa mainittu luku oli Ruotsin keskuspankin lainaohjelma.

Esimerkiksi tällaisia toimia hallitus aloittaa:

  • Finnvera on valmis kaksikertaistamaan pk-yritysten kotimaan rahoituksen yli 4 miljardiin euroon.

  • Finnvera laajentaa pk-takauksen ja alkutakauksen käyttömahdollisuudet koskemaan koronan aiheuttaman suhdannetilanteen edellyttämää rahoitusta.

  • Finnvera voi tehdä alle 150 000 euron päätöksiä muutaman päivän sisällä.

  • Business Finlandin rahoitusta voidaan kohdentaa esimerkiksi matkailu- ja luoville aloille sekä toimialoille, joiden alihankintaketjujen toimivuuteen tilanne iskee. Verkkopalvelu ottaa vastaan hakemuksia torstaista lähtien ja ensimmäiset päätökset voidaan tehdä perjantaina.

  • Ely-keskukset myöntävät de minimis -tukea, joka on EU-komission säätelemä yrityksille myönnettävä julkinen tuki. Se voi olla rahoitusta tai esimerkiksi verohelpotuksia tai korkotukea. De minimis -tukea voi saada enintään 200 000 euroa kuluvan ja kahden edellisen verovuoden aikana. Ensivaiheessa rahoitus on tarkoitettu akuutin kriisin lieventämiseen ja yritysten laajamittaisten konkurssien estämiseen.

  • Teollisuussijoitus on varautunut jatkorahoittamaan pääomasijoitusrahastoja ja kohdeyhtiöitään muiden sijoittajien kanssa.

  • Valtio suuntaa yrittäjän jaksamista tukeviin neuvontapalveluihin sekä toimintamalliin puoli miljoonaa euroa tukea.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?