Miten korona leviää nyt Suomen taloudessa? - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Lomautuksia, asiakaskatoa, kriisisuunnitelmia, jopa konkursseja – näin korona moukaroi taloutta

Koronaviruksen vaikutukset ovat näkyneet Suomen taloudessa. Kauppakeskus Triplan hintamaniakampanja ei ainakaan perjantaina keskipäivällä ollut saanut massoja liikkeelle.

Julkaistu: 14.3. 6:46

Lomautus- ja yt-neuvottelutietoja tippuu yrityksistä kiihtyvään tahtiin. Miten korona leviää nyt Suomen taloudessa?

Koronapandemian taloudelliset vaikutukset leviävät nopeaa tahtia. Yt- ja lomautusilmoituksia alkoi tippua kiihtyvään tahtiin hallituksen ilmoitettua torstaina uusista rajoituksista.

Nyt vaaravyöhykkeelle ovat siirtyneet kauppa ja palvelusektori sekä erityisesti pienet yritykset ja yksinyrittäjät. Aiemmin virus on iskenyt jo pahoin matkailualalle ja lentoyhtiöihin sekä teollisuuteen toimitusketjujen häiriöinä.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju sanoo, että korona iskee sekä kotimaiseen kulutukseen että vientiin. Kumpaan ankarammin ja missä järjestyksessä, sitä ei pysty vielä arvioimaan.

Hotellit, ravintolat, liikenne, kaikki kärsivät. Yksityinen palvelusektori kokee äkkipysähdyksen, ainakin kolmannes voi supistua sieltä, Kangasharju sanoo.

Mall of Tripla, Helsingin Pasilan kauppakeskusjätti perui torstaina Triplamania-kampanjansa kaikki tapahtumat ja esiintymiset.

Korona saattaa leikata Triplan kampanjamyyntiä reippaastikin.

– Siihen nähden, että tämän piti olla suuri ja merkittävä hintakampanja, asiakkaita on odotuksia vähemmän. Kyllä määrä on silmämääräisesti hiukan vähentynyt eilisestä, mutta toistaiseksi ainakin asiakkaita on. Käytävät eivät kumise tyhjyyttä, Kati Kivimäki, Triplan kauppakeskusjohtaja kertoi perjantaina.

Kivimäki kertoo, että kauppakeskuksessa on jo viikkojen ajan lisätty siivoamista, tarkennettu ohjeistusta ja kosketuspintoihin käytetään erityistä desinfiointiainetta.

Myös Tampereella kauppakeskus Ratina on perunut torstaina alkaneen ostokampanjansa kaiken ohjelmiston. Kuten valtava määrä muita tapahtumajärjestäjiä ympäri Suomen.

Viranomaisrajoitusten lisäksi laajempi toimeliaisuuden pysähtyminen kylvää kauhua yksinyrittäjien ja pienten yritysten keskuudessa. Niillä ei ole mahdollisuuksia sopeuttaa toimintaansa, eikä kassassa yleensä ole puskuria, jolla kestää poikkeuksellisia oloja.

– Huoli on todella iso. Ongelmat iskevät varsinkin pieniin yrityksiin. Toiminnan supistamismahdollisuuksia on vähemmän, ja tilanne tuli vielä vähän puskista, eräs Triplan kauppias, joka ei halunnut nimeään esille, sanoo.

– Jos toimit vaikka yhden hengen miehityksellä, siitä ei voi vähentää. Toivomme tietysti, että kun kauppakeskuksen takana on isot omistajat, joilla on eri tavalla puskureita, tulevat meitä yrittäjiä vastaan, Triplan kauppias sanoi.

Kivimäen mukaan kevät on todennäköisesti haastava ja jonkinlaista ”kokonaisratkaisua on mietittävä”.

– Tässä täytyy varautua hyvin nopeastikin kriisisuunnitelmiin. Näitä on jo taustalla työstettykin. Tämä on keskustelua, jota käydään myös [kauppakeskuksen] omistajien tasolla, Kivimäki.

Jumi kestää ainakin kuukauden

Perjantaina ravintolayhtiö Noho kertoi, että se aloittaa yt-neuvottelut henkilöstön lomautuksista. Henkilöstöpalveluyhtiö Eezy ertoi, että se varautuu lomautuksiin. Tampere-talo joutuu lomauttamaan. Aiemmin sopeuttamisista kertoivat muun muassa Finnair ja Tallink Silja.

Koronaviruksen talousvaikutus konkretisoitui torstaina. Nordea arvioi, että Suomi on todennäköisesti jo taantumassa. Etla ilmoitti perjantaina, että poikkeuksellisen tilanteen vuoksi kevään ennusteluvut vahvistetaan vasta toukokuussa. SAK vaatii hallitusta varautumaan elvytykseen.

– Näkymä synkkeni, kun meillä oli jo heikohkoon suuntaan menevä suhdanne ja viimeisellä vuosineljänneksellä mentiin pakkaselle, Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen sanoo.

Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen vaatii tukitoimien painottamista pienimpiin yrityksiin.

Kangasharju arvioi, että kysynnän jumi kestää palvelusektorilla ainakin kuukauden, jos tilanne saadaan nopeasti hallintaa. Kaksi tai pidempään, jos koronaepidemian torjunta sujuu hitaammin.

Vientifirmoissa ongelmana on se, että kontit seisovat satamissa Kiinassa.

– Veikkaisin että bkt-mielessä [bruttokansantuote] suurempi vaikutus tulee yksityisestä kulutuksesta, koska jos tavara ei liiku pois, ei se liiku tännekään suuntaan ja silloin tuonti romahtaa.

Kangasharju pitää tilannetta hurjana.

– 1930-luvulla oli kysyntäshokki, 1970-luvulla öljyn tarjontashokki, pääomamarkkinoiden avautuessa finanssikriisi. Tämä on joku ihan uusi juttu, kysynnän ja tarjonnan yhteinen shokki.

Ja jos ihmiset joutuvat karanteeniin eivätkä yritykset pysty maksamaan palkkoja, tästä voi tulla myös säästämisshokki.

– Kun kuluttajuuteen liittyvä kriisimoodi tulee päälle, helposti häviää myös rationaalisuus siitä, mikä on vaarallista ja mikä ei. Siirrytään hätämoodiin, ja lopetetaan kaikki toiminta, Kuismanen sanoo.

– Olemme kansantaloudessa noin 70-prosenttisesti riippuvaisia siitä, mikä on yksityisen kysynnän ja kulutuksen määrä. Ostetaanko kaupoista, käydäänkö kampaajalla. Varovaisuus alkaa siirtyä yli toimialojen.

Yrittäjillä ohut kassa

Suomen yrityksistä pieniä, alle 10 työntekijän yrityksiä on 93 prosenttia, eli noin 266 000 kappaletta. Yksinyrittäjiä on noin 187 000 (kun alkutuotanto ei ole mukana). Kaikkiaan pienet ja keskisuuret yritykset työllistävät reilut 900 000 henkeä, kun koko yrityssektorin työvoiman koko on noin 1,4 miljoonaa.

– Tulee itku, kun lukee yrittäjäsivun kommenttiketjua, kuinka suuret vaikutukset koronalla on meidän yrittäjien tulevaisuuteen. Työhommia peruttu niin että rahaa ei tule mistään. Työvoimaruokalat, kuljetusliikkeet, konsultit, puhujat, esiintyvät taiteilijat. Kulut juoksee, oululaisyrittäjä Teija Ruokamo tviittasi.

Kuismanen huomauttaa, että pienillä yrityksillä on usein ohut kassa. Akuutein asia on kassakriisi, jonka he kohtaavat. Mitä pienempi yritys, sitä hankalampaa sen on päästä rahoituksen lähteille. Lisäksi töihin on vaikea saada ketään korvaajaa.

– Jos me haluamme pitää näistä työpaikoista kiinni yli kriisivaiheen, erityisesti pankkijärjestelmän rahoitusoperaatiot pitää kohdentaa pieneen päähän. Ei sen takia, että ne ovat pieniä, vaan koska niillä ei ole mitään mahdollisuuksia hankkia rahoitusta useasta kanavasta.

Kangasharjukin pitää tärkeänä, että pankit joustavat ja luottolaitos Finnveran ja Teollisuussijoituksen kaltaiset laitokset pystyvät käsittelemään hakemuksia tehokkaasti.

– Että myös pieni ravintolayrittäjä, jonka vuokra pyörii, saisi jostain edullista lainaa kuluihin, niin ettei tulisi konkursseja.

Parin kuukauden notkahdus ei vielä vie nurin, mutta jonkinlainen konkurssiaalto Etlan Aki Kangasharjun mukaan on odotettavissa.

Kangasharju maalaa synkkään tilanteeseen pienen hopeareunuksenkin. Nollakorkoinen maailma on tuottanut joukon zombie-yrityksiä, yrityksiä, jotka eivät ole elinkelpoisia.

– Aluksi syntyy vain tuhoa, sitten ihmisiä vapautuu näistä yrityksistä luomaan jotakin tuottavampaa loppuvuodesta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?