Suomen suurin pehmo­paperitehdas lisää vessapaperin tuotantoa – kysyntä yllätti tehtaan johtajan

Suomen suurin wc-paperitehdas Mäntässä vastaa kysynnän kasvuun työvuoroja lisäämällä ja keskittymällä volyymituotteisiin.

Vessapaperi teki hyvin kauppansa esimerkiksi Ruoholahden K-Citymarketissa Helsingissä torstaina.

13.3.2020 14:19

Koronavirukseen varautuminen on tyhjentänyt kauppojen hyllyt vessapaperista.

Suomen suurimmalla pehmopaperitehtaalla Mäntässä vakuutetaan, että wc-paperista ei tule pulaa. Siellä pannaan kolmeen pehmopaperikoneeseen lisää niin sanotusti kierroksia.

– Työvuoroja on lisätty ja tuotevalikoimassa keskitytty tärkeimpiin tuotteisiin, Metsä Tissuen Mäntän tehtaan johtaja Kari Karttunen sanoo.

Toimituspyyntöjä satelee nyt tehtaalle.

– Tuotevarasto on nyt tyhjä, mutta pyrimme vastaamaan kysyntään, Karttunen lupaa.

Mäntästä lähtee joka päivä 30 rekka-autolastillista pehmopaperia kauppoihin. Suomessa jauhaa pehmopaperitehdasta kaksi tehdasta, joista Mänttä on suurempi.

Pehmopaperi valmistetaan sellusta, joka Mäntän tapauksessa tulee tehtaalle MetsäGroupin tehtailta lähinnä Äänekosken uudelta biotuotetehtaalta. Osaan tuotteista käytetään myös kierrätyskuitua.

WC-paperi on tuote, jota ei kannata kuljettaa kevyen painon vuoksi pitkiä matkoja. Käytännössä kaikki Mäntässä tuotettu wc-paperi jää kotimaan kulutukseen.

– Kieltämättä kysynnän kasvu on yllättänyt meidät. Vastaava nähtiin edellisten pandemia-tapausten yhteydessä, mutta muutos ei ollut silloin näin selvä.

Mäntän kolme pehmopaperikonetta Pm10, Pk1 ja Pk9 tuottavat vuodessa noin 100 000 tonnia alan tuotteita. Alunperin 1960-luvulla rakennetut paperikoneet on sittemmin modernisoitu. Niitä pystytään ajamaan 1 500-2 000 metrin minuuttinopeudella eli sama vauhtia ellei jopa nopeammin kuin sanomalehtipaperikoneita. Tuotteet valmistetaan Mäntässä valmiiksi kuluttajatuotteiksi.

Vielä joku aika sitten esimerkiksi Twitterissä käytiin tuomitsevansävyistä keskustelua siitä, miten metsiä käytetään sellaisten tuotteiden kuin vessapaperin valmistamiseen. Nyt keskustelu on hiljentynyt.

– Meidän omatuntomme on puhdas. Me teemme uusiutuvasta raaka-aineesta hygieniatuotetta, joka turvaa ja pitää yllä yhteiskunnan toimintaa, Karttunen sanoo.

Yhdestä puukuutiosta saadaan vessapaperit 12 suomalaiselle. Vessapaperin raaka-aineena toimiva sellu valmistetaan pääosin pieniläpimittaisesta harvennuspuusta, jolle ei puunjalostusketjussa ole juuri muuta käyttöä.

Pehmopaperin kulutusta on pidetty yhteiskunnan kehityksen yhtenä mittaria. Kun elintaso nousee, pehmopaperin kulutus kasvaa. Jokainen suomalainen käyttää pehmopapereita noin 15 kiloa, mikä on hivenen vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa.

Mänttä on Suomen vessapaperihistoriassa keskeinen paikka.

Suomalaisten opettaminen pölkystä vuolluista lastuista modernin wc-hygienian tavoille alkoi 1908, kun maan ensimmäinen wc-paperitehdas aloitti toimintansa Mäntässä.

Nenän niistämisen kannalta merkittävä virstanpaalu oli 1961, jolloin Mäntässä käynnistyi Suomen ensimmäinen pehmopaperikone. Itse teollisuuspaikkakunta syntyi 1868, kun apteekkarista metsänjalostajaksi heittäytynyt Gustav Serlachius perusti puuhiomon Mäntänkosken rantaan.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?