Jan Hurrin kommentti: Yhtä vitsausta markkinat pelkäävät vielä enemmän kuin koronaa - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Jan Hurrin kommentti: Yhtä vitsausta markkinat pelkäävät vielä enemmän kuin koronaa

Julkaistu: 8.3. 6:15

Koronaepidemia tuskin yksin saa aikaan uutta finanssikriisiä, mutta se voi toimia sytyttimenä. Muut uuden kriisin ainekset ovatkin jo koossa, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.

Runsaat kymmenen vuotta sitten leimahtanut finanssikriisi on edelleen tapana lukea joko Yhdysvaltain riskipitoisimman subprime-asuntorahoituksen ylilyöntien tai investointipankki Lehman Brothersin kaatumisen syyksi.

Kumpikin toki aiheuttikin paljon harmia ensin hermostuneille finanssimarkkinoille ja heti perään kauhistuneille keskuspankeille ja muille talousviranomaisille.

Mutta kumpikaan ei ollut finanssikriisin varsinaisia syitä, vaan ennemmin ne olivat kriisin alkuun sysänneitä sytyttimiä.

Aivan samaan tapaan seuraavankin finanssikriisin voi odottaa leimahtavan jonkin satunnaisen laukaisimen alkuun sysäämästä ketjureaktiosta.

Kukaan ei voi ennalta kuin arvailla, minkälainen sytytin laukaisee seuraavan kriisin alkuun saati milloin kriisi leimahtaa.

Se on kuitenkin jo nyt tiedossa, että talouden eri osiin on kymmenen viime vuoden mittaan kertynyt enemmän kriisiin tarvittavaa räjähdysherkkää ruutia kuin oli viime kriisin edellä.

Ruutitynnyrissä pullottaa historiallisen suuri määrä suurelta osin kyseenalaista velkaa. Enää puuttuu sytytin.

Korona voi toki osoittautua talousuhkana suutariksi, mutta epidemian talousvaikutuksissa voi myös olla kylliksi kipinää uuden kriisin sytyttämiseen.

Talousvaikutukset ovat jo totta

Koronaviruksella tai -epidemialla ei ole senkään vertaa suoraa yhteyttä finanssimarkkinoihin tai reaalitalouteen kuin oli subprime-roskalainoilla tai Lehmanin maksukyvyttömyydellä.

Mutta suorien talousyhteyksien asemesta koronaepidemialla ja koronahuolien alkuun saattamilla viranomaisten, yritysten ja yleisön vasta- ja varotoimilla on sitäkin enemmän epäsuoria talousvaikutuksia.

Koronan terveysvaikutuksia vasta arvaillaan ja arvioidaan, mutta epidemian taloushaitat muuttuvat jo täyttä päätä todeksi.

Kiinasta lähtien on jo varmuudella tiedossa, että talous kärsii paraikaa vuosikausiin voimakkainta rytmihäiriötään ja kasvunotkahdustaan.

Epidemia ja yritykset sen hillitsemiseksi ovat jo aiheuttaneet lyhyen ajan kuluessa täysin poikkeuksellisia tuotantokatkoja ja toimitushäiriöitä, joiden takia tavaroiden ja palveluiden tarjonta supistuu.

Samaan aikaan karanteenit ja muut kansalaisten liikkumista ja tavanomaista arkielämää rajoittavat määräykset ja oma-aloitteisetkin varotoimet heikentävät talouskasvulle tärkeää kysyntää.

Viranomaisten, yritysten ja kansalaistenkin varotoimet voivat osoittautua tehokkaiksi tai tehottomiksi, mutta niistä koituvat talousvaikutukset ovat joka tapauksessa totta. Ja ne ovat enimmäkseen haitallisia.

Velkaa on enemmän kuin koskaan

Koronan – tai tarkemmin sanottuna koronareaktioiden – kenties keljuin talousvaikutus kiteytyy koronatoimista kärsivien yritysten todennäköisiin kassavirtakatkoihin.

Vakavaraisille ja varsinkaan yltäkylläisissä kassavaroissa kylpeville yrityksille tilapäiset kassavirtahäiriöt ovat kiusa mutta eivät sentään kohtalokas kuolinisku.

Ylivelkaisille yrityksille tulovirran katkeaminen tai pelkkä ehtyminen voi olla se viimeinen niitti, jonka jälkeen tulee noutaja.

Juuri nyt tuota viimeisen niitin ja noutajan riskiä kasvattaa ainakin kaksi seikkaa:

Ensiksi Yhdysvaltain ja Kiinan mutta myös muun maailman yrityksillä (niin kuin muuten myös maailman valtioilla) on nyt rutkasti runsaammin velkaa kuin niillä oli runsaat kymmenen vuotta sitten edellisen finanssikriisin leimahtaessa.

Toiseksi velkaa ei ole vain ennätyksellisen paljon, vaan viime vuosina voimakkaimmin kasvanut osa velasta on lisäksi hyvin riskipitoista ja kyseenalaista laatua.

Juuri historiallisen suuri velkamäärä ja eritoten tavallista riskipitoisempien velkavastuiden poikkeuksellisen suuri määrä ovat omiaan heikentämään koko finanssijärjestelmän vakautta ja iskunkestävyyttä.

Juuri siksi osa finanssimarkkinoiden ja talouden erityyppisiä riskejä seulovista analyyseistä on viime viikkoina alkanut pitkästä aikaa muistuttaa talouden tuomiopäivän ennustuksia.

Ja luultavasti samasta syystä maailman vaikutusvaltaisin keskuspankki, Yhdysvaltain Fed, hätääntyi viime viikolla yllättävään puolen prosenttiyksikön ylimääriseen koronlaskuun.

Yli kolme kertaa maailman bkt

Finanssimarkkinoilla ja niitä paimentavilla keskuspankeilla on perusteltu syy olla ainakin hiukkasen huolissaan yritysten ja miksei valtioidenkin valtaisiksi kasvaneista velkamääristä.

Rahoitusalan kansainvälisen yhteistyöjärjestön Institute of International Financen IIF:n tilastojen mukaan maailman yhteenlaskettu velkamäärä on jo vuosien ajan paisunut aina vain suurempiin ennätysmittoihin.

Tuoreimman tilaston mukaan maailman ilman rahoitusalan omia velkoja laskettu velkamäärä oli amerikkalaisittain ilmaisten 253 triljoonaa Yhdysvaltain dollaria eli meikäläisen ilmaisun mukaan 253 biljoonaa (tuhatta miljardia) taalaa.

Moinen velkamäärä vastaa pitkälti yli kolmen vuoden koko maailman kansantuotteen arvoa.

Finanssijärjestelmän sisäiset jännitteet ja riskit syntyvät siitä seikasta, että maailmanlaajuinen velkamäärä on runsaan kymmenen vuoden kuluessa kasvanut liki sata biljoonaa taalaa ja että eritoten yritysten velkaa on eniten lisännyt heikkojen ja riskipitoisten yritysten velkaantuminen.

Tätä valtaisan velkaantumisen taustaa vasten piirtyvä ajankohtainen riski on, että koronahuolista alkunsa saavat talouden häiriöt aiheuttavat velkaisimmille ja muutoinkin haavoittuvimmille yrityksille ensin kassavirtakatkoja ja heti perään maksukyvyttömyysuhkia.

Jos kyllin monen yrityksen maksuvalmius heikkenee tai katoaa samaan aikaan, kun korona herättää markkinoilla muutenkin huolia, voivat näiden yritysten rahoituslähteet ehtyä yhtä äkisti kuin ensimmäiset näyttävät vararikot paukahtavat uutisotsikoihin.

Fed ei hallitse kaikkia korkoja

Ensi merkkejä velkahuolien kasvamisesta on näkynyt ainakin Yhdysvaltain yrityslainamarkkinoilla, joille viime päivien voimakas pörssiheilunta on heijastunut heikkolaatuisilta yrityslainoilta vaadittavien riskilisien napakkana kasvuna.

Riskilisien kasvaminen tarkoittaa, että riskipitoisiksi luokiteltujen yrityslainojen markkinakorot ovat kohonneet.

Näin on viime viikkoina käynyt siitä huolimatta, että suuri osa Yhdysvaltain muista markkinakoroista on päinvastoin laskenut osin jopa alemmas kuin milloinkaan ennen.

Ja näin on käynyt siitäkin huolimatta, että Fed olisi halunnut kaikenlaisten korkojen laskevan.

Alemman keskiluokan ja sitä heikkolaatuisemmat yrityslainamarkkinat eivät näytä enää olevan senkään vertaa Fedin hallinnassa kuin viime vuosina on vaikuttanut.

Tämä havainto ja epäily Fedin kaikkivoipaisen ohjailukyvyn rajoista voi osaltaan herkistää liukasliikkeisimpien markkinatoimijoiden alttiutta äkillisiin mielenmuutoksiin ja äkkipikaisiin liikkeisiin.

Turvaverkko on entistä heikompi

Vielä pari viikkoa sitten kelpo tuoton houkuttelevaksi lähteeksi uskotut yrityslainat voivat varoituksetta alkaakin näyttää pelottavalta ongelmajätteeltä, josta on viipymättä päästävä eroon.

Tuollaisen äkillisen mielenmuutoksen – ja siitä alkunsa saavan kenties tuhoisan ketjureaktion – riskiä kasvattaa markkinoiden yhden totutun selkänojan heikkous:

Fedillä ja sitäkin selvemmin euroalueen ja Japanin keskuspankeilla on jo valmiiksi melkein "kaikki" pelissä – korot nollan prosentin tuntumassa tai miinuksella ja taseet pullollaan arvopapereita – ennen kuin seuraava kriisi on edes alkanut.

Erityisen epäilyttävä on euroalueen EKP:n ja Japanin BoJ:n kyky toimia mitenkään uskottavalla tavalla uuden kriisin hillitsemiseksi. Niiden korot ovat jo nyt hieman nollan prosentin alapuolella, joten laskuvaraa tuskin löytyy tavanomaisen taantuman tyypillistä neljää–viittä prosenttiyksikköä.

Sen markkinatkin toki tietävät, että Fed tai muut keskuspankit eivät mahda mitään koronalle. Mutta kysymys kuuluukin, mitä keskuspankit mahtavat edes koronan talousvaikutuksille – tai niistä mahdollisesti leimahtavalle uudelle kriisille.

Lisää aiheesta

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?