Kulmuni: Koronavirus voi heikentää Suomen tämän vuoden kasvua

Koronaviruksen vaikutukset painavat Suomen talouskasvua, valtiovarainministeri Katri Kulmuni kertoo.

Valtiovarainministeri Katri Kulmuni.

5.3.2020 10:35 | Päivitetty 5.3.2020 15:10

Valtiovarainministeriö arvioi, että korona-virus rokottaa Suomen talouskasvua.

– On ilmeistä, että Suomen tämän vuoden talouskasvu voi jäädä ennustettua hitaammaksi koronaviruksen negatiivisten vaikutusten vuoksi, valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk) kertoi toimittajille torstaina.

Toistaiseksi hallitus ei ole ilmoittanut erityisiä elvytys- tai tukipäätöksiä aiemmin kerrotun, välittömien korona-vaikutusten torjumiseen varatun 8,9 miljoonan lisäksi. Sellaisia ei tullut myöskään tänään Kulmunilta. Myöskään kohdennettuja tukitoimia, esimerkiksi yrityksille, joiden toimintaan virus vaikuttaa, ei ole suunnitelmissa vaan toimia pidetään toistaiseksi riittävinä.

– Toistaiseksi hallituksen ilmoittamat toimet ovat riittäviä. Elinkeinoministeriö vastaa tarkemmin yrityskohtaisista asioista, mutta julkisen talouden kannalta 8,9 miljoonaa mahdollistaa kyllä sen, että pystymme reagoimaan.

– Totta kai jos tilanne kehittyy arvioitua heikommin, meillä on lisäbudjettimenettelyllä mahdollista tehdä taloutta vakauttavia toimenpiteitä.

Ministerin ja ministeriön reagointi ovat varovaisempaa kuin naapurimaan.

Ruotsi laski jo ennustettaan talouskasvustaan koronaviruksen vuoksi. Ruotsin hallitus selvittää myös lainsäädäntöä, joka mahdollistaa yrityksille maksettavia tukia ja mahdollisuuden alentaa työaikaa ja palkkoja korona-vaikutusten torjumiseksi.

– On aika suojella työpaikkoja Ruotsissa, valtiovarainministeri Magdalena Andersson sanoi ruotsalaismedian mukaan.

Penna Urrila, Elinkeinoelämän keskusliiton pääekonomisti näkee Suomen ja Ruotsin korona-lausunnoissa eroja.

– On tärkeää että Suomessa säilyy luottamus siihen, että viranomaisilla on tilanne hallinnassa ja että tuodaan näkyvyyttä toimille, joilla voidaan tukea yrityksiä tai rahoittaa kansalaisia.

– Työaikalyhennykset ja joustot ovat asioita, joita sisarjärjestömme (Svenskt Näringsliv) on kovasti peräänkuuluttanut Ruotsissa. Taustalla on osittain se, että heidän lomautuslainsäädäntönsä ei ole aivan samoja joustoja tarjoava kuin meidän, joka on sinänsä jo vanha laki.

Esimerkiksi finanssikriisin aikaan, jolloin kysyntä äkillisesti putosi, lomautuksia sovellettiin yrityksissä ”hyvällä menestyksellä”.

– Meillä on ilmeisesti enemmän joustomahdollisuuksia kuin heillä.

Hän lisää, että julkilausumat eivät kerro koko totuutta vaan Suomessakin mietitään erilaisia skenaarioita ja niihin varautumista. Annettu lisäraha on pieni, ja jos tartunnat laajenevat voimakkaasti, selvä että rahaa pitää arvioida uudestaan.

Elvytysmekanismi ei ole laukeamassa

Kulmunin mukaan hallituksessa on keskusteltu koronasta. Hänen mukaansa hallitus seuraa tilannetta tarkasti eri ministeriöiden ja työryhmien työskentelyn kautta.

Lisätalousarvioiden kautta on mahdollisuus elvyttää, mutta toistaiseksi siihen ei ryhdytä. Kulmuni arvioi, että koronaviruksen suurimmat vaikutukset nähdään ensimmäisellä ja toisella vuosineljänneksellä.

Toistaiseksi heijastusvaikutukset ovat näkyneet Suomessa matkailuun ja teollisuuden komponenttien saatavuuteen.

Kulmuni kertoi valtiovarainministeriön tekevän huhtikuun kehysriiheen arvion, jonka pohjalta arvioidaan vaikutuksia talouteen tarkemmin.

– Tässä vaiheessa ei olla tilanteessa, jossa esimerkiksi hallitusohjelmassa sovitun suhdannemekanismin aktivointi olisi ajankohtaista.

Sen laukeaminen edellyttäisi ”massiivisempaa yllättävää suhdannekäännettä” eli esimerkiksi tilannetta, jossa bruttokansantuote supistuisi vähintään prosentin kahtena peräkkäisenä vuosineljänneksenä.

Valtiovarainministeriön viimeisin, joulukuussa julkaistu ennuste tämän vuoden talouskasvulle oli 1,0 prosenttia. Päivitetyt ennusteet julkaistaan huhtikuun puolivälissä.

– Siihen varmasti tulee paineita merkittävästikin riippuen viruksen leviämisestä, Urrila sanoo.

– Siinä vaiheessa jos virus tulee laajemmin kotimaahankin, jokainen suomalainen yritys kohtaa tilanteen jollain tavalla siinä, tulevatko ihmiset edes työpaikoille.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?