Kommentti: Koronavirus osoitti kaikkitietävien markkinavoimien typeryyden - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Kommentti: Koronavirus osoitti kaikkitietävien markkinavoimien typeryyden

Koronavirus on saanut pörssit sekaisin ja herättää pelkoja maailmanlaajuisesta taantumasta.

Julkaistu: 29.2. 6:41

Kun yhteiskuntaa tarvittaisiin markkinavoimien vastapainoksi, se on aika voimaton, kun markkinat menettävät järkensä, kirjoittaa erikoistoimittaja Seppo Varjus.

On järjestys, joka aina silloin tällöin sortuu kaaokseen pienestäkin syystä. Vaikka viruksenpienestä.

Pieni virus voi horjuttaa suurten uskontojen antamaa turvaa. Saudi-Arabia ilmoittaa keskeyttävänsä viisumien myöntämisen Mekan ja Medinan pyhiinvaelluskohteisiin haluaville ulkomaisille uskovaisille. Se on loogista, sillä Iranissa koronavirus lähti leviämään sikäläisestä pyhästä kaupungista ja pyhiinvaelluskohteesta Qumista. Tautivaara voittaa uskon asettamat velvollisuudet.

Suomessa koronavirus Covid-19 halutaan pitää arkipäiväisenä asiana. Viranomaiset korostavat, että tavallinen kausi-influenssa saattaa yhä olla pahempi uhka. Tämä lähestymistapa on järkeenkäyvä ja vastaa toistaiseksi tiedettyjä tosiasioita.

Koska uusi virus havaittiin vasta pari kuukautta sitten, sen leviämiseen liittyviä asioita ei täysin tunneta. Covid-19 on levinnyt nopeammin ja laajemmalle kuin Kiinaa vajaat parikymmentä vuotta sitten piinannut sars-epidemia. Siihen ei vielä ole rokotetta, eikä sairastuneille sopivaa täsmähoitoa.

Tällä hetkellä vaikuttaa, että kuten kausi-influenssassa, suurin osa menehtyneistä on vanhoja ja valmiiksi sairaita. Tämä ei ole syy hellittää taudin vastaista taistelua, mutta tieto vähentää vähän paniikkia. Ja ylipäätään lisääntyvä tieto vie yleensä pelkoa.

Maailmalla on kokeiltu massiivisia eristämistoimia ja maahantulokieltoja. Ne voivat ehkäistä paniikkia hetken, mutta jos ne eivät toimi, kauhu on entistä kauheampi. Ja taudin hallinnan kannalta se on välttämätöntä pitää kurissa.

Koronavirus kannattaa pitää järjen eikä tunteen asiana.

Pörssi on suurten tunteiden teatteri. Perjantaiaamuna arvioitiin, että paniikki oli pyyhkinyt maailman pörssiosakkeiden arvosta 4,5 biljoonaa euroa. Siis 4 500 miljardia euroa. Pieniä ne ovat Suomen sote-rahatkin, joista niin jumalattomasti väännettiin.

Suunta vaikutti olevan edelleen alaspäin. Tapahtumia kiihdyttää se, että monille pörssilasku avaa myös rikastumisen mahdollisuuksia.

Pörssiomaisuus on usein laskennallista, mikä helpottaa sijoittajien leikkejä. Lyhytaikainen pörssipaniikki on tavalliselle ihmiselle kuin virus, joka voi sattumalta tarttuessaan tehdä pahaakin jälkeä. Pidempään jatkuva taantuma on kuin epidemia, joka tuhoaa työpaikat ja vie kotitalouksien säästöt. Sekin mahdollisuus tässä on.

Keskuspankkien keinot ovat vähissä, kun korot on jo muiden uhkien vuoksi viety alas. Kun yhteiskuntaa tarvittaisiin markkinavoimien vastapainoksi, se on aika voimaton, kun markkinat menettävät järkensä. Pikku ostojen ja myyntien puroista tulee hyökyaaltoja, jotka kaatavat niin sairaat kuin terveetkin yhtiöt. Ei ole luovaa tuhoa, on pelkkää tuhoa.

Halpojen kulujen hakeminen on johtanut teollisuuden pitkiin toimitusketjuihin. Kukaan ei lopulta tiedä mistä viimeinen ruuvi ja mikrosiru tulevat. Näin on, koska haetaan pienimpiä tuotantokuluja ja halvinta työvoimaa.

Mutta jos osa jää tulematta, jää koko tuote tekemättä. Näin koronavirus osoitti järjestelmän heikkouden.

Varminta olisi pitää tuotantoketjut lyhyinä. Mutta koska se on myös kalleinta, tämäkin opetus unohtuu äkkiä. Muutaman vuoden kuluttua nuoret bisnesleijonat nauravat harmaahapsille, jotka muistelevat tätäkin epidemiaa. Halvimmat ratkaisut ovat jälleen parhaita.

Kiinan Wuhanista alkaneen koronavirusepidemian nopea eteneminen ei johdu vain viruksen luonteesta. Kun ihmiset liikkuvat nopeasti, liikkuvat tauditkin.

Sars-epidemian aikoihin 2000-luvun alussa Kiina oli suljetumpi kuin nyt. Nyt kiinalaiset matkustavat ja Kiinaan matkustetaan, vaikka määrä onkin hetkeksi vähennyt.

Euroopassa Pohjois-Italiasta on tullut taudin keskus, josta se leviää joka suuntaan. Vasta koronan myötä on yllättäen selvinnyt kuinka lähellä Italian suuret keskukset ja hiihtorinteet oikeastaan ovatkaan. Liikenne on päivittäistä.

Tämä ei ole viimeinen maailmalla leviävä tauti. Uusia tulee ja yllättävistä suunnista. Halvassa lentoliikenteessä on muitakin ongelmia kuin sen aiheuttamat hiilipäästöt.

Silti on vaikea uskoa, että tämäkään pitkällä tähtäimellä hillitsisi lentomatkustusta. Oikeudesta pyrähtää päähänpistosta minne vain maailmalla on tullut länsimaisen jokamiehen perusoikeus. Ilman sitä lentoyhtiön siivet eivät kantaisi.

Lentoyhtiöt voivat laskea nyt pörssissä, mutta kohta ne taas nousevat. Talous on sokeaa, ei muista mitään, eikä näe eteenpäin.

Vielä parikymmentä vuotta sitten markkinoiden näkymättömään käteen uskovia oli enemmän kuin nyt. Kättä ohjaavat vain ovat usein sokeita millekään muulle kuin omalle ahneudelleen ja pelolleen haalitun omaisuutensa menettämisestä. Sen viime päivätkin osoittavat.

Virus saadaan kuriin vääjäämättä. Sen jälkeen pörssipaniikki jää historiaan, jota harva viitsii lukea. Se on paniikkeja täynnä.

Mutta kun tosipaikka tulee, henkikulta on tärkeämpi kuin se mitä pankkitilillä makaa. Siinäpä hyvä syy olla palvomatta liikaa mammonaa.

Lisää aiheesta