Kommentti: Tästä ”tuomiopäivän” merkistä tietää, että todellinen koronapaniikki on iskenyt markkinoille - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Kommentti: Tästä ”tuomiopäivän” merkistä tietää, että todellinen koronapaniikki on iskenyt markkinoille

Julkaistu: 26.2. 6:49

Toiveet koronan talousvaikutusten jäämisestä lyhytaikaiseksi ja tilapäiseksi häiriöksi näyttävät lentäneen romukoppaan. Finanssimarkkinoiden koronasätkyt eivät silti ainakaan vielä kerro pahimman pelosta, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.

Viikonlopun uutiset eri puolilla maapalloa esiin tulleista uusista koronatartunnoista säikäyttivät finanssimarkkinat korjaamaan arvioitaan epidemian talousvaikutuksista tuntuvasti aiempaa vakavammiksi.

Niinpä herkimmin säikkyvillä markkinoiden osa-alueilla, kuten useilla osakemarkkinoilla, on alkuviikon mittaan koettu muutamaan vuoteen tylyimpiä kurssilaskuja.

Moni maailman suurista osakemarkkinoista on nyt menettänyt vahvan alkuvuoden kurssinousut käytännössä kokonaan ja painunut nollatuottoon tai lievästi miinukselle.

Samoin teollisuuden raaka-aineille on noteerattu vuosikausiin heikoimpia hintoja ja merikuljetusten Baltic Dry -kuivarahti-indeksi on romahtanut viime syksyn yli 2 400 dollarista 400 taalan tuntumaan.

Saman säikkymisen vaikutuksesta useilla niin sanotuilla turvasatamamarkkinoilla, kuten Yhdysvaltain liittovaltion velkakirjamarkkinoilla ja kultapörsseissä, on koettu mojovia kurssinousuja.

Yhdysvaltain pitkäaikaiset velkakirjat niin kuin kultaunssikin on alkuviikosta noteerattu vuosikausiin kalleimmilleen.

Markkinatunnelma samoin kuin kurssiliikkeet voivat milloin tahansa taas muuttua kumpaan suuntaan tahansa eikä alkuviikon kurssikehitys kerro mitään loppuviikosta.

Nyt nähty tunnelman muutos on silti niin terävä, että toiveet koronan talousvaikutusten jäämisestä alkuvuoden suhteellisen lyhytaikaiseksi ja tilapäiseksi häiriöiksi näyttävät lentäneen romukoppaan.

Varsinaisesta markkinapaniikista tai finanssikriisin veroisista tuomiopäivän tunnelmista ei kuitenkaan vielä ole näkynyt merkkejä.

Dollarin vahvistuminen toistuu paniikeissa säännöllisesti

Vakavan vaaran uhatessa finanssimarkkinoiden pelureilla on taipumus toimia torakoiden ja ties minkä muiden eliölajien tapaan lajia hengissä pitävien refleksien eli toimintoja ohjaavien heijasteiden varassa.

Tämä kriisitilanteissa korostuva taipumus merkitsee usein täyskäännöstä tuottojen maksimoinnista riskien minimointiin ja markkinoiden rahavirtoja ohjaavien päätösten syntymistä laskelmoivan taktikoinnin asemesta lihasmuistin varassa.

Täysimittaiset markkinapaniikit syntyvät ja kärjistyvät, kun tuo sijoittajien vaistomainen ryntäys turvasatamasijoituksiin yhdistyy samaan aikaan voimistuvaan laumakäyttäytymiseen.

Viime vuosikymmenten markkinapaniikeissa on erottunut yksi liki säännönmukaisesti toistuva ilmiö, jota koronapelot eivät ainakaan vielä ole laukaisseet: Yhdysvaltain dollarin jyrkkä vahvistuminen.

Taala on toki koetellut viime vuosien vaihteluvälinsä vahvaa laitaa, mutta se ei ole ponkaissut täysin uusille lukemille. Tämä on yksi painava peruste tulkinnalle, että koronasäikkyminen ei ainakaan vielä hinnoittele tuomiopäivän näkymiä.

Jos todellinen koronapaniikki iskee finanssimarkkinoihin ja jos markkinoiden lihasmuisti toimii niin kuin lukuisissa aiemmissa paniikeissa, pakkautuu pääomaa muun maailman markkinoilta Yhdysvaltain liittovaltion velkakirjoihin ja muihin dollarikohteisiin todennäköisesti niin suurella paineella, että taala vahvistuu jyrkästi suhteessa muihin päävaluuttoihin.

Toinen valuuttamarkkinoiden merkki huolien syventymisestä vasta keskivakaviksi on Kiinan juanin pysyminen jokseenkin vakaasti viime kuukausien keskikurssinsa tuntumassa.

Juan on toki Kiinan talousviranomaisten eikä markkinoiden ohjauksessa, joten sen välittämä informaatio on toisenlaatuista kuin taalan kurssikehityksen heijastelemat markkinatunnelmat.

Tästä erosta huolimatta juanin suhteellista vakautta voinee toistaiseksi pitää merkkinä Kiinan talousviranomaisten hermojen hallinnasta.

Kolme vaihtoehtoista veikkausta

Analyysiyhtiö Gavekal Research on päätynyt alkuviikon tapahtumien perusteella kolmeen vaihtoehtoiseen tulkintaan finanssimarkkinoiden tulevaisuuden veikkauksista.

Yhtä selkeää saati yksiselitteistä näkymää onkin mahdoton perustella niin kauan kuin päälle painavan koronaepidemian kehityskulku ja lopulliset vaikutukset ovat tuntemattomia.

Yksi markkinoiden mahdolliseksi veikkaama näkymä on, että viruksen koettelemien maiden viranomaiset keskittyvät epidemian hillitsemiseen laajojen karanteenien ja muiden liikkumista ja arkielämää rajoittavien toimien avulla silläkin uhalla, että näistä toimista koituu vakavia taloushaittoja.

Tämän veikkauksen jatko-osa nojaa oletukseen, että suurista keskuspankeista erityisesti Yhdysvaltain Fed alkaa tarvittaessa tukea osakemarkkinoita ja taloutta taas uusin koronlaskuin ja muunlaisin rahaelvytyksen voimakeinoin. Esimerkiksi osakemarkkinat voisivat jopa vahvistua.

Toisen veikkauksen mukaan hallitukset kamppailevat karanteenein koronaa vastaan mutta keskuspankit tulkitsevat taloushaittojen johtuvan tarjonnan eikä kysynnän supistumisesta – ja jäävätkin seuraamaan taloushaittoja passiivisina sivusta. Tämä olisi osakkeille raskas takaisku.

Kolmas Gavekalin yhä mahdolliseksi arvioima veikkaus on, että Wuhanin koronaepidemia osoittautuu sittenkin vähemmän hanakaksi leviämään ja vähemmän vaaralliseksi ”some-pandemiaksi” kuin alkuviikon kurssisäikkymisen perusteella vaikutti.

Tässä kolmannessakin visiossa osakkeet todennäköisesti kallistuvat, kun taas turvasatamasijoitukset joutuvat myyntiin.

Mikä veikkauksista osuus oikeaan tai edes lähimmäs oikeaa, selvinnee samaa tahtia kuin epidemia voimistuu tai heikkenee. Sillä välin lienee paras varautua tavallista voimakkaampiin tunnelman muutoksiin ja kurssiailahteluun.