Lidlin etukortti herätti kysymyksen riskeistä Saksassa – yhtiö kertoi, miten Suomi-versio eroaa - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Lidlin etukortti herätti kysymyksen riskeistä Saksassa – yhtiö kertoi, miten Suomi-versio eroaa

Julkaistu: 20.2. 14:43, Päivitetty 20.2. 17:35

Ruokakauppaketju Lidl tiedotti aiemmin tällä viikolla tuovansa Suomeen muutamassa Euroopan maassa kokeilemansa sähköisen etuohjelman.

Ruokakauppaketju Lidl kertoi tiistaina testaavansa omaa Lidl Plus -etuohjelmaa Suomessa. Etuohjelma poikkeaa muiden suurten päivittäistavarakaupparyhmien etukorteista, sillä kyseessä on älypuhelimeen ladattava sovellus.

Lidlin viestinnästä kerrottiin IS:lle, että etuohjelma tulee mahdollisesti yleiseen käyttöön kevään aikana. Aikaisemmin etuohjelmaa on testattu ainakin Itävallassa, Tanskassa, Espanjassa ja Saksassa.

Kun kauppaketju viime kesänä kertoi testaavansa etuohjelmaa Saksassa Berliinin metropolialueella, paikallinen tietoturvaviranomainen varoitti sovelluksen riskeistä. Viranomaisen mukaan etuohjelmassa kerätään asiakkaan tietoja poikkeuksellisen laajalti.

– Selvitämme sovelluksen mahdolliset ongelmat ja porsaanreiät, kuten sen, onko alaikäisen mahdollista luoda itselleen asiakasprofiili. Toinen huolenaihe on asiakkaiden terveystietojen kerääminen, tietoturvaviranomaisen edustaja Stefan Brink kertoi tuolloin Tagesspiegelille.

Lidlin Suomen viestinnästä kerrottiin tiistaina, että jokaisessa maassa etuohjelma sopeutetaan paikalliseen kulttuuriin, joten on mahdollista, ettei se ole aivan samanlainen eri maiden välillä. Lidl kertoi myöhemmin, että se ei kerää terveystietoja tai kysele asiakkaiden uskonnollisesta vakaumuksesta.

– Käyttäjä saa pyytämällä nähtäväkseen kaiken hänestä keräämämme tiedon ja miten sitä käsittelemme, Lidlin tiedottaja Anna Rissanen sanoi.

Suomessa Lidlin etuohjelman kuluttajaohjeet ja osallistumisehdot ilmestyivät verkkoon äskettäin. Tietojen mukaan edut räätälöityvät asiakaskohtaisesti ja Lidliin käytettävä rahamäärä vaikuttaa etujen määrään.

Kaikki Lidlin tarjoukset eivät siirry etuohjelmaan, vaan painettu mainoslehti ja kampanjat jatkuvat. Sovelluksen käyttäjille on kuitenkin tarjolla enemmän etuja.

Rekisteröitymisen yhteydessä valitaan oma suosikkimyymälä, jonka tarjouksia asiakas haluaa seurata. Plus-kortin ehtojen mukaan Lidl pyrkii keräämään tietoa asiakkaistaan kilpailijaketjujensa kaltaisesti.

Kuluttajaekonomian professori Visa Heinonen Helsingin yliopistosta ei pidä Saksan viranomaisten reaktiota reaktiota millään tavoin erikoisena. Älypuhelinsovelluksen käyttö tuo mukanaan joukon sellaisia riskejä, joita perinteiseen muoviseen kanta-asiakaskortin käyttämiseen ei kuulu.

– Sovelluksen avulla päästään yhä lähemmäs, asiakkaan iholle. Älypuhelin on henkilökohtainen esine, jossa on monenlaista tietoa, jota it-asiantuntijat osaavat tulkita ja hyödyntää. Pidän äärettömän tärkeänä vallalla olevaa eurooppalaista käytäntöä, jossa kansalaisten oikeusturvaa varjellaan, ja eri maissa on olemassa tietosuojavaltuutettuja sitä varten, hän kertoo.

Heinonen huomauttaa, ettei Lidl ole suinkaan ainoa yritys, joka haluaa kohdentaa markkinointiaan mahdollisimman yksilöllisesti ja sen vuoksi pyytää lupaa käyttää esimerkiksi asiakkaan puhelimen sijaintitietoja.

– Paikannustietojen pyytäminen ja käyttö mainonnan suunnittelussa on yleistymässä. Olennaista on huomioida, että suostumusta niiden käyttöön kysytään, niin kuin pitääkin. Kuluttajalla on silloin täysi oikeus tehdä oma valintansa eli omien tietojen käytön voi myös kieltää.

Suurin riski liittyy siihen, mihin yksityisiä tietoja käytetään.

– Tietosuojavaltuutetut kiinnittävät juuri tähän asiaan huomiota, ja syystäkin. On täysin eri asia, käytetäänkö tietoja akateemiseen tutkimukseen vai markkinoinnin kohdentamiseen, Heinonen sanoo.

Mainonnan kohdentaminen yksilöityjen asiakastietojen perusteella ulottuu 1960-luvun Yhdysvaltoihin. Ennen sitä vallalla oli ajatus, että on olemassa kasvoton ”kuluttaja X”, jolle tiettyä tuotetta myydään.

Sama kohdentamisen idea on vallalla edelleen.

– Jos ihminen näkee tänä päivänä mainoksen, ja toteaa, ettei ymmärtänyt siitä mitään, se kertoo siitä, ettei hän kuulu mainoksen kohderyhmään. Teknologia on mahdollistanut hyvinkin pitkälle yksilöidyn mainonnan. Sen huomaa nopeasti esimerkiksi sosiaalista mediaa käyttäessä. Etsitään tietty kuluttaja tietylle tuotteelle ja toivotaan, että viesti tavoittaa hänet, Heinonen kertoo.

Suomalaiselle kuluttajalle on tyypillistä, että hänellä on käytössään usean eri kaupparyhmän kanta-asiakas- tai etukortteja.

– Kun aiheesta tehdään katugallupeja, moni tuntuu vastaavan, että ”minulla on kaikki etukortit”. Suomessa on totuttu viime vuosikymmenien aikana siihen, että ostoksia tehdään eri kaupparyhmien liikkeissä. Vuosikymmeniä sitten asia oli toisin, silloin asiakkaan poliittinen näkemys vaikutti jopa ruokakaupan valintaan, Heinonen kertoo.

Juttua täydennetty 20.2.2020 klo 17.31: Lidl täydensi sovelluksen keräämiä tietoja