6 keinoa hillitä asuntojen hintojen putoamista – ”Ajatus on sinänsä nerokas” - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

6 keinoa hillitä asuntojen hintojen putoamista – ”Ajatus on sinänsä nerokas”

Maritta Mattila olisi ollut valmis jopa tinkimään asunnon hinnasta, jos se olisi johtanut kauppaan. Pariskunta olisi muuttanut helpompaan vuokra-asuntoon esimerkiksi rivitaloon Padasjoelle ja Lahteen.

Julkaistu: 20.2. 6:09

Verotus, tuet, palkkiot – vai iso remontti aluepolitiikkaan? Taloussanomat kokosi keinoja, joita on esitetty asuntojen hintojen voimakkaaseen arvonlaskuun joillakin alueilla.

Padasjokelainen eläkeläispariskunta löi vuodenvaihteessa hanskat tiskiin. Maritta Mattila ja Jukka-Pekka Hanhinen myivät rintamamiestaloaan yhteensä neljän vuoden ajan, mutta talo ei kelvannut kellekään.

Ei vaikka sitä remontoitiin ulkoa ja sisältä ja hinta oli vain sadan tonnin kieppeillä.

– Päätettiin sitten itse asua tässä. Vuodenvaihteessa teimme päätöksen, että emme myy tätä enää, ja hyvinhän me täälläkin viihdymme, Hanhinen kertoo.

Suomalaisten asuntovarallisuus on murroksessa, jonka mittaluokka alkaa pikkuhiljaa paljastua. Asuntojen hintajuopa jakaa yhä tiiviimmin muutamia kasvualueita, kun taas jopa keskisuurissa maakuntakeskuksissa hinnat ovat alkaneet liukua alaspäin.

Pienen Padasjoen keskustassa olevan talonkin lähistöllä on koulu, terveysasema, kaupat ja jopa venesatama. Silti hyväkuntoisia omakotitaloja myydään alueella jopa 50 000 eurolla.

Padasjokelaisen omakotitalon remontoidut sisätilatkaan eivät synnyttäneet kauppoja.

Asuntoluotottaja Hypo on arvioinut, että hinnat laskevat jopa 1,3 miljoonassa asunnossa eli puolessa Suomen kaikista asunnoista. Monissa papereissa toistuu viesti siitä, että maahan jää vain kolme aitoa kasvavaa kaupunkiseutua: Helsinki, Tampere ja Turku.

Onko hintojen haitallisen voimakkaaseen arvonlaskuun mitään lääkkeitä?

1. Varainsiirtovero

Varainsiirtoveron vähennys tai poisto voisi lisätä ylipäätään muuttohaluja.

Varainsiirtovero on ekonomistien inhokki muutoinkin, mutta esimerkiksi VATT:n ja Helsingin kaupunginkanslian tutkimuksen mukaan vero vähentää muuttamista. Se saattaa heijastua myös työmarkkinoille.

– Se olisi aika suoraviivainen tapa vaikuttaa. Leimavero, jota ei varmasti kukaan enää loisi nykypäivänä, Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus sanoo.

2. Romutuspalkkio

Vuokraturvan toimitusjohtaja Timo Metsola ehdotti pari vuotta sitten, että taantuvien seutujen asunnolle maksettaisiin romutuspalkkio.

Brotherus ymmärtää ajatuksen, mutta epäilee, että ongelmat nousisivat liian suuriksi myös käytännön toteutuksessa.

– Miten raja vedetään, kenelle sitä annetaan. Se voi antaa synkän signaalin kyseiselle alueelle, kuoleman suudelman, että tämä kunta on saattohoitotilassa. Piru piilee tässäkin tapauksessa yksityiskohdissa.

Rakennustarkastusyhdistyksen puheenjohtaja Pekka Seppälä kannattaa ainakin jonkinlaista tukea tilanteisiin, joissa esimerkiksi pankista ei saa lainaa talon kunnostamiseen.

Ideassa on myös periaatteellisia ongelmia. Miksi yhteiskunta tukisi yhdenlaisen sijoitusvarallisuuden arvonmenetystä, mutta ei esimerkiksi osakeromahduksesta kärsiviä.

3. Remonttien takaaminen

Aluetutkija Timo Aro konsulttitoimisto MDI:stä muistuttaa, että helppoja ja näyttöön perustuvia keinoja ei ole ilman perusteellisia selvityksiä. Esimerkkinä keinoista voisi olla valtion takaukset esimerkiksi väestötappioalueiden taloyhtiöiden luotottamiseksi välttämättömiin remontteihin tai erilaiset verovähennykset.

– Ongelma on, että miten määriteltäisiin takauksiin tai vähennyksiin oikeutetut tuensaajat tai tukialueet. Ilman perusteellisia selvityksiä, kokeiluja tai kokeilualueita ei ole mitään näyttöä mistään, vaan ollaan sumussa toimivien ratkaisujen löytämiseksi

4. Pankeista apua

Brotherus heittää palloa paikallisille pankeille.

– Yhdysvalloissa osassa osavaltioita on laki, jonka mukaan asuntovelallinen voi jättää asunnon avaimet pankin tiskille ja kuitata näin lainan. Se on yksi mahdollisuus varsinkin, kun meillä on paikallisosuuspankkien ryhmä, joka on eräällä tapaa luotu tällaiseksi alueelliseksi selkänojaksi ja paikallisiksi luotottajiksi ryhmärakenteensa ansiosta.

Mahdollisuus auttaisi Brotheruksen mukaan sellaisia huonoimmassa asemassa olevia velallisia, joilla on sekä lainaa että arvoton asunto. Hypolle hän ei vaihtoehtoa sovittelisi, koska se toimii kasvukeskuksissa eikä saa ryhmärakennetukea.

Brotherus heittää palloa paikallisosuuspankeille myös asuntolainojen myöntämisessä.

– Pankeissa jossain määrin näyttää olleen ylilyöntejäkin, kun lainaa ei ole myönnetty. Riskejä on yliarvioitu. Joitakin elementtejä pankeillekin voisi miettiä, että ihmiset saavat remonttilainoja ja pystyvät pitämään asuntovarallisuudestaan huolta, Pellervon taloustutkimuksen ekonomisti Peetu Keskinen sanoo.

5. Aluepolitiikkaa

Asuntomarkkinoiden ja aluetutkimuksen asiantuntijat epäilevät, voiko täsmätoimilla vaikuttaa kaupungistumisen ja asuntomarkkinoiden jakautumisen trendiin.

– Työllisyys- ja koulutuspolitiikka, että on töitä ja mahdollisuuksia. Ei niinkään yksittäisten ihmisten tukemista tai hintakehitykseen vaikuttamista sinänsä, Keskinen tiivistää toimivimmat kenot vaikuttaa epäterveeseen hintojen eriytymiseen.

Myös etätyö voi auttaa pitämään työikäisiä kuihtuvilla paikkakunnilla.

– Etenkin koulutusratkaisuilla on merkittävä vaikutus kuntien tulevaisuuteen. Korkeakouluseudut ovat toki kaikkein vahvimmilla, sanoi MDI:n johtava asiantuntija, Valtteri Laasonen Taloussanomille.

– Haluaisin enemmän keskustelua, mikä on valtion ja muiden tahojen vastuu, ja tutkimusta millaisia vaihtoehtoja ja kokeiluja on meillä ja muissa maissa tehty. Parasta olisi saada uusia yrityksiä alueilla, joilla heillä on hyviä edellytyksiä toimia. Miten saisimme fiksuilla toimenpiteillä niitä maaseudulle? Se purkaisi ongelmaa, Keskinen sanoo.

6. Asumisen tukea

Presidentti Sauli Niinistö sanoi Iltalehden haastattelussa, että yksi vaihtoehto voisi olla asunto-omistusten uudelleenjärjestely niin, että velallinen jäisi vuokralle asuntoon. Silloin yleinen asumistuki oli selkeämmin saatavilla.

Aro pitää ajatusta julkisen vallan avusta ”kauniina” mutta ei kovin realistisena. Suo olisi loputon. Lisäksi taantuvan alueen määritelmä ei ole yksinkertainen.

Brotherus pitää ajatusta mielenkiintoisena.

– Ajatus sinänsä on nerokas, koska se on nimenomaan tarkoitettu mottiin jääneiden avustamiseen esimerkiksi rakennemuutostilanteessa, ei pysyväksi tai laajemmaksi tueksi.

Hän näkee silti ideassa samoja sudenkuoppia kuin Aro.

”Mielikuvien maantiede”

Hannu Katajamäki, Vaasan yliopiston aluetieteen emeritusprofessori tunnetaan arvostelusta, jota hän esittää kaupungistumiskehityksen tukemiselle.

– Minua kiusaa keskustelu, jossa kehitys nähdään mahdolliseksi vain näillä kolmella suurimmalla kaupunkialueella. En kiistä muuttoliikettä kaupunkeihin, se on tosiasia, mutta muiden jatkuva puhe taantuvista alueista ruokkii kehää entisestään.

– Tämä mielikuvien maantiede alkaa näkyä myös reaalitaloudessa ja asuntomarkkinoilla, kuten nyt nähdään.

Katajamäki vetoaa, että jokin taho, kuten Suomen Akatemia, tekisi laajan kansallisen kokonaisanalyysin, jossa Suomea katsotaan kokonaisuutena ja etsitään eri alueiden, myös pienempien, kehityspotentiaalia.

– Tätä mahdollisuutta jatkuvasti laiminlyödään, koska meillä ei ole tieteellistä tietopohjaa. Katsotaan pelkkiä muuttotilastoja ja toistellaan samoja fraaseja kaupungistumisesta. Mitkään temput ja kikat eivät auta, vaan tarvitsemme kokonaan uudenlaista näkökulmaa ja pitkäjänteistä, koko Suomea koskevaa kehittämispolitiikkaa.