Esko luki lehdestä, että uutta sähkölinjaa suunnitellaan hänen maidensa läpi – pian puhuttiinkin jo pakko­lunastuksesta: ”Voiko tämä olla mahdollista” - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Esko luki lehdestä, että uutta sähkölinjaa suunnitellaan hänen maidensa läpi – pian puhuttiinkin jo pakko­lunastuksesta: ”Voiko tämä olla mahdollista”

Sanna Anderssonin ja Esko Mikanderin mukaan osaa alueen asukkaista on ärsyttänyt, että voimalinjan kulkureitti ja rakennusaikataulu oli jo päätetty, mutta lähistön asukkailla tai maanomistajilla ei ollut suunnitelmista tietoa.

Julkaistu: 18.2. 8:38

Porvoolainen Esko Mikander sai lukea paikallislehdestä, että voimalinja saattaa kulkea hänen maidensa kautta.

4. syyskuuta 2019 ilmestyneessä Uusimaa-lehdessä kerrottiin, että Kymenlaakson Sähköverkko Oy (KSOY) suunnittelee Porvoon ja Askolan välille voimalinjaa.

Linjan tarpeellisuutta perustellaan varalinjana, jonka avulla saadaan turvattua Askolan sähkönsaanti häiriötilanteissa.

Porvoolainen Esko Mikander katsoi lehdestä kuvaa kartasta ja huomasi, että voimalinja tulisi todennäköisesti kulkemaan hänen maidensa kautta. Hämmästynyt Mikander soitti artikkelissa mainitulle KSOY:n verkko-omaisuuden hallinnan päällikölle Tuomo Hakkaraiselle kysyäkseen asiasta.

– Kysyin, voiko tämä olla mahdollista, että tällainen voimalinja on tulossa minun maideni kautta, vaikka en ole saanut asiasta mitään tiedotetta. Hakkarainen vastasi, että on se ihan mahdollista, Mikander kertoo.

Viisi päivää myöhemmin, 9. syyskuuta Mikanderille ja muille maanomistajille saapui postitse tiedote voimalinjasuunnitelmasta. Tiedote ei kuitenkaan hälventänyt maanomistajien huolia.

– Monia ihmisiä kauhistutti, että ensimmäisessä tiedotteessa mainittiin heti maiden lunastusoikeus. Vasta seuraavassa lauseessa puhutaan sopimisesta, Mikander sanoo.

– Omaan korvaan se kuulosti siltä, että yhtiö kertoo olevansa valmis sopimaan, mutta muistuttaa heti, että jos se ei käy, niin maat lunastetaan.

Esko Mikander ja Sanna Andersson ovat aktiivisia kyseisen voimalinjan vastustajia, tai ainakin sen kyseenalaistajia. He korostavat ymmärtävänsä, että sähköä tarvitaan, mutta kehnoksi ja ylimieliseksi koettu KSOY:n tiedotuslinja saa heidät kriittisiksi.

– Kukaan ei kiellä, että sähköä tarvitaan. Mutta tapa, jolla asioita hoidetaan, pitäisi olla reilu. Ei niin, että ilmoitetaan vaan, että tästä me mennään, tehkää sopimus tai lunastetaan pakolla. Meitä ei ole kuunneltu, Mikander sanoo.

Sanna Andersson ja Esko Mikander ovat aktiivisia voimalinjan vastustajia. –Aiemmin kun luin pakkolunastuksesta juttuja, ajattelin, että siellä on joku kitisijä, jonka kanssa on paljon yritetty sovitella, sanoo Mikander.

Osaa alueen asukkaista on ärsyttänyt, että voimalinjan kulkureitti ja rakennusaikataulu oli jo päätetty, mutta linjan lähellä olevilla asukkailla tai maanomistajilla ei ollut linjasuunnitelmista tietoa.

– Olen itse ollut naiivi aikaisemmin. Aiemmin kun luin pakkolunastuksesta juttuja, ajattelin, että siellä on joku kitisijä, jonka kanssa on paljon yritetty sovitella. Nyt kun on konkreettisesti nähnyt, mitä tämä touhu on, niin se on vain väärin. Siihen pitäisi saada muutos.

Sähkölinjojenkin tapauksessa käytetään 1970-luvulta peräisin olevaa lunastusoikeuslakia, jota ollaan parhaillaan uudistamassa.

– Tuntuu, että oli kyseessä kaupunki tai sähköyhtiö, niin kaikilla on kova kiire lunastaa maita vielä kun vanha laki on voimassa, Mikander sanoo.

Mikander ja Andersson ovat huolissaan voimalinjan terveys- ja ympäristövaikutuksista. Lisäksi he huomauttavat, että monen tontin ja kiinteistön arvo laskee.

Heidän mielestään projektin selvitykset ja valmistelut ovat olleet hataria eikä useita reittivaihtoehtoja tai maakaapelivaihtoehtoa ilmajohdolle ole kunnolla tutkittu.

Yli kuusikymmentä alueen asukasta on liittynyt yhteen ja hankkinut asianajajan, joka on jättänyt selvityspyynnön ympäristövaikutusten arvioinnista Ely-keskukseen.

Esko Mikander ja Sanna Andersson kritisoivat etenkin huonoa tiedotusta.

Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n (KSOY) verkko-omaisuuden hallinnan päällikkö Tuomo Hakkarainen myöntää, että tässä tapauksessa tiedotuksessa tapahtui erehdys ja yhtiö lupaa ottaa opikseen.

– Aktiivinen toimittaja Porvoossa huomasi kuntien nettisivulta lausuntopyynnön viranomaisille. Silloin tapahtui niin, että maanomistajat lukivat hankkeesta ensimmäistä kertaa Uusimaa-lehdestä, mikä ei ollut tarkoitus. Muutamaa päivää myöhemmin heille tuli ne kirjeet.

Hakkarainen kertoo, että hankkeen suunnittelu aloitettiin vuoden 2017 alussa yhdessä viranomaisten kanssa. Hakkaraisen mukaan reitti sähkönsiirtoa vaativille voimajohdoille kartoitetaan huolella viranomaisten kanssa niin, että siitä olisi mahdollisimman vähän haittaa ympäristölle ja asutukselle.

– Tämä on ollut ihan normaali tapa, joilla tämänkaltaisia hankkeita suunnitellaan. Tarkoituksella ei huolestuteta isoja joukkoja kuntalaisia, koska vaihtoehtoisia reittejä voimajohdolle on lukuisia, Hakkarainen sanoo.

– Kun voimalinjan reitti on valittu yhdessä viranomaisten kanssa, sen jälkeen hankitaan tutkimuslupa, jonka avulla voidaan mennä yksityisille maille tutkimaan. Tutkimusluvan saamisen jälkeen jokaista maanomistajaa informoidaan kirjeitse.

Linjan lähellä asuneet eivät ole saaneet asiasta mitään tiedotetta. Miksi näin?

– Tämä on totta. Tutkimuslupa koskee tiettyä tutkittavaa reittiä, ja nyt on informoitu maanomistajia. Yleisemmin tästä hankkeesta ei ole tiedotettu. Koska nyt kyseessä on nimenomaan siitä, että suunnitellaan yhtä tiettyä reittiä, eikä mikään ole varmaa.