Pariskunta osti omakotitalon, asensi ilmalämpöpumpun ja koneellisen ilmanvaihdon – sitten kaikki meni pieleen - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Pariskunta osti omakotitalon, asensi ilmalämpöpumpun ja koneellisen ilmanvaihdon – sitten kaikki meni pieleen

Omakotitalon rakenteista paljastui ongelmia.

Julkaistu: 17.2. 18:45

Mikrobit pääsivät talon yläpohjasta sisäilmaan, kun talon ilmanvaihto muutettiin remontissa koneelliseksi.

Pohjalaispariskunta osti omakotitalon syksyllä 2014. Kauppahinta oli 188 000 euroa, ja sillä irtosi komea harjakattoinen omakotitalo Seinäjoen kupeesta. Talolla oli ikää nelisenkymmentä vuotta, mutta kun kuntotarkastuksessa todettiin kaiken olevan kunnossa, kauppa syntyi.

Entinen omistaja oli talon itse rakentanut ja siitä huolta pitänyt. Taloon muuttanut perhe halusi päivittää talon nykyaikaan, ja remontti käynnistyi. Samalla alkoi myös perheen henkilökohtainen painajainen, jonka loppulasku Vaasan hovioikeudesta oli karvas.

Perhe muutti asumaan taloon lokakuussa 2014. Vielä loppuvuoden aikana talon lämmitysjärjestelmä muutettiin. Öljykattila sai lähteä ja tilalle asennettiin nykyaikainen ilma-vesilämpöpumppujärjestelmä. Vuoden 2015 aikana asennettiin myös uuden ilmanvaihtojärjestelmän vaatimat korvausilmaventtiilit.

Perheenjäsenten terveysoireilu alkoi keväällä 2015, ja terveystarkastaja kävikin toukokuussa toteamassa, että ilmanvaihto ei ole toiminut kunnolla. Taloon ei tullut riittävästi korvausilmaa.

Lopulta perheen oireilut sisäilman vuoksi kävivät sen verran vakaviksi, että perhe joutui muuttamaan pois kodistaan vuoden 2017 alussa. Kaupungin terveystarkastaja vieraili rakennuksessa vielä tammikuussa 2017 ja lokakuussa 2018 selvittelemässä. Ja tuomio oli sama; ilmanvaihto on tehoton.

Kattoikkunan kohdalla kuilu- ja yläpohjarakenteissa näkyi selkeitä kosteusvaurioita.

Ylärakenteissa oli selkeitä kosteusjälkiä, jotka johtuvat sisäilman kosteuden tiivistymisestä rakenteeseen höyrynsulkumuovin virheellisen asennuksen vuoksi.

Yläpohjassa ongelmaa

Alkuvuodesta 2017 asiantuntija tarkasti talon rakenteita. Yläpohjasta löytyi vinon sisäkaton eristevillasta mikrobikasvustoja. Eristevillassa oli ilmavuotoon viittaavaa tummentumaa ja rakenteita avattaessa löytyi silmällä havaittavaa pintahometta.

Tutkimuksissa havaittiin, ettei hyörynsulkumuovi jatkunut kaikin paikoin yhtenäisenä ja osasta paikoista sitä puuttui. Koska höyrynsulku oli ollut kuvatun kaltainen jo rakentamisesta lähtien, joten rakenteiden vaurioituminen oli jatkunut läpi vuosikymmenten.

Asiantuntija arvioi, että ennen kaupantekoa mikrobeja ei ole päässyt kulkeutumaan yläpohjasta sisäilmaan, koska talo oli ollut ylipaineinen. Kun ilmanvaihto oli muutettu koneelliseksi, niin ilmanvaihto muuttui alipaineiseksi. Tämän seurauksena mikrobit ovat päässeet sisäilmaan.

Kun tutkimuksissa oli selvinnyt, että talon salo-ojituksessakin olisi moittimista, niin ostajat olisivat halunneet purkaa kaupan ja saada rahansa takaisin. Toisena vaihtoehtona oli saada hyvitystä talon hinnasta noin kolmannes.

Käräjäoikeus ja sittemmin hovioikeus olivat kuitenkin toista mieltä. Salaojajärjestelmän todettiin toimineen 40 vuotta, joten vaikka sitä ei ollut kallioon louhittukaan, virheellinen se ei ollut. Sen sijaan höyrynsulun puuttuminen useamman neliön alueelta ja sen epäyhtenäisyys olivat virheellinen rakenne, josta ostaja olisi hyvitykseen oikeutettu.

Eristevillassa on nähtävissä selvää mikrobikasvua.

20 tonnin hyvitys – ei kata kuluja

Oikeusoppineiden mielestä myyjän myöntämä 20 000 euron hyvitys kattorakenteiden korjaamiseen saisi riittää. Tuon summan talon myyjä oli myöntyväinen korvaamaan heti ensimmäisen kerran kanteeseen vastatessaan.

Hovioikeuden päätökseen voi vielä hakea valituslupaa korkeimmasta oikeudesta. Tässä vaiheessa talon ostaneelle perheelle jäi käsiin heidän mielestään asuinkelvoton talo. Lisäksi kustannuspuolelle kirjattiin myyjäpuolen yli 18 000 euron oikeudenkäyntikulut, rakennuksen tutkimuskuluja yli 10 000 euroa ja sijaisasumisesta johtuneet vuoden 2017 alusta lukien. Ja kaiken kukkuraksi vielä omia lakikulujakin piti maksaa, vaikka osa kuluista menikin valtion piikkiin maksuttoman oikeusavun merkeissä.