Tähän työhön ei löydy varteenotettavia hakijoita, vaikka Suomessa on yli 160 000 työtöntä – ”Nuoria ei kiinnosta” - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Tähän työhön ei löydy varteenotettavia hakijoita, vaikka Suomessa on yli 160 000 työtöntä – ”Nuoria ei kiinnosta”

Koneistamo Vehviläinen Oy:n toimitusjohtaja Petri Vehviläinen sanoo, että alan vetovoima on hiipunut nuorten keskuudessa.

Julkaistu: 15.2. 9:20

Koulutus ei ratkaise hallituksen työllisyystavoitetta, koska se vaikuttaa hitaasti.

Loimaalainen Koneistamo Vehviläinen etsii riveihinsä koneistajaa, mutta varteenotettavia hakijoita ei ole ilmaantunut.

– Koneistajista on pulaa koko tällä seudulla, sanoo yrityksen toimitusjohtaja Petri Vehviläinen STT:lle puhelimessa.

Työ- ja elinkeinotoimistojen ammattibarometri osoittaa havainnon oikeaksi. Pulaa koneistajista on lähes koko maassa.

– Nuoria ei metalliala kiinnosta. Alan vetovoima on vuosi vuodelta hiipunut, alaa perheyrityksessä jo pidemmän aikaa seurannut Vehviläinen tulkitsee.

Samaan aikaan Suomessa on yli 160 000 työtöntä. Hallituksella onkin kiperä yhtälö saattaa työpaikat ja työntekijät paremmin yhteen saavuttaakseen kunnianhimoisen työllisyystavoitteensa.

Työ- ja elinkeinoministeriöstä ja opetus- ja kulttuuriministeriöstä kerrotaan, että yksi tapa, millä työpaikkojen ja tekijöiden kohtaanto-ongelmaan koetetaan puuttua, on selvittää, miten koulutus tällä hetkellä kohdentuu ja mitä pitäisi muuttaa.

– Työelämälähtöisiä koulutuksia lisätään. Niihin saatiin budjettiriihessä lisää määrärahaa, sanoo työmarkkinaneuvos Teija Felt työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Feltin mukaan nämä niin sanotut yhteishankintakoulutukset ovat jo osoittaneet tehokkuutensa. Ne ovat lyhyitä koulutuksia, joissa työnantajalla on rekrytointitarve, ja työnantaja osallistuu koulutuksen kustannuksiin. Feltin mukaan tämäntyyppisillä täsmäkoulutuksilla jopa kahdeksan kymmenestä työllistyy.

Lisäksi on tärkeää, että oppilaitosten ja työnantajien yhteistyötä lisätään ennakointia hyödyntäen ja koulutuksia kohdennetaan yhä enemmän työelämän tarpeisiin.

Koneistamo Vehviläinen Oy:n toimitusjohtaja Petri Vehviläinen tarkastelee yhtiönsä valmistamia kartiotappeja.

Koulutus kasautuu jo hyvässä työmarkkina-asemassa oleville

Työvoimapulasta kärsiville aloille on tarkoitus myös lisätä aloituspaikkoja oppilaitoksiin. Haasteena yhtälössä on se, että ne, joiden koulutuksella olisi eniten työllisyysvaikutuksia, eivät kuitenkaan yleensä ole innokkaimpia opiskelijoita.

– Kyllähän koulutus kasautuu suhteellisen hyvässä työmarkkina-asemassa oleville ja hyvässä sosio-ekonomisessa asemassa oleville ja niille, joilla pohjakoulutusta on jo aiemmin, sanoo neuvotteleva virkamies Ville Heinonen opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Kasautumisilmiö on Heinosen mukaan tuttu ilmiö jo 1990-luvulta alkaen.

Esimerkiksi aikuiskoulutustukea käyttävät erityisesti julkisella sektorilla työskentelevät naiset, joilla on jo valmiiksi pohjakoulutusta. Aikuiskoulutustukea tutkinut Etlan tutkimuspäällikkö Antti Kauhasen mukaan tuki voisi auttaa laajaan ammattirakenteiden muutokseen sopeutumisessa, jos sitä käyttäisivät nykyistä useammin ihmiset, joiden työllisyyttä uhkaa teknologinen kehitys tai toimintojen siirtäminen ulkomaille.

Vuonna 2018 aikuiskoulutustukea sai 25 000 palkansaajaa tai yrittäjää.

Toisaalta myöskään korkeakoulutuksen tarve ei ole mihinkään kadonnut. Heinosen mukaan opetushallituksen viime syksynä julkistamista ennakointituloksista käy ilmi, että jo yli puolet uusista avautuvista työpaikoista edellyttää korkeakoulutasoista koulutusta.

– Siihen tietysti vastaa osaltaan tämä opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakouluvisio, että puolet ikäluokasta suorittaa korkeakoulututkinnon. Mutta me tarvitsemme myös toimia jo työelämässä oleville, Heinonen sanoo.

Työikäinen väestö ei voi karata koulunpenkille

Koulutuksen vaikutukset työllisyyteen tulevat ainakin jonkin verran viiveellä. Etenkin tutkintoon johtava koulutus kestää vuosia.

– Jos työikäinen väestö karkaa koulunpenkille sankoin joukoin, työllisyysvaikutus on ainakin vähän aikaa miinusmerkkinen. Tämän takia työssä olevien osaamisen kehittämisen tulisi tapahtua paljolti työn ohessa, Heinonen sanoo.

Hallituksen pitäisi keksiä vuoteen 2023 mennessä työllisyystoimet, joilla saadaan 60 000 uutta työllistä. Perimmäisenä tarkoituksena työllisyystoimilla on saattaa maan julkinen talous tasapainoon.

Heinosen mukaan työmarkkinoilla olevista 25–54-vuotiaista yli 300 000:lla ei ole toisen asteen tutkintoa. Heidän työllisyysasteensa on vain 43 prosenttia.

– Tämä on juuri sitä koulutuksellisesti aliedustettua porukkaa, joka kouluttautuu kaikkein vähiten. Jos heidän osaamistaan pystyttäisiin kasvattamaan toisen asteen tasolle, sillä olisi luultavasti aika merkittävä työllisyysvaikutus, Heinonen arvioi.

Heikoimmin koulutettujen saaminen työelämään pienentäisi myös etuusmenoja, jolla taas on vaikutusta talouden tasapainon saavuttamiseksi.

Motivaatiota lisää niille, jotka karttavat kouluja

Jotta saataisiin sellaiset henkilöt koulutukseen, jotka eivät tyypillisesti siihen osallistu, yksilöllinen ohjaus ja tuki on Feltin mukaan avainasemassa. Motivaatiota pitää lisätä.

– Siellä voi olla tietysti sellaisia ikäviä muistoja tai kokemuksia taustalla, jotka eivät kannusta lähtemään koulutukseen, hän kertoo.

Hän puhuu erityisesti työttömistä työvoimakoulutukseen osallistuvista työnhakijoista. Työvoimakoulutukseen osallistui 50 000 henkilöä vuonna 2018.

Hallituksen tavoitteena on lisätä yksilöllistä ohjausta heille. Feltin mukaan tarkoitus on saada asiakas ymmärtämään osaamisen kehittämisen välttämättömyys ja löytää koulutus, joka innostaisi ja jonka arvioidaan työllistävän koulutuksen jälkeen.

Koneistamo Vehviläisen toimitusjohtaja toivoo, että päättäjät muistaisivat, että Suomessa teollisuus on suuri työllistäjä.

– Jos kouluilta leikataan määrärahoja, se ei ainakaan paranna tilannetta, Vehviläinen sanoo.

Vehviläisen mukaan myös pinttyneitä vanhoja mielikuvia metallihommien raskaudesta ja likaisuudesta ja pimeistä pajoista pitäisi päivittää.

Ehkä näillä keinoin saataisiin koneistaja houkuteltua töihin.

Vehviläisen mukaan metallityöntekijälle Varsinais-Suomessa on tavattu maksaa 1 800 eurosta ylöspäin, mutta kokeneemmille pitää maksaa huomattavasti enemmän.

Korjattu aiempaa uutista kello 14.11: Jutusta saattoi saada sen virheellisen käsityksen, että koneistamo Vehviläinen olisi hakenut työntekijää 1 800 euron palkalla. Hakemuksessa ei oltu rajattu, kuinka kokenutta haettiin.