Kommentti: Autioituva Suomi voi olla keltaliivien ja brexitin tiellä – kyydistä jäävän kansan kosto on armoton - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Kommentti: Autioituva Suomi voi olla keltaliivien ja brexitin tiellä – kyydistä jäävän kansan kosto on armoton

Kuvituskuva
Julkaistu: 15.2. 7:30

Autioituvan maaseudun ja köyhtyvän kansan hylkääminen on yhteiskunnallista uhkapeliä. Seuraukset voivat olla kauheita, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.

Vallankumouksilla ja muilla yhteiskunnallisilla mullistuksilla voi olla pitkä lista toisistaan poikkeavia syitä ja seurauksia, mutta kansannousuilla on usein yksi yhteinenkin juurisyy.

Se on kumoukseen ryhtyneen kansanosan katkeroituminen ja pitkään kasvanut tyytymättömyys oman talouden haasteisiin – ja kyllästyminen toimeentulovaikeuksiin tai suoranaiseen köyhtymiseen.

Jos oman taloudellisen aseman heikkenemiseen liittyy vielä hylätyksi ja hyljeksityksi jäämisen ja eriarvoisuuden tunteita, ja jos samoin tuntevia on kyllin runsaasti, voivat seuraukset olla yllättäviä – ja pahimmillaan jopa kauheita.

Ranskan keltaliivimielenosoitukset, Italian populistiliikkeiden ja Saksan äärioikeiston vahvistuminen, Britannian ero EU:sta ja Donald Trumpin nousu Yhdysvaltain presidentiksi ovat kaikki omanlaisiaan esimerkkejä ”hylätyn kansan” kostosta.

Brexitiä kannattavia mielenosoittajia Lontoossa maaliskuussa 2019.

Brexitiä kannattavia mielenosoittajia Lontoossa maaliskuussa 2019.

Trumpin kannattajia Ohiossa. Ohio on osa ”Ruostevyöhykettä”, Yhdysvaltain perinteistä teollisuusaluetta, joka kamppailee rakennemuutoksen kourissa.

Trumpin kannattajia Ohiossa. Ohio on osa ”Ruostevyöhykettä”, Yhdysvaltain perinteistä teollisuusaluetta, joka kamppailee rakennemuutoksen kourissa.

Perussuomalaisen puolueen nousun Suomen suosituimmaksi puolueeksi voi tulkita samanlaiseksi merkiksi osaansa tyytymättömän kansan katkeruudesta.

Nämä ajankohtaiset esimerkit ovat yllättäneet ja järkyttäneet perinteisiä valtapuolueita ja niiden rinnalla yhteiskuntaa vuosikaudet mielensä mukaan muokannutta talouseliittiä.

Mutta keltaliivit tai brexit tai edes Trump eivät silti ole likimainkaan oudointa saati kauheinta, mitä katkeran kansan kostosta voi koitua – ja on oikeastikin koitunut.

Keltaliivejä Pariisissa tammikuun neljäntenä kuluvaa vuotta.

Keltaliivejä Pariisissa tammikuun neljäntenä kuluvaa vuotta.

Matteo Salvinin Lega-puolue sai vuoden 2018 parlamenttivaaleissa yli 17 prosentin kannatuksen.

Matteo Salvinin Lega-puolue sai vuoden 2018 parlamenttivaaleissa yli 17 prosentin kannatuksen.

Euroopan synkkä menneisyys

Yksi kirjaimellisesti haudanvakava varoittava esimerkki on natsipuolueen nousu poliittisen marginaalin rähinäryhmästä totaalisen vallan ja raakalaismaisen väkivallan hallitsijaksi 1930-luvun Saksassa.

Aiemmin demokraattisen monipuoluemaan keikahtaminen vain muutaman vuoden kuluessa absoluuttisen vallan yksipuoluemaaksi ja Adolf Hitlerin nousu kansankiihottajasta rajoittamattoman vallan hirmuhallitsijaksi oli yhteiskunnallinen kumous vailla vertaa.

Se oli vapailla vaaleilla alkuun lähtenyt vallankumous, joka löi entiset vallanpitäjät ällikällä ja koitui lopulta kymmenien miljoonien ihmisten hengenmenoksi.

Suurin osa natsipuolueen varhaisista äänestäjistä tuskin tiesi tai varsinkaan toivoi maansa ajautuvan hirmuhallinnon haltuun ja myöhemmin suistavan koko Euroopan tuhoisaan suursotaan.

Saksan kansa tuskin muuttui yhtäkkiä natseiksi saati edes tiesi, mitä natsipuolue ja sen johtajat oikeasti tavoittelivat.

Sen sijaan natsipuolueen parlamentin mahtitekijäksi nostaneet äänestäjät olivat kertakaikkisen kyllästyneitä ja katkeria oman ja perheensä talouden vuosia jatkuneesta epävarmuudesta ja arkielämää ahdistavasta köyhtymisestä.

Saksalaisia oluttupavallankaappauksen kymmenvuotispäivää juhlimassa 1932.

Saksalaisia oluttupavallankaappauksen kymmenvuotispäivää juhlimassa 1932.

Kansan kyykytys nosti natsit valtaan

Alun perinkin pienituloisen mutta myöhemmin myös Saksan keskiluokkaisen kansan köyhtyminen ja taloudellisen ahdistuksen aika alkoi ensimmäisen maailmansodan jälkeen.

Ensin Versaillesin rauhanehdot ja niiden käytännössä mahdottomat sotakorvausvaatimukset heikensivät ennestään heikoimmassa asemassa olevan kansan taloutta. Seuraavaksi 1920-luvun alun hyperinflaatio tärveli kansalaisten talousolot ja säästöt keskiluokkaa myöten.

Viimeinen niitti oli 1930-luvun lamavuosina suurtyöttömyyden oloissa toimeen pannut talouspolitiikan ”vastuulliset” ja riuskat vyönkiristykset.

Kesken laman Saksassa toteen pantujen veronkorotusten ja menoleikkausten piti vahvistaa julkisen talouden kestävyyttä, mutta sen sijaan ne pahensivatkin ennestään heikkoon jamaan joutuneiden kansalaisten talousahdinkoa.

Työpaikkansa ja säästönsä menettäneistä tai toimeentulonsa kanssa kamppailevista kansalaisista ei saman tien tullut natseja. Mutta heistä tuli kiukkuisia ja katkeria äänestäjiä.

Kyllin pitkään jatkuneet taloudelliset koettelemukset veivät luottamuksen perinteisiin valtapuolueisiin – ja altistivat kansaa yhä radikaalimpien protestiliikkeiden lupauksille.

Ensi alkuun katkeran kansan poliittinen radikalisoituminen kasvatti rinta rinnan kommunistien ja natsien kannatusta, mutta lopulta natsien työllisyys- ja talouslupaukset puhuttelivat suurempia kansanjoukkoja.

Saksan ja koko Euroopan kävi lopulta kalpaten, mutta ei siksi, että osaansa tyytymätön kansa olisi yhtäkkiä seonnut, vaan siksi, että natsit osasivat tehokkaimmin käyttää tuota kansan katkeruutta hyväkseen.

Saksan Chemnitzissä osoitettiin elokuussa 2018 mieltä. Kirvesmies Daniel Hillig puukotettiin kuoliaaksi ja surmasta epäiltynä pidätettiin kaksi turvapaikanhakijaa. Alueella vahva oikeistopopulistipuolue AfD käytti hyväkseen tapausta, joka johti lopulta useisiin äärioikeiston väkivallantekoihin.

Saksan Chemnitzissä osoitettiin elokuussa 2018 mieltä. Kirvesmies Daniel Hillig puukotettiin kuoliaaksi ja surmasta epäiltynä pidätettiin kaksi turvapaikanhakijaa. Alueella vahva oikeistopopulistipuolue AfD käytti hyväkseen tapausta, joka johti lopulta useisiin äärioikeiston väkivallantekoihin.

Katkeruus kasvaa jo maakunnissa

On ennalta mahdotonta tietää, minkälaisia kansannousuja tämän päivän katkeruus synnyttää tai minkä lajin ja kuinka radikaalit kansanliikkeet osaavat tehokkaimmin houkutella tämän päivän tyytymättömiä tuekseen.

Se on kuitenkin tiedossa, että esimerkiksi Suomen autioituvilla ja nopeasti harmaantuvilla syrjäseuduilla sekä muuttotappioista kärsivissä maakunnissa ja työvoimareservissä on kohtalainen määrä kansalaisia, jotka voivat tuntea jääneensä ilman omaa syytään eriarvoistumisen nurjalle puolelle.

Elleivät perinteiset valtapuolueet osaa tai välitä tehdä kylliksi kaiken kansan ”pitämiseksi kyydissä”, joku muu kyllä tekee sen – tai ainakin lupaa tehdä.

Sitä ei voi ennalta kuin arvailla, kuinka radikaalilla tavalla ja kuinka radikaaleilla seurauksilla valta vaihtuu, jos kyydistä jäänyt kansa ahdistuu toden teolla kostamaan katkeria kokemuksiaan.

Tuoreimmat osastosta