Tyhjän vihtiläistalon sähkölasku on 250 e/kk – professori siirtohinnoista: ”Ei asetu suomalaiseen oikeustajuun” - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Tyhjän vihtiläistalon sähkölasku on 250 e/kk – professori siirtohinnoista: ”Ei asetu suomalaiseen oikeustajuun”

Vihtiläisen 124 nelilön talon sähköstä pitää maksaa kuukaudessa noin 250 euroa, vaikka talvi on ollut lauha, Aulikki Raita kertoo.

Julkaistu: 16.2. 6:51

Aulikki Raita käy lämmittämässä tyhjän sähkölämmitteisen omakotitalon takkaa joka toinen päivä. Vaikka talossa on nyt vain 17-asteista, sähkölasku on 250 euroa kuukaudessa.

Aulikki Raidan kipuraja sähkön siirtomaksuille meni jo.

– Kun hinta on noussut tasaisesti, niin kaikista muista asioista on pitänyt tinkiä. Kaikki ylimääräiset, kuten lehtitilaukset, on karsittu pois sähkön takia.

Raita on tullut laittamaan Vihdissä sijaitsevaan lapsuudenkotinsa takkaan tulta. Talossa on vilpoisaa ja tyhjää. Tuli ratisee takassa.

Raita kertoo, että hän yrittää äitinsä ja sisarusten kanssa saada taloa myydyksi. Huonekaluja ei ole ja talossa on noin 17 astetta lämmintä.

Talo lämpiää sähköllä, mutta lisäksi talossa on ilmalämpöpumppu, kaksi takkaa ja leivinuuni.

Raita käy lämmittämässä olohuoneen takkaa yleensä joka toinen päivä. Vaikka nyt on ollut lauhaa, on tänä talvena pitänyt maksaa 124 neliön talon sähköstä kuukaudessa noin 250 euroa.

Aulikki Raita on tullut laittamaan Vihdissä sijaitsevaan lapsuudenkotinsa takkaan tulta. Hän yrittää äitinsä ja sisarusten kanssa saada taloa myydyksi. Huonekaluja ei ole ja talossa on noin 17 astetta lämmintä.

Raita asui kuutisen vuotta talossa kahdestaan siskonsa kanssa. Raidasta tuntuu, että sähkölaskut ovat kuitenkin vain kasvaneet, vaikka sisällä lämpötila on nyt matalammalla.

– Aiemmin ei tullut edes mietittyä, että mitä sähkö maksaa. Nyt rahat eivät tahdo riittää.

Erityisesti häntä korpeaa siirtohintojen nousu. Siihen kun ei voi vaikuttaa kilpailuttamalla.

Siirtohinta ja perusmaksu pitää maksaa sille yhtiölle, joka omistaa alueen sähköverkon ja toimittaa sähkön.

Siirtohintaan ja perusmaksuun menee jo yli puolet Raidan sähkölaskusta.

Siirtohinnat nousseet vauhdilla

Tilastoista huomaa, että siirtohinnat ovat nousseet kovempaa vauhtia kuin sähkön perusmaksu.

Siirtohintojen nopea nousu johtuu siitä, että sähköverkkoyhtiöt ovat tehneet paljon investointeja. Näitä on täytynyt tehdä osin siksi, koska verkko on ollut vanha ja osin, koska vuosien 2010–2011 isojen myrskyjen jälkeen lainsäätäjät päättivät kirjoittaa lakiin velvollisuuden parantaa toimitusvarmuutta.

Laki tuli voimaan vuonna 2013 ja käytännössä antoi sähköverkkoyhtiöille luvan tehdä rahaa. Yhtenä syynä on lakiin kirjatut laskentatavat niin sanotulle kohtuulliselle tuotolle.

Kohtuullinen tuotto on määritetty laissa, koska sähköverkkoyhtiöillä on alueellaan niin sanottu luonnollinen monopoli.

– Monopoliksi sen tekee se, että ei ole kilpailua, koska on vain yksi verkko. Luonnollinen monopoli se on, koska ei ole järkevää rakentaa toista verkkoa siihen viereen, Lappeenrannan–Lahden teknillisen yliopisto LUT:n kauppakorkeakoulun professori, Mikael Collan kertoo.

Jos ylläoleva grafiikka ei näy laitteellasi, voit katsoa sen tästä linkistä.

Sähköyhtiöt ovat investoineet viime vuosina satoja miljoonia euroja sähköverkkoon. Näiden investointien kustannukset ne perivät asiakkailta. Todellisten kustannusten lisäksi yhtiöt saavat periä niistä tuottoa.

Energiavirasto laskee kohtuullisen tuottotason sen perusteella, mikä on ollut Suomen kymmenvuotisen lainan korko viimeisen kymmen vuoden aikana. Koska yleinen korkotaso on ollut laskeva, myös kohtuullinen tuotto on laskenut tasaisesti.

Viime vuonna kohtuullinen tuotto oli 6,2 prosenttia.

– Tuottoprosentti on merkittävän korkea nykyisessä nollakorkomaailmassa, sanoo Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen.

Tuottoa tyhjästä

LUT:n Collan kertoo, että 6,2 prosenttia ei ole todellinen tuottoprosentti sähköverkkoyhtiöiden investoinneille. Käytettyihin investointeihin nähden tuottoprosentti on ollut viime vuosina lähempänä kymmentä.

Sähköyhtiöt nimittäin saavat lisätuottoa tyhjästä. Tämä johtuu siitä, että Energiavirasto on määritellyt kunkin komponentin, kuten erilaisten kaapeleiden ja muuntamoiden hinnat. Kohtuullinen tuotto investoinneille lasketaan tästä Energiaviraston määrittelemästä arvosta.

Ongelma on se, että Energiaviraston hinnat ovat pääsääntöisesti olleet olennaisesti kalliimpia kuin se raha, mitä sähköyhtiöt ovat käyttäneet investointeihin.

– Käytännössä verkon käyttäjät maksavat aika paljon kohtuullista tuottoa rahasta, jota kukaan ei ole koskaan käyttänyt, Collan kertoo.

Siirtohintaan ja perusmaksuun menee jo yli puolet Raidan sähkölaskusta.

Collan kertoo, että 20 suurimmalla sähköyhtiöllä oli vuosina 2016–2018 taseessa noin 2 miljardia euroa investointeja. Energiaviraston käyttämän mallin mukaan noiden investointien arvo oli kuitenkin noin 2,8 miljardia.

Sähköverkkojen käyttöiäksi on määritelty 40 vuotta. On mahdollista, että koko tämän ajan tuottoa maksetaan korkeammasta summasta.

Tällä laskentatavalla on pyritty siihen, että sähköverkkoja hallinnoivilla yhtiöillä olisi kannustin kehittää kustannustehokkaita tapoja varmistaa verkon toimivuus. Collanin mielestä periaate on hyvä, mutta toteutus huono.

– Ei tyypilliseen suomalaisen oikeustajuun asetu, että maksetaan 40 vuotta summasta, joka on olennaisesti suurempi kuin toteutunut kustannus.

Collanin mielestä olisi järkevää, että tämä kannustin olisi voimassa vain esimerkiksi kolme vuotta.

Nyt hallitus on uusimassa sähkömarkkinalakia ja lakiesityksen lausuntokierros päättyi tämän viikon perjantaina. Hallitus ei ole esittämässä muutoksia laskentaperusteisiin.

Verkkoyhtiöiden valta hämmentää

Sähköyhtiöiden rahantekoautomaattia täydentää se, että ne saavat päättää mihin tekevät investointeja ja millaisia investointeja tekevät.

– Verkkoyhtiöt saavat päättää sen täysin vapaasti. Laki ei vaadi, että asiakkaalta kysytään yhtään mitään. Energiavirastolla taas ei ole suoraan mahdollisuuksia puuttua niihin päätöksiin. Se on aika hämmentävää, Collan sanoo.

Esimerkiksi Caruna on omissa investointisuunnitelmissaan kertonut pyrkivänsä aina tekemään maakaapeloinnin, vaikka haja-asetusalueella olisi halvempiakin vaihtoehtoja.

Aulikki Raita on ahkera tekemään klapeja ja lämmittämään takkaa.

Uudessa lakiesityksessä tähän ollaan puuttumassa. Esityksen mukaan sähköyhtiöille tulee velvollisuus toteuttaa investoinnit kustannustehokkaasti. Energiavirasto valvoisi jatkossa kehittämistoiminnan kustannustehokkuutta. Lisäksi sähköyhtiöille tulisi velvollisuus kuulla asiakkaita.

Omakotiliitto on tyytyväinen näihin muutoksiin. Savolainen kertoo esityksessä olevan hyvää myös se, että myrskyjen varalle tehtäviin toimitusvarmuusinvestointeihin annettiin lisäaikaa vuoteen 2036 asti. Tämä lisäaika koskee sellaisia verkkoyhtiöitä, jotka joutuvat haja-asutusalueella tekemään vielä isoja muutoksia toimitusvarmuuden saavuttamiseksi.

– Ehditään nähdä miten alueet kehittyvät ja miten kannattaa investoida. Lisäksi kun teknologia kehittyy, niin löydetään erilaisia joustavia ratkaisuja.

Professori: Peli poikki

Ratkaisevaksi asiaksi tulevaisuuden kannalta nousee, että miten Energiavirastolla riittää resursseja valvoa sähköyhtiöiden suunnitelmien laatua. Laadukas valvonta vaatii, että Energiavirasto osaa arvioida alueiden ja teknologioiden kehittymistä. Siksi Collan viheltäisi nyt pelin poikki.

– Nyt pitäisi tosi tarkasti pohtia mihin halutaan investoida ja selvittää, mikä on kustannustehokasta.

Collanin mielestä ongelmana on erityisesti myrskyjen kestävät verkot. Lain mukaan kaikille asukkaille pitää varmistaa sähkö myös poikkeusoloissa.

Tämä tarkoittaa, että pitkienkin matkojen päähän pitää rakentaa myrskyvarma verkko, vaikka siellä asuisi vain yksi henkilö.

– Mitä jos myrskyvarma kaapelointi maksaa jonnekin satatuhatta euroa ja aggregaatti 5 000 euroa? Miksi siirtoyhtiö ei saa sopia asiakkaan kanssa, että myrskyvarmuus hoidetaan aggregaatilla ja säästää näin kaikkien asiakkaiden kustannuksia?

Collanin mielestä monet kesämökkiläiset saattaisivat myös olla valmiita sietämään pidempiä sähkökatkoja, jos se tarkoittaisi alennusta sähkönlaskuun. Sähköyhtiö ei voi tarjota tällaista vaihtoehtoa nykylain mukaan.

Haittaako talouskasvua?

Omakotiliiton Savolainen kertoo, että sähkön hinnan nousulla on isoja vaikutuksia. Esimerkiksi yksinasuville eläkeläisille omakotitaloasuminen voi pian olla liian kallista. Asumismenot vievät jo monilla 40 prosenttia tuloista.

Collan puolestaan muistuttaa, että mitä enemmän ihmiset joutuvat käyttämään rahaa sähköön, sitä vähemmän heillä on varaa muuhun. Toisin sanoen hallituksen kannattaisi miettiä sähkömarkkinalain uudistusta talouskasvun ja työllisyyden kannalta.

Myös Vihdissä asuva Raita on huomannut, että maalla asumisen kustannukset ovat koko ajan kasvaneet. Sähkön hinnan lisäksi kiinteistöveron ja polttoaineen hinta on ollut nousussa.

Perinteiset säästökeinot eivät noihin oikein auta.

– Maalla asumisessa yksi hyvä puoli on, että itse tekemällä yleensä säästää. Sähköä ei voi kuitenkaan itse tehdä.

Siksi Raita on ahkera tekemään klapeja ja lämmittämään takkaa.

– Kyllä siihen saa kummasti motivaatiota, kun tietää säästävänsä.

Maalla asuvat takanlämmittäjät saavat jatkossakin tehdä ahkerasti klapeja, sillä sähkön siirtohinnan odotetaan nousevan edelleen.

Täsmennys 16.2. kello 9.51: Sähkömarkkinalakiesityksen lausuntokierros päättyi tämän viikon perjantaina.

Korjaus 16.2. kello 10.10: Asumismenot vievät jo monilla 40 prosenttia tuloista, ei pelkästään sähkömenot.