Asuntosijoitusyhtiö Kojamo takoi vuoden 2019 lopussa suuren tilin. Loka–joulukuussa yhtiön voitto ennen veroja oli 839,9 miljoonaa. Vuotta aiemmin samalla aikajaksolla se oli 77 miljoonaa.
Koko vuoden tulos Kojamolla ennen veroja oli 1,03 miljardia euroa, kun vuonna 2018 se oli 277,3 miljoonaa euroa.
Tulos selittyy 801,4 miljoonan nettovoitolla, joka on seurausta sijoituskiinteistöjen arvostamisesta käypään arvoon. Aiemmin yhtiö käytti arvon mittaamiseen kauppa-arvomenetelmää.
Paine arvon määrittelyyn käytettyyn menetelmään tuli sijoittajilta. Toimitusjohtaja Jani Niemisen mukaan uusi määrittelytapa on aiempaa läpinäkyvämpi, mutta se on myös Suomessa liike- ja toimistokiinteistöjen vallitseva arvonmäärittelytapa.
Niemisen mukaan kansainväliset asuntosijoitusyhtiöt ovat jo pitkään käyttäneet sitä ja Suomessakin siihen siirtyminen oli luontevaa.
– Isoista kilpailijoistamme Sato on kertonut myös siirtyvänsä arvottamisen osalta kassavirtapohjaiseen käypään arvoon.
Lumo- ja VVO-brändit omistava Kojamon suuri voitto synnytti sosiaalisessa mediassa kritiikin vyöryn yhtiötä kohtaan.
Kritiikin taustalla ovat Kojamon suuret omistajat. Eläkevakuutusyhtiöiden Ilmarisen ja Varman jälkeen Kojamon suurimmat omistajat ovat ammattiliittoja.
Kojamon hallituksen esitys viime vuodelta maksettavaksi osingoksi on 0,34 euroa osakkeelta. Koska ammattiliitot ovat verovapautettuja, moni niistä voi saada huiman potin verovapaasti osinkotuloina.
Suurin ammattiliitto-omistaja Teollisuusliitto saisi Kojamosta osinkotuloja yhteensä lähes 8,8 miljoonaa euroa verovapaasti. OAJ:n osuus reilut 5,1 miljoonaa ja JHL:n lähes 4,4 miljoonaa euroa.
Jos grafiikka ei näy, katso se tästä.
Niemisen mukaan se, että Kojamo kehystetään ammattiliittojen rahantekokoneeksi ei ole totta.
– Meillä on yli 5 700 osakasta. Nykyään jo yksi kolmasosaa omistuksestamme on kansainvälisillä sijoittajilla. Ammattiliitot ovat tietysti olleet pitkäaikaisia osakkaitamme, mutta he tekevät omat päätöksensä siitä, mitä osakkeillaan tekevät.
Kojamolla menee muidenkin lukujen valossa hyvin. Keskittyminen isoihin kaupunkeihin on kannattanut ja yhtiö investoi jatkuvasti kasvukeskuksiin. Nieminen kertoo, että netin kautta vuokrattavien asuntojen määrä on huimassa nousussa.
Jatkossa Kojamo aikoo luopua vähitellen VVO-asunnoistaan ja keskittyä Lumoon. Nieminen kertoo, että yhtiön kilpailuetuja ovat muun muassa asuntojen kunto ja niiden mutkaton saatavuus.
Kritiikkiäkin kuitenkin sataa. Lumo-asuntoja on arvosteltu korkeista vuokrista ja jokavuotisista vuokrankorotuksista.
Vuoden 2018 lopussa Lumo-asunnon keskivuokra neliöltä oli 15,69 euroa. 2019 lopussa se oli 16,13 euroa. Muutosta on siis 44 senttiä neliöltä.
VVO-asunnoissa nousu samalla aikavälillä on isompi. Toissa vuoden lopussa keskivuokra neliöltä oli 13,81 euroa, kun viime vuonna se oli 15,04 euroa. Muutosta siis 1,23 euroa.
50 neliömetrin kaksion keskivuokra VVO-asunnossa on 752 euroon. Vuotta aiemmin se oli 690,5 euroa.
Nieminen vakuuttaa, ettei keskivuokran nousu ole seurausta vuokrankorotuksista.
– Olemme luopuneet vanhoista asunnoistamme ja investoineet uusiin. Uusissa asunnoissa vuokra on keskimäärin korkeampi, mikä selittää neliökeskivuokran nousua.
Nieminen kertoo, että vuokran tasosta tulee niin positiivista kuin negatiivista palautetta. Hän myöntää, että viime vuosina vuokrat ovat nousseet sekä markkinoilla että Lumo-asunnoissa.
Nieminen kuitenkin muistuttaa, että muun muassa Lumolla hintaan sisältyy asunnon lisäksi myös palveluita ja alennuksia.
Hän myös kertoo, että Lumo on luopunut vuosittaisesta päivästä, jolloin vuokraa tarkastetaan. Nykyään ensimmäinen mahdollinen vuokrankorotus tulee, kun vuosi sopimuksen aloittamisesta on täynnä.