Jo opintojen aikana Katri, 31, tiesi ettei työttömyys uhkaa – näistä vastavalmistuneista työnantajat nyt kamppailevat - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Jo opintojen aikana Katri, 31, tiesi ettei työttömyys uhkaa – näistä vastavalmistuneista työnantajat nyt kamppailevat

Vastavalmistunut puheterapeutti Katri Roukala, 31, kokee olevansa oikealla alalla. Kirkkonummen kunnalla työskentelevä Roukala valitsi määräaikaisen työn, vaikka vakituisiakin paikkoja on jatkuvasti auki. -Haluan nyt, uran alkupuolella, hankkia mahdollisimman monipuolista kokemusta tästä ammatista, hän kertoo.

Vastavalmistunut puheterapeutti Katri Roukala, 31, kokee olevansa oikealla alalla. Kirkkonummen kunnalla työskentelevä Roukala valitsi määräaikaisen työn, vaikka vakituisiakin paikkoja on jatkuvasti auki. -Haluan nyt, uran alkupuolella, hankkia mahdollisimman monipuolista kokemusta tästä ammatista, hän kertoo.

Julkaistu: 14.2. 7:25

Akateemisen tutkinnon suorittaneista muun muassa lääkärit, opettajat ja puheterapeutit työllistyvät hyvin. Ammatillisen koulutuksen suorittaneista työvoimapulaa on etenkin rahdinkäsittelijöistä, lähihoitajista ja myyjistä.

Kun Katri Roukala, 31, syksyllä vasta lopetteli puheterapeuttiopintojaan, hän tiesi haluavansa määräaikaiseen työsuhteeseen. Siitäkin huolimatta, että puheterapeuteista on jo vuosia ollut pulaa suuressa osassa maata, ja vakituisia virkoja avoinna.

Sopiva työpaikka löytyi Kirkkonummen kunnalta. Nyt Roukala on jo valmistunut. Hän on kaikin puolin tyytyväinen ratkaisuunsa: sekä siihen, että ylipäätään hakeutui opiskelemaan logopediaa että varsinaiseen työhönsä.

– Määräaikaisuus tuntui syksyllä hyvältä vaihtoehdolta monestakin syystä. Halusin nimenomaan kunnalliselle puolelle töihin. Lisäksi haluan nyt työuran alkuvaiheessa hankkia itselleni mahdollisimman monipuolista työkokemusta kentältä. Kun hain töitä, opintoni olivat vielä loppusuoralla, joten minua ei olisi voitu palkatakaan vakituiseen virkaan, Roukala sanoo.

Puheterapeutit ovat olleet pula-ammattien listalla vuosi toisensa jälkeen. Vaikka ammattiryhmä on verrattain pieni, ja Valviran rekisterissä on vain noin 2 000 laillistettua puheterapeuttia, puheterapeuttipula vaikuttaa muun muassa siihen, ettei nykyisillä resursseilla saavuteta hoitotakuuta.

Suomen Puheterapeuttiliitto ry:n toiminnanjohtaja Heta Piirto arvioi, ettei helpotusta työvoimapulaan ole lähivuosien aikana tulossa.

Pullonkaulana on koulutuspaikkojen vähäisyys. Aloituspaikkoja on vuosittain noin sata.

– Jos koulutuspaikkoja lisättäisiin, työn kuormittavuus helpottaisi aivan varmasti. Nykyisellä puheterapeuttien määrällä ei myöskään saavuteta hoitotakuuta. Lisäksi puheterapeuttien tarve kasvaa koko ajan, Piirto sanoo.

Piirto kertoo, että joissakin tapauksissa puheterapiaan pääseminen voi viedä jopa yli vuoden.

Katri Roukalan mukaan työ on ollut palkitsevaa.

– Ajattelen, että omassa työssäni kuormittavuuskin on ikään kuin positiivista kuormittavuutta, koska jokainen päivä opettaa jotain uutta, tuore puheterapeutti kertoo.

Koulutuksen aloituspaikkojen määrästä vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Liitto on vaatinut lisää aloituspaikkoja. Rahaa ei ole toistaiseksi luvattu. Puheterapeutiksi voi opiskella Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun yliopistossa sekä Åbo Akademissa.

Korkeakoulututkinto tuo muita varmemmin työpaikan

Korkeakoulutus työllistää tilastojen mukaan edelleen varmemmin kuin perusammattikoulutus.

Helsingin yliopiston uraohjauksen asiantuntijan Eric Carverin mukaan korkeakoulutus alasta riippumatta on työllistymisen kannalta turvallinen vaihtoehto.

– Kun katsotaan tilastoja, ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työllistymisasteet ovat kaikilla aloilla käytännössä yli 75 prosenttia eli yli kansallisen työllisyystavoitteen. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden työllisyysaste on korkeampi toisen asteen tutkinnon suorittaneilla, hän kertoo.

Carver viittaa vastavalmistuneiden työllistymistä vuosi valmistumisen jälkeen mittaavaan Tilastokeskuksen kokoamaan tilastoon, yliopistojen uraseurantakyselyihin, Akavan Tilastokeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön tilastoista kokoamiin pidemmän ajan työllisyystilastoihin sekä te-keskusten kokoamaan ammattibarometriin.

Yliopistotutkinnon suorittaneista erityisen hyvin työllistyvät esimerkiksi lääkärit, hammaslääkärit, eläinlääkärit, proviisorit, psykologit, puheterapeutit, luokanopettajat, lastentarhanopettajat, erityisopettajat ja sosiaalityöntekijät.

– Useissa näissä ammateissa on ollut pitkään työvoimapulaa, ja työllistymisaste valmistumisen jälkeen on ollut korkea, Carver sanoo.

Myös ICT-alan opinnot työllistävät erinomaisesti.

– Esimerkiksi tietojenkäsittelytieteen opiskelijat tekevät oman alan töitä paljon opiskeluvaiheessa. Opiskelijoiden työllisyysaste on muutenkin korkea. Moni opiskelija tekee nimenomaan omaan alaan liittyvää työtä opintojen aikana.

Carver muistuttaa, että opiskelupaikkaa pohtivan nuoren ei kannata tuijottaa liikaa pelkkiin tutkinto- tai ammattinimikkeisin.

– Melkein miltä tahansa alalta korkeakoulututkinnon suorittava työllistyy pääsääntöisesti hyvin, vaikka koulutusalojen välillä on toki eroja työllisyydessä. Tutkintonimike itsessään on vain yksi tapa tarkastella työllistymisen tematiikkaa, hän sanoo.

Carver rohkaisee opiskelupaikan valintaa pohtivia miettimään omia kiinnostuksen kohteitaan ja arvojaan.

– Pohdi, mitkä asiat, teemat ja työtehtävät kiinnostavat aidosti. Selvitä, minkälaista osaamista erilaisissa kiinnostavissa tehtävissä tarvitaan. Edellytetäänkö joku tietty tutkinto? Useissa tehtävissä on toki tarkkaan määritellyt tutkinto- ja pätevyysvaatimukset. Todella moniin tehtäviin voi kuitenkin päätyä erilaisten koulutuspolkujen kautta. Osaaminen ja soveltuvuus ratkaisevat, Carver sanoo.

Nyt on kysyntää rahdinkäsittelijöistä, varastotyöntekijöistä, lähihoitajista...

Työmarkkinoita tutkiva Työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Mika Tuomaala seuraa virkansa puolesta useita eri tilastoja. Tuomaala kokosi avoimeksi ilmoitettujen työpaikkojen määrän vaihteluita eri ammattikunnittain joulukuun 2018 ja joulukuun 2019 välillä.

– Avointen paikkojen määrä on tarkastelujaksolla lisääntynyt määrällisesti eniten rahdinkäsittelijöiden/varastotyöntekijöiden, lähihoitajien, talonrakentajien myyjien ja sairaanhoitajien kohdalla, Tuomaala kertoo.

Avointen työpaikkojen määrä lisääntyi kuluneen vuoden aikana myös siivoojien, keittiötyöntekijöiden/avustavien keittiötyöntekijöiden, postinkantajien ja -lajittelijoiden, kiinteistöhuollon työntekijöiden sekä rakennusalan avustavien työntekijöiden ammattikunnissa.

Myyntiedustajien, puhelinmyyjien, kodinhoitajien, taksikuskien, markkinoinnin ja mainonnan erityisasiantuntijoiden, matkatoimistovirkailijoiden, konetekniikan asiantuntijoiden ja yrittäjien avointen työpaikkojen määrä sen sijaan väheni vuoden tarkastelujaksolla.

Tuoreimmat osastosta