Kommentti: Postin tuloskin sen kertoo: syksyn kohulakossa hävisivät kaikki – ja PAU sahasi omaa jalkaansa - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Kommentti: Postin tuloskin sen kertoo: syksyn kohulakossa hävisivät kaikki – ja PAU sahasi omaa jalkaansa

Postin syksyn lakko söi merkittävästi Postin tulosta. Jälkepeli lakon vaikutuksista jatkuu vielä pitkään.

Julkaistu: 13.2. 11:49, Päivitetty 13.2. 20:13

Tänään kerrottu Postin osavuositulos kertoo paljon myös Postin syksyn työtaistelun seurauksista. PAU:n kohutulla lakolla ei ollut voittajia, vain häviäjiä – työntekijöistä valtioon saakka, arvioi politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala.

Posti kertoi osavuosikatsauksensa torstaina aamupäivällä.

Puolentoista miljardin liikevaihdolla tulosta ei voi kehua. Yksi syy heikkoon tulokseen on Posti- ja logistiikka-alan unionin PAU:n viime syksyn lakko.

Postin tulostiedotteen mukaan ”lakolla oli merkittävä negatiivinen vaikutus Postin tulokseen”.

Postin oikaistu liiketulos oli 39 miljoonaa euroa, kun Posti aiemman tulosohjeistuksen mukaan odotti yli 47 miljoonan euron tulosta. Todellinen pudotus oli 10 miljoonan euron luokkaa.

Valtiolta jäi samalla saamatta miljoonien eurojen osinkotulot.

Tuloksen jälkeen sopii palata aikakoneella viime syksyyn, kun PAU pisti massiivisen 17 päivää kestäneen lakon pystyyn 700 pakettilajittelijan takia.

Se oli lakkojen lakko, joka jää taatusti historiaan.

Mutta ei todellakaan onnistuneena.

Työntekijät sahasivat pitkässä juoksussa omaa oksaansa. Posti menetti asemiaan ja osavuosikatsauskin kertoo, että yt-neuvottelut odottavat Postin työntekijöitä taatusti nurkan takana.

Lakolla ei ollut voittajia, eikä PAU päässyt edes tavoitteeseensa, että pakettilajittelijoiden liikkeenluovutus Posti Palvelut Oy:hyn olisi peruttu. Kun lakko loppui 27. marraskuuta, liikkeenluovutus jäi voimaan.

PAU:n puheenjohtaja Heidi Nieminen rehvasteli, kuten toki kuuluukin, että lakon ansioista työehtojen heikennys saatiin estettyä. Tosin Posti oli jo 9.10. ilmoittanut, ettei postinjakajien palkkoja alenneta. Posti oli jo 19.9. ilmoittanut myös pakettilajittelijoiden palkkojen säilyvän ennallaan vuoteen 2022 asti.

IS:lle arvioidaan, että PAU:lle lakko maksoi lakkoavustuksina yli 6 miljoonaa euroa. Lakon piirissä oli yli 7 000 työntekijää, ja lakkoavustus oli 67 euroa lakkopäivältä. Työntekijöiltä meni lomapäiviä.

Hupaisa yksityiskohta on sekin, että PAU:n sopimus taitaa jäädä työmarkkinakierroksella ainoaksi, jossa jatketaan kirottua kilpailukykysopimusta (kiky).

PAU:n lakko oli esimerkki Suomen surkeasta työmarkkinapolitiikan lopputuotoksesta, jossa ei viime kädessä voittanut kukaan. Jatko-osia on nähty nyt alkuvuodesta. Häviäjiä riittää.

Postin osalta kyse oli lisäksi ay-liikkeen rajariidoista. Lajittelijat olisi siirretty PAU:lta toisen sak:laisen eli Teollisuusliiton sopimukseen.

Sovittelun aikana murennettiin kuin sivumennen myös valtakunnansovittelijan asemaa. Pääministeri Antti Rinteen (sd) kynästä syntyi neljän viisaan eli SAK:n ex-puheenjohtajan Lauri Ihalaisen (sd), Palvelualojen Pamin ex-puheenjohtajan Ann Selinin (sd) ja EK:n eläköityneen työmarkkinajohtaja ja EK:n suuntaan sillat polttaneen Lasse Laatusen ja EK:sta potkut saaneen vt. sovittelijan Jukka Ahtelan ”neljän viisaan” ryhmä, joka synnytti lähinnä pahaa verta.

Poliitiikkaa? Siitä voi keskustella, oliko lakko poliittinen vai ei, mutta poliittiseksi se muuttui. Antti Rinne taisi pyrkiä sateentekijäksi ja syksyn työmarkkinasankariksi, mutta mönkään meni pahemman kerran. Tilanne ajautui poliittiseksi sirkukseksi.

Lakon seurauksena ensin joutui eromaan omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd), lopulta Paateron takana tuulimyllyn lailla tilannetta ”ohjannut” pääministeri Antti Rinne itse ja hänen myötään koko hallitus.

Väärä tietoa levisi ja levitettiin.

Kovin jälkikeskustelu on käyty Postin omistajaohjauksesta ja nimenomaan Antti Rinteen roolista.

Rinteen kannalta oli lopulta kohtalokasta, kun hän eduskunnan kyselytunnilla syytti 28. marraskuuta Postin toimineen vastoin omistajan tahtoa kiistan ytimessä olleiden 700 pakettilajittelijan kohdalla.

– Ministeri Paatero on todennut, että tämä ei hallitukselle käy, omistajalle ei käy. Tuon keskustelun jälkeen Posti muutti tilannetta, 28. päivä (elokuuta) 700 ihmistä siirrettiin. Ja se oli vastoin omistajan selkeää tahtotilaa, Rinne väitti.

Postin sapekas vastaus tuli jo seuraavana aamuna (29.11.), kun Postin hallituksen puheenjohtaja Markku Pohjola kiisti Rinteen väitteet. Pohjola kertoi, että hallituksen omistajaohjaus oli tietoinen ja tuki Postin suunnitelmia liikkeenluovutuksessa.

Pohjola sai nopeasti tukea omistajaohjausyksiköstä, kun omistajaohjausosaston päällikkö Kimmo Viertola totesi Talouselämälle (29.11.), että Postin hallitus oli informoinut riittävästi omistajaohjausta.

Perjantaina kello 12.30 maissa valtioneuvosto tiedotti, että kunta- ja omistajaohjausministeri Paatero oli jäänyt 13. joulukuuta kestävälle sairauslomalle.

Rinne pesi kasvojaan väittämällä, että oli ilmeistä, ettei omistajaohjausministeri ollut noudattanut hänen ohjeistustaan.

Paatero oli kuitenkin informoinut asiasta Sdp:n eduskuntaryhmää, puoluehallitusta ja myös pääministeriä. Rinteen puheet eduskunnan kyselytunnilla olivat niin suurta potaskaa, että lopulta hän joutui eroamaan seuraavalla viikolla 3. joulukuuta.

Oppositiopuolue kokoomus torkkui Postia käsitelleellä kyselytunnilla pahemman kerran, mutta opposition onneksi Rinne sähelsi asiassa loppuun saakka ja pomppi Paateron reviirille kohtalokkaalla tavalla.

Rinne jääkin historiaan pääministerinä, joka joutui loppujen lopuksi eroamaan vastattuaan sellaiseen kysymykseen, jota ei hänelle edes esitetty.

Nimellisesti Rinteelle tuli lähtö, kun keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni kertoi liki anteeksi anellen keskustan luottamuksen pääministeriin huvenneen.

Sdp:ssä keskustaa kohtaan ei jäänyt pahaa verta. Demarit ovat pikemminkin kiitollisia, että keskusta teki ”likaisen työn” ja otti Rinteen eron vastuulleen, ettei Sdp:n tarvinnut itse olla aloitteellinen pääministerin vaihdossa.

Kun alkuun tuli todettua, ettei lakolla ja siihen liittyvillä tapauksilla ollut voittajia, niin peruutetaan hiukan. Voittajia oli kaksi:

1. Postin kilpailijat. Postin luottamus kärsi ja moni siirtyi kilpailevien kuljetusliikkeiden asiakkaiksi pysyvästi. Lähetettyjen kirjeiden määrä laski muuten tuloskaudella 25 prosenttia, joulukorttien 30 prosenttia. Aikaisemmin joulukorttejakin lähetettiin 50 miljoonaa, viime jouluna 15 miljoonaa.

2. Sirpa Paatero. Kun Rinne kaikkien sotkujen jälkeen yritti kaataa sotkun Paateron niskaan ja määräsi tämän sairauslomalle, sympatiat kääntyivät Paateron puolelle. Varsinkin Kotkassa Paateroa arvostetaan nyt kuulemma enemmän kuin koskaan, yli puoluerajojen.

Yksi voittajista oli myös poliittinen lääketiede. Kun Sanna Marinin (sd) hallitus alkoi muodostua itsenäisyyspäivän jälkeen, Paatero koki sairauslomaltaan ihmeparannuksen ja palasi Marinin hallituksen kuntaministeriksi.

Kolmaskin voittaja saattaa löytyä, jos PAU:n puheenjohtaja Heidi Nieminen nousee mahdollisen uuden kuljetusalan ammattiliiton puheenjohtajaksi. Toisaalta syksyn rekordi ei taida olla paras meriitti Niemisen kannalta kuitenkaan.

Päivitys kello13.44: tarkennettu kappaletta Posti Palvelut Oy:n liikkeenluovutuksesta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?