Asiantuntijat: Asuntojen arvon lasku uhkaa myös keskisuurissa kaupungeissa – ”Muutos tulee olemaan meille suomalaisille aikamoinen järkytys”

”Iso osa suomalaisista joutuu hyväksymään, ettei heidän suurella työllään maksamallaan kodilla ole alkaneen vuosikymmenen päättyessä paljonkaan rahallista arvoa.”

Pitkään uskottiin, että maakuntien suurten kaupunkien ja kasvukolmion ulkopuolisten kaupunkien asuntojen hintasukellus olisi vain väliaikaista. Niin ei näytä tapahtuneen.

7.2.2020 6:04

Vanhojen omistusasuntojen hinnat nousevat jatkossa mahdollisesti enää pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella.

Kasvukolmion ulkopuolelle jäävät esimerkiksi monet yliopistokaupungit, kuten Joensuu ja Oulu, sekä työvoimapulasta kärsivät Vaasa ja Kokkola.

Taustalla vaikuttaa ennen kaikkea kaupungistuminen. Hypon pääekonomisti Juhana Brotheruksen mukaan kaupungistuminen on vääjäämätön voima, joka on suurempi kuin on osattu kuvitellakaan.

– Isossa kuvassa toinen keskeinen kysymys on väestökehitys. Kaupungistuminen ei ole katoamassa mihinkään, jolloin esiin nousevat kysymykset syntyvyydestä ja työperäisestä maahanmuutosta. Ne voivat olla avaimia siihen, että näkymät pysyvät parempina.

Pitkään uskottiin, että maakuntien suurten kaupunkien ja kasvukolmion ulkopuolisten kaupunkien asuntojen hintasukellus olisi vain väliaikaista.

Niin ei tapahtunut, vaan pääkaupunkiseutu, Tampere ja Turku jatkoivat kasvuaan, kun muualla Suomessa tilanne kehittyi toiseen suuntaan. Eriytyminen alkoi jo 2010-luvun alussa, mutta silloin sen uskottiin johtuvan finanssi- ja eurokriiseistä.

– Tietyllä tavalla finanssikriisi peitti alleen kaupungistumisen kehityksen ja jätti katteetonta toivoa siitä, että kun talouden matalasuhdanteesta päästään eroon, niin näkymät muuttuisivat isossa osassa maata erilaiseksi kuin kehitys oli niinä aikoina ollut, Hypon pääekonomisti Brotherus arvioi.

  • Onko sinulla ollut vaikeuksia asunnon myymisessä pienellä tai keskisuurella paikkakunnalla? Ota yhteyttä toimitukseen WhatsAppilla numeroon 0406609019 tai sähköpostitse uutiset@iltasanomat.fi

Tilastokeskuksen tuoreimman varallisuustutkimuksen mukaan vuonna 2016 puolella kotitalouksista oli nettovarallisuutta yli 107 200 euroa, josta keskimäärin noin puolet koostui omasta asunnosta.

Vuokraturva toi viime vuonna esille, että nykyisenkaltaisella kehityksellä moni keskisuuri kaupunki on kymmenen vuoden päästä samassa tilanteessa kuin pienet muuttotappiokunnat ovat nyt. Vuokraturvan hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola muistuttaa, että Turun ja Tampereenkaan asemat eivät ole täysin turvattuja, sillä tutkimusten mukaan vain pääkaupunkiseutu pysyy varmasti kehityksessä mukana.

Metsola listaa IS:lle, että esimerkiksi Hämeenlinnan ja Lahden kaltaisissa kaupungeissa, joissa yleisesti ottaen on vilkkaiden asuntomarkkinoiden puolesta edellytykset kunnossa, asuntojen hinnat luisuvat. Syitä on monia.

Vuokraturvan hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola korostaa, että asuntomarkkinoiden eriytyminen tulisi nostaa vahvemmin julkisen keskustelun agendalle.

Brotheruksen mukaan Lahti kärsii pääkaupunkiseudun uudistuotannosta ja kaupunkirakenteestaan. Uudistuotannon myötä moni potentiaalinen Lahden asuja on saattanut asettautua Vantaalle tai Espooseen ratojen ääreen, lähemmäs työmarkkinoita.

Lahden kaupunkirakenne kulkee taas vastasuuntaan nykyistä trendiä, jossa väestö keskittyy maaseutua myöden ruutukaava-alueelle, keskustoihin ja kirkonkylille.

– Lahden ympärillä on useampi automarketti, jotka vievät perinteistä vähittäiskauppakysyntää pois keskustasta. Sen lisäksi päätös siirtää opiskelijakampus useampi kilometri keskustasta pohjoiseen vie sen luontevan dynamiikan, mikä opiskelijoiden kautta olisi tullut.

Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus arvioi, että kaupungistumisella ja väestökehityksellä on osansa asuntomarkkinoiden kehityksessä.

Edes hyvät työllisyys- ja talousnäkymät tai yliopisto eivät riitä houkuttelemaan asukkaita kasvukolmion ulkopuolelle. Esimerkiksi Joensuu yliopistokaupunkina on hankalassa tilanteessa.

– Joensuu on kysymysmerkki, enkä ole senkään suhteen erityisen luottavainen, ekonomisti toteaa.

Brotheruksen mukaan Vaasassa ja Kokkolassa asunto­markkinoiden kehitys on ollut ”kaikkea muuta kuin positiivista”.

Tilasto­keskuksen mukaan Vaasan keskusta-alueella hinnat ovat laskeneet noin prosentin, ja kauempana keskustasta hinnat ovat pudonneet neljässä vuodessa jopa 17 prosenttia.

– On paljon puhuttu siitä, että jos työpaikkoja tulee, niin näkymä muuttuu, mutta nyt näyttää siltä, että se ei riitä, että on työpaikkoja ja korkea työllisyys, vaan jos väkeä ei vain ole, eikä sinne muuttamassa, niin silloin asuntojen tarve vähenee.

– Jolleivat puskutraktorit tuhoa asuntoja samaa vauhtia kun ihmiset muuttavat pois, niin silloin hintoihin tulee laskupainetta ihan kysynnän ja tarjonnan kautta.

Vuokraturvan hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola kertoo havahtuneensa tilanteeseen muutama vuosi sitten.

Tuoreessa blogikirjoituksessaan hän vertaa arvoaan menettäviä kasvukolmion ulkopuolisia omistusasuntoja käytettyihin autoihin, jotka ajan myötä muuttuvat arvottomiksi.

– Iso osa suomalaisista joutuu hyväksymään, ettei heidän suurella työllään maksamallaan kodilla ole alkaneen vuosikymmenen päättyessä paljonkaan rahallista arvoa. Eikä maksettu omistusasunto siten tuo myöskään sitä vanhuuden turvaa, mitä asunnon omistamiseen on totuttu liittämään. Samalla sulavat perintöjen arvot, Metsola kirjoittaa.

Hänen mukaansa muutos voi aiheuttaa Suomeen uudenlaisen luokkajaon.

– Muutos tulee olemaan meille suomalaisille aikamoinen järkytys, ja voi luoda Suomeen uudentyyppisen luokkajaon. Jos nykyisten keskisuurten kaupunkien asukkaiden asunnoilla ei tulevaisuudessa ole juurikaan arvoa, käytännössä heillä ei ole myöskään juuri omaisuutta. Suomalaisten omaisuus kun perinteisesti on hyvin suurelta osin asunnoissa ja vapaa-ajanasunnoissa, joiden arvot ovat myös laskeneet.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?