Helsinkiläisfirma hämmästyttää: kaikkien palkat avoimia – testaa itse miten kuukausipalkka muodostuu

Sysartissa suhtaudutaan palkkapuheeseen avoimesti. Niin avoimesti, että kuka tahansa voi kokeilla palkkalaskurilla, mitä tienaisi yrityksen leivissä. Yrityksestä kerrotaan, että idea avoimesta palkkalaskurista tuli Taloussanomien artikkelista.

Sysart on toiminut ohjelmistoalalla jo 20 vuotta. Toimitusjohtaja Petri Mäenpää (vas.) ja johtava konsultti Daniel Wellner korostavat osallisuuden merkitystä työyhteisössä.

7.2.2020 7:25

Kun ohjelmistoyritys Sysartissa siirryttiin avoimeen palkkamalliin keväällä 2015, katosi palkoista kaikki mystiikka ja salailu. Asiasta on tullut luonnollista, toimitusjohtaja Petri Mäenpää kertoo Taloussanomille.

Sysartissa kaikkien työntekijöiden palkat määräytyvät yhdessä sovitun palkkamallin mukaisesti. Käytännössä järjestely hoidetaan siten, että noin 30 hengen toimisto istuu vuosittain tai pari kertaa vuodessa alas, jolloin perustelut ja palkankorotukset päivitetään siltä istumalta seuraavaksi kaudeksi.

Järjestelyyn päädyttiin, kun yrityksessä huomattiin, että usein äänekkäimpien ja ulospäinsuuntautuneiden työntekijöiden palkkakehitys ylitti hiljaisempien ja vaatimattomampien työntekijöiden palkkakehityksen. Ekstrovertit uskalsivat olla neuvotteluissa röyhkeämpiä ja vaatia enemmän, mikä yleensä johti palkankorotuksiin.

Sysartin avoimen palkkamallin taustalla oli tunnistettu tarve oikeudenmukaisemmasta toimintatavasta. Petri Mäenpää muistuttaa kuitenkin, että nykyinenkään malli ei ole vielä täydellinen.

Samaten oli tapana, että niille, jotka vaihtavat työpaikkaa toisesta firmasta toiseen, maksetaan hieman lisää entisen palkan päälle.

– Tämä johti helposti sellaisiin tilanteisiin, että meillä saattoi olla samassa projektissa ja samoissa tehtävissä ihmisiä, joista toinen sai parempaa palkkaa kuin toinen tai jopa sellaisia tilanteita, joissa selvästi kokeneempi tai osaavampi ihminen sai huomattavasti vähemmän palkkaa, Mäenpää kertaa.

Yrityksessä lähdettiin hakemaan oikeudenmukaisempaa mallia, jossa vääristymiltä vältyttäisi. Sysartin johtava konsultti Daniel Wellner muistaa tapauksen, joka sysäsi pitkään pohditun uudistuksen kunnolla liikkeelle.

Viisi vuotta sitten Wellnerin tiimissä oli eräs yrityksen nyt jo entisistä työntekijöistä, ja tämä oli tyytymätön palkkaansa.

– Edes minä tiiminvetäjänä en tiennyt mitä hän tienaa. Kun hän kertoi palkkansa, olin samaa mieltä siitä, että se oli riittämätön.

Päätettiin ottaa selvää muiden tiimiläisten palkoista ja tehdä sen perusteella muutoksia tyytymättömän tiimiläisen palkkaan, jos vääristymä osoittautuisi todeksi. Lopputuloksena tiimiläiselle tarjottiin tuntuvaa 500 euron palkankorotusta.

– Hän suuttui, koska oli odottanut vähintään tuplaa siitä, mitä tarjottiin. Meillä ei yhtään osattu odottaa tällaista reaktiota. .

– Siitä tuli tarve lähteä pohtimaan sitä, että miten päätetään, kuka saa mitäkin, Wellner kertaa.

Muutos Sysartilla lähti käyntiin viisi vuotta sitten, kun Daniel Wellnerin (edessä) tiimissä oli palkkaansa tyytymätön työntekijä.

Epäonnistumisen kautta

Avoimuuden ja yleisen palkkamallin periaate ei kohdannut työpaikalla vastustusta. Oikeastaan aihe oli jo pitkään muhinut keskustelussa ja herättänyt kiinnostusta.

Innostus ei kuitenkaan estänyt sitä, että ensimmäinen esitetty malli sai täystyrmäyksen.

– Näin jälkikäteen ajateltuna, se ensimmäinen malli oli ihan sysipaska. Se oli aivan hirveä.

– Kun kaikki on avointa, niin vääristymiä ei pääse niin helposti syntymään, toimitusjohtaja ja omistaja Petri Mäenpää vakuuttaa.

Nyt menossa on jo neljäs malli. Mäenpään mukaan sekään ei ole täydellinen, mutta huomattavasti parempi kuin aiemmat.

Tärkeintä on, että mallia muutetaan kausittain, jotta se pystyy vastaamaan nopeastikin muuttuviin tarpeisiin. Yrityksessä pidetään tärkeänä myös sitä, että mallista päätetään koko työyhteisön kesken yhdessä.

Palkka-avoimuus on yrityksessä viety niin äärimmäisyyksiin, että viime keväästä asti jokaisella on ollut mahdollisuus kokeilla Sysartin palkkalaskurilla, millaista liksaa saisi yrityksessä. Laskurissa vastataan kuuteen kysymykseen, jotka koskevat työkokemusta ja muuta osaamista.

Voit kokeilla laskuria itse täällä.

Esimerkiksi itsenäiseen työskentelyyn pystyvällä työntekijällä, jolla on 8 vuotta kokemusta alalta ja osaaminen kokemusvuosien tasolla, olisi Helsingin toimistolla peruspalkkana 4 500 €/kk. Yrityksellä on konttori myös Oulussa

Kipinä laskurin julkistamiseen syntyi sen jälkeen, kun yrityksen markkinointipäällikköä Heli Järvenpäätä haastateltiin Taloussanomien katugallupissa hänen omasta palkastaan.

Yrityksen markkinointipäällikkö Heli Järvenpää kertoi IS:n gallupissa avoimesti palkastaan.

Järvenpää sai jutun jälkeen monia yhteydenottoja, joissa ihmeteltiin hänen rohkeuttaan puhua ääneen palkasta ja kysyttiin myös apuja siihen, miten palkka-avoimuutta voisi tuoda työpaikalle.

Laskuri herätti aluksi kiinnostusta erityisesti kilpailijoissa. Sitä on kokeiltu jo yli 18 000 kertaa.

Toimitusjohtaja Mäenpää näkee, että laskurista on ollut apua rekrytoinnissa. Nyt hakijoilla on realistinen oletus palkkatasosta jo haastatteluun tullessa.

– Jos joku kokee, että palkan pitäisi olla parempi kuin mitä me oikeudenmukaisesti pystymme maksamaan, niin he jättävät hakematta meille.

”Rekrytoisimme heti, jos osaavia osuisi kohdalle”

Vaikka osaavan työvoiman pulaa on muillakin aloilla, julkisuudessa on tullut harvinaisen selväksi, että erityisesti ohjelmistoalalla tarve on äärimmäisen suurta. Niin myös Sysartilla.

– Tämä on täyttä todellisuutta meidän alalla. Mekin rekrytoisimme heti ihmisiä, jos hyviä ja osaavia osuisi kohdalle, Mäenpää toteaa.

Taloussanomat kertoi viimeksi tammikuun alussa ohjelmistoyritysten ahdingosta. Alan yrityksissä harmitellaan, että täyttä kasvupotentiaalia ei saavuteta, koska osaavaa työvoimaa ei ole tarpeeksi. Painavan puheenvuoron ulkomaisen työvoiman merkityksestä piti syksyllä peliyhtiö Supercellin toimitusjohtaja Ilkka Paananen.

Erityisesti ulkomaisten osaajien saaminen Suomeen on koettu erityisen hankalaksi. Työluvan saaminen voi pahimmillaan kestää jopa neljä kuukautta. Samaan aikaan arvioiden mukaan tarvetta olisi tuhansille uusille työntekijöille.

Mäenpää näkee, että tilanteen ratkaisuksi ei ole kikkakolmosia. Koulutus ja työperäisen maahanmuuton helpottaminen ovat toimitusjohtajan näkemyksen mukaan purevimmat keinot.

Sanna Marinin (sd) hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi lisätä osaajien työperäistä maahanmuuttoa. Ohjelmassa todetaan, että painopisteeksi asetetaan työvoimapulasta kärsivät alat sekä muut olennaiset erityisosaajat. Myös työperusteisen oleskeluluvan käsittelyaikoja aiotaan tehostaa ja nopeuttaa.

Petri Mäenpää (vas.) ja Daniel Wellner peräänkuuluttavat avointa toimintakulttuuria.

Muutoksille olisi tarvetta. Miehet vakuuttelevat, että kilpailu osaajista on veristä.

– Kokenut ja osaava ihminen, joka ilmoittaa LinkedInissä olevansa vapaana, saattaa saada valtavan määrän tarjouksia välittömästi, Wellner kuvaa kilpailutilannetta.

Kilpailua ei käydä niinkään asiakkaista, vaan osaavista työntekijöistä. Erot palkoissa eivät ole niin merkittäviä, että niillä kannattaisi kilpailla. Moni yritys houkutteleekin tekijöitä muiden etujen avulla.

Vaikka Sysartinkin kotoisalla toimistolla näkyy esimerkiksi biljardipöytää, lautapelejä ja uudenkarhea erikoiskahvikone ja toimiston 20-vuotisjuhlaa vietettiin firman kustantamalla matkalla Prahaan, luotetaan yrityksessä siihen, että avoin toimintakulttuuri on heidän kilpailuvalttinsa.

– Tämä on se meidän tapa, jonka toivomme houkuttelevan tietyntyyppisiä ihmisiä taloon, Mäenpää tiivistää.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?