Osaatko edes kuvitella, mitä Suomessa saadaan nyt aikaan puusta? - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Osaatko edes kuvitella, mitä Suomessa saadaan nyt aikaan puusta?

Julkaistu: 6.2. 6:00

Suomessa kehitetään lukuisia puupohjaisia tuotteita, joista haetaan ratkaisuja tekstiilituotannon ja muovin ympäristöongelmiin.

Puun selluloosasta on osattu tehdä vaatteiden valmistamiseen kelpaavaa viskoosikuitua jo yli sata vuotta.

Viskoosi onkin mainio kuitu, mutta sen valmistaminen kuluttaa paljon energiaa. Lisäksi prosessissa joudutaan käyttämään vaikeasti hallittavia kemikaaleja kuten rikkihiiltä. Puupohjaisen viskoosin valmistus alkoi Suomessa 1938 ja se päättyi 2013.

Maailman viskoosikuidun valmistus on siirtynyt Aasiaan, jossa työterveys- ja ympäristölainsäädäntö on usein vapaampaa kuin Euroopassa.

Viskoosia seuraavat uudet valmistustekniikat ovat edeltäjään tehokkaampia ja ympäristöystävällisempiä. Eräänlaista kärkeä tässä edustaa jyväskyläläinen Spinnovan kehittelemä kuitu, jossa alkuperäistä sellukuitua ei pilkota kemiallisesti ensinkään.

Spinnovan kuitua.

Spinnova pyrkii kehräämään langan suoraan puusta erotetuista selluloosakuiduista, jolloin kemikaaleja ja erityisesti vettä tarvitaan vain murto-osa perinteisten selluloosan muuntokuitujen valmistukseen verrattuna.

Spinnovan materiaalista valmistettu, norjalaisen brändin reppu.

Henna Virkkusen asu Linnan juhlissa oli valmistettu Spinnovan kuidusta.

Espoolainen Infinited Fiber Company kehittää vaatekuituja VTT:n luoman karbamaattitekniikan avulla. Menetelmän avulla puuvillan kaltaiset vaatekuidut voisivat kiertää loputtomasti. Raaka-aineeksi käy puu, kierrätystekstiilit ja paperit.

Sisäministeri Maria Ohisalo käytti Infinited Fiber -kuidusta valmistettua asua Linnan juhlissa.

Espoolainen Woodly on kehittänyt puupohjaisen läpinäkyvän pakkauskalvon. Selluloosasta valmistettua kalvoa ei erota muovista. Jos Euroopassa käytetyt muovipakkaukset korvattaisiin puupohjaisella Woodlyllä, se vastaisi 10 miljoonan auton päästöjä.

Woodly kehittää puupohjaista materiaalia korvaamaan muovia.

Woodlyn kehittämästä materiaalista voidaan valmistaa läpinäkyviä pakkauksia.

Helsinkiläinen Sulapac on puolestaan kehittänyt puuhakkeen pohjalta muovinkaltaisen pakkausmateriaalin, joka monista muoveista poiketen on biohajoavaa. Tuotteen on määrä korvata voide- ja kosmetiikkapakkausten muovia, mutta materiaalia voi käyttää myös muiden muovien korvaamiseen esimerkiksi juomapilleissä.

Suomalaisen Sulapacin pakkauksia voi käyttää esimerkiksi kosmetiikassa.

Tampereen teknillisessä yliopistossa on kehitetty viskoositekniikan pohjalta Biocelsol-menetelmää, jossa haitallista rikkihiiltä ei enää tarvita. Raaka-aine on puusellu.

Juttua muokattu 6.2. kello 13:03: Täsemmennetty muovin biohajoavuutta.

Luota huomiseen -teemaviikon aikana Ilta-Sanomat kertoo rohkaisevia esimerkkejä ja positiivisia uutisia Suomesta ja maailmalta. Voit lukea juttuja täältä.

Vauhtipyörä: Espoolainen Teraloop kehittää uudenlaista päästötöntä energialähdettä, joka perustuu magneettikentän avulla kitkattomassa tilassa pyörivän hiilikuituvanteen liike-energiaan. Vauhtipyörä muuttaa siihen johdettavan sähkövirran liike-energiaksi ja siitä jälleen sähköksi. Toimintatapansa ansiosta virtapiikit eivät vaurioita vauhtipyörää samoin kuin ne saattavat vaurioittaa esimerkiksi akkuja. Lisäksi vauhtipyörä on säävarma.

Ioncell-tekstiilikuitu: Aallon ja Helsingin yliopiston kehittelemä Ioncell-menetelmällä valmistetaan tekstiilikuitua esimerkiksi puusta tai kierrätyspaperista. Menetelmässä selluloosa liuotetaan, kuidut kehrätään ja syntynyt liuotin otetaan talteen. Tämän jälkeen kuidut karstataan ja kehrätään langaksi. Syntynyt tekstiilikuitu on biohajoava ja sitoo kuituun varastoidun hiilen ehkäisten kasvihuoneilmiötä.

Ruokaa ilmasta: Helsinkiläinen Solar Foods pyrkii luomaan ruokaa keräämällä ilmasta hiilidioksidia ja muuttamalla sen proteiiniksi mikrobien sekä uusiutuvan energian avulla. Tuotanto on todettu toimivaksi, ja se voi olla ratkaisu ruokapulaan kehitysmaissa. Lisäksi proteiinintuotanto on jopa 10–100 kertaa vähäpäästöisempää kuin maanviljely.

Sienirihma-kuulokkeet: VTT:n ja Aalto-yliopiston Korvaa-projektissa muotoiltiin kuulokkeet muun muassa mikrobeilla kasvatetusta silkkiproteiinista, nahkaa muistuttavasta sienirihmastosta, bakteerien tuottamasta selluloosasta ja biohajoavasta PLA-muovista, joka tehtiin hiivan tuottamasta maitohaposta. Projektin tavoitteena oli osoittaa, että öljypohjaisia materiaaleja voi korvata teollisessa muotoilussa.

Suola-akku: Helsinkiläinen BroadBit uskoo, että suola-akut voivat päihittää epäekologiset ja kalliit litiumioniakut. Suomalaisen suola-akun materiaalit ovat ruokasuola, hiili, hiekka ja rikki. Suola-akku on myös ympäristöystävällinen ja myrkytön, ja kaiken lisäksi sen saa ladattua litiumioniakkua nopeammin. BroadBit aloittaa akkujensa teollisen valmistuksen tänä vuonna.