Heinäkuussa 2018 voimaan tullut taksiuudistus on kirvoittanut tunteikasta keskustelua niin asiakkaiden kuin taksialan yrittäjien keskuudessa. Kuluttajien sekä alalla jo ennen kilpailun vapauttamista toimineiden yrittäjien palaute on pääosin ollut hyvin kriittistä, ja pitkälti tämän johdosta pääministeri Sanna Marinin (sd) johtama hallitus pohtii parhaillaan kuumeisesti uudistuksia taksilakiin. Lauantaina astuikin voimaan määräys siitä, miten taksimatkan hinnasta on kerrottava taksin kyljessä.
Ilta-Sanomat haastatteli sekä taksin vakiokäyttäjiä että laajasti taksiyrittäjiä ja kysyi näiltä näkemyksiä siihen, mitkä asiat uudistuksessa ovat onnistuneet ja mitkä epäonnistuneet. Valtaosa näki kilpailun vapauttamisen aiheuttaneen selvästi enemmän negatiivisia kuin positiivisia vaikutuksia. IS kokosi näiden näkemysten pohjalta taksiuudistuksen onnistumisten ja epäonnistumisten listan.
MIINUKSET
1. Kyytihinnat nousseet: Taksikyytien hinnat ovat nousseet merkittävästi, nimenomaan kasvukeskuksissa. Tilastokeskuksen tilastojen mukaan taksilla matkustaminen on kallistunut keskimäärin 13 prosenttia, vaikka Juha Sipilän (kesk) johtaman hallituksen mukaan uudistuksen piti kilpailun vapautumisen myötä laskea hintoja.
Jos taksimatka maksoi ennen uudistusta 30 euroa, nyt se maksaa lähes 34 euroa. Monilla pikkupaikkakunnilla hinnat ovat pysyneet melko vakaina.
2. Harhaanjohtamista havaittu: Yrittäjillä ei ole enää hintamittarin käyttöpakkoa, eikä myöskään velvoitetta asentaa autoihinsa ulkoisia taksitunnuksia. Kuskien on lain mukaan pitänyt tuoda kyytihintansa näkyvästi esiin, esimerkiksi autoihin liimattavissa tarroissa. Kuluttajat kokevat, että monet ovat kuitenkin yrittäneet harhaanjohtaa kyytiläisiään.
Perushinnat on saatettu ilmoittaa riittävän selvästi, mutta ei aina esimerkiksi sitä, että viikonloppukyyti yöaikaan on ollut moninkertaisesti kalliimpaa. Esimerkiksi joissakin takseissa yökyyti on reitin pituudesta riippumatta maksanut peräti 99 euroa. Tämä tieto on lukenut tarrassa niin pienellä, ettei ihmissilmä ole pystynyt sitä kunnolla havaitsemaan.
Ja koska mittaripakkoa ei ole ollut, jotkut kuskit ovat asiakkaiden kertomusten mukaan keksineet hintoja usein omasta päästään – poikkeuksetta selvästi yläkanttiin.
– Kun kenttävalvontaa on suoritettu, eniten on ilmennyt puutteita hintojen ilmoittamisessa. Ne puuttuvat kokonaan tai ovat liian pienellä, STT:n haastattelema Traficomin osastopäällikkö Kimmo Pylväs kertoi.
3. Pikkupaikkakunnilla saatavuusongelmia: Uudistuksen jälkeen taksikuskit ovat saaneet ajella missä haluavat. Niinpä valtaosa kuskeista on hurauttanut isoihin kasvukeskuksiin, joissa kyytitarvetta esiintyy enemmän. Samaan aikaan taksin löytäminen pienillä paikkakunnolla ja erityisesti syrjäseuduilla on paikoin osoittautunut miltei mahdottomaksi.
Takseilla ei ole enää päivystysvelvollisuutta, mikä on myös vaikuttanut pikkupaikkakuntien tilanteeseen. Osa taksiyrittäjistä pärjää pikkupaikkakunnilla pelkillä etukäteistilauksilla, kuten niin sanotuilla Kela-kyydeillä, eivätkä he siksi enää laita autoja ajoon viikonloppuisin.
4. Harmaa talous jyllää: Verottajan käsityksen mukaan harmaa talous alalla on lisääntynyt. Tulojen ilmoittamatta jättämisen valvonta vaikeutui lakiuudistuksen myötä, koska kiinteähintaisissa matkoissa mittaria tai muutakaan sovellusta ei ole ollut pakko käyttää. Taksiluvanhaltijoista ainakin 1 300 on jättänyt ilmoituksen tekemättä verorekisteriin. Osuus vastaa noin kymmentä prosenttia kaikista taksiluvanhaltijoista.
– Meidän käsityksemme on, että osa heistä varmaan harjoittaa liiketoimintaa, mutta ei ilmoita verottajalle mitään. Osa on varmasti hakenut luvan vain varmuuden vuoksi, Verohallinnon valvontajohtaja Marko Myllyniemi sanoi STT:lle.
5. Pimeät taksit lisääntyneet: Lain höllentymisen myötä asiakkaat ovat alkaneet törmätä yhä useammin ns. pimeisiin takseihin. Siis tavallisiin autoilijoihin, jotka tarjoavat kyytiä hintaa vastaan ilman virallista taksilupaa. Asiakkaat eivät ole enää aina voineet erottaa pimeitä takseja luvanvaraisista takseista, koska uudistuksen jälkeen takseissa ei ole vaadittu mittari- eikä taksitunnuspakkoa.
Pimeiden taksien lisääntymisen myötä turvallisuus on monien asiakkaiden mielestä rapistunut. Luvattomat taksit ovat kyydinneet asiakkaitta usein kännykkä korvalla ja toisinaan tupakkakin huulessa.
”Enää ei voi luottaa siihen, että auto edes tulee perille. Saati, että hinnat pysyisivät jotenkin kurissa. Taksikyyti ei ole enää nautinto.
6. Palvelutaso heikentynyt: Monet asiakkaat pitävät uusien taksiyrittäjien palvelutasoa heikkona aiempaan verrattuna. Autot eivät monesti enää ole totutun siistejä sen paremmin ulkoa kuin sisältä, eikä kaikkien toiminnallinen luotettavuuskaan vakuuta kuluttajia entisaikojen malliin.
– Aiemmin taksikuskit tulivat noutamaan asiakkaan laukkuja jo rappukäytävän ovelta. Kuskit olivat pukeutuneet siististi ja he palvelivat asiakkaitaan hienosti. Nyt monet kuskit eivät auta laukkujen kantamisessa lainkaan, eivätkä he pidä edes hygieniastaan huolta. Jotkut haisevat hielle, toiset tupakalle – ja autojenkin siisteys on mitä sattuu, eräs asiakas kertoo.
7. Reittihaasteet yleistyneet: Monet uudet taksikuskit eivät tunne katureittejä lainkaan. Osa heistä on maahanmuuttotaustaisia, joista kaikki eivät myöskään osaa suomen kieltä. Älypuhelimien karttapalveluihin turvautuessaan ongelmaksi saattaa muodostua se, etteivät he osaa kirjoittaa katujen nimiä suomeksi puhelimien sovelluksiin. Tämä jää usein asiakkaiden tehtäväksi.
8. Jonoissa valintamahdollisuus pettää: Periaatteessa asiakkailla on nyt mahdollista kilpailuttaa takseja hinnoittelussa. Käytännössä se on kuitenkin usein mahdotonta. Pitkiä jonoja ilmestyy isoissa kasvukeskuksissa esimerkiksi massatapahtumien päätyttyä, kun kaikki hakevat itselleen samaan aikaan taksia. Jonosta käsin esimerkiksi tietyn taksiyrittäjän auton tai hinnaltaan edullisimman auton naaraaminen on tuurista kiinni. Jos yrittää bongata mieleistään taksia vaikkapa keskeltä jonoa, ongelmat ovat herkässä.
– Yritin kerran Helsingissä ottaa jonossa kolmantena olleen taksin, koska tiesin sen halvimmaksi vaihtoehdoksi. Siitä aiheutui kuitenkin sekasorto: sekä muut jonottajat että edellä olevat taksikuskit olivat jo hyökkäämässä päälleni, yksi pohjanmaalainen asiakas sanoo.
9. Yrittäjien leipä tiukassa: Monet pitkän linjan taksiyrittäjistä kertovat, että heidän tulonsa ovat kilpailun vapauduttua pudonneet useilla kymmenillä prosenteilla, joillakin jopa puolella.
Jotkut ovat vähentäneet autojensa määrää, toiset lyöneet kokonaan hanskat tiskiin. Ajat, jolloin yrittäjät eivät välttämättä ajaneet autojaan lainkaan itse vaan niitä kyyditsivät ns. renkikuskit, ovat historiaa.
Kela-kyytien kilpailutuksia voittaneista yrityksistä osalla ei ole ollut riittävästi autokapasiteettia palvelun hoitamiseen. Koska ne ovat silti vieneet pienemmissä keskuksissa leipää muiden autoilijoiden pöydästä, monen perinteisen yrittäjän usko on loppunut.
10. Ilmapiiri muuttunut kireäksi: Sekä asiakkaat että taksikuskit kokevat taksien yleisen ilmapiiriin heikentyneen selvästi puolessatoista vuodessa. Kuskit ovat ahdistuneita asiakkaiden loputtomista, taksiuudista koskevista narinoista. Asiakkaat puolestaan epäilevät kuskeja alati hintahuijareiksi. Keskustelun sävy takseissa on muuttunut kireäksi.
11. Kuskeja palanut loppuun: Heikossa ilmapiirissä ja epävarmassa taloustilanteessa monen taksiyrittäjän henkinen ja fyysinen hyvinvointi on kärsinyt rajun kolauksen. Kuskit sanovat joutuneensa venymään äärirajoille, eivätkä kaikki ole kestäneet paineessa. Hyvä esimerkki on Päijät-Häme, jossa useat taksikuskit kertoivat ESS:n haastattelussa palaneensa loppuun.
Yli sadassa kunnassa taksilupien määrä on uudistuksen jälkeen vähentynyt.
12. Luottamus rapistunut: Ennen taksiuudistusta hinnoittelu määräytyi yhtenäisten taksojen mukaan, jolloin oli hinnan puolesta yhdentekevää, mihin kyytiin nousi. Hintakilpailun vapauduttua asiakkaiden epätietoisuus taksihinnoittelusta on kasvanut. Kun monet muut epäkohdat ovat samaan aikaan nousseet pinnalle, asiakkaiden luottamus suomalaiseen taksipalveluun on romahtanut.
– Enää ei voi luottaa siihen, että auto edes tulee perille. Saati, että hinnat pysyisivät jotenkin kurissa. Taksikyyti ei ole enää nautinto, eteläsuomalainen asiakas näkee.
PLUSSAT
1. Yrittämisen kynnys madaltunut: Taksilupien määrä on uudistuksen jälkeen noussut huimasti pääkaupunkiseudulla ja muutamassa muussa suuressa kaupungissa. Esimerkiksi Helsingissä lupien määrä on Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tilastojen mukaan lähes kaksinkertaistunut ja Espoossa sekä Vantaalla yli kaksinkertaistunut.
Yrittämisen kynnys on taksialan osalta madaltunut oleellisesti siellä, missä kyytikysyntää riittää. Nykyään taksilupaa ei tarvitse hankkia joka autoon erikseen, vaan yrittäjä voi yhdellä luvalla käyttää useampaa autoa. Kynnys on madaltunut myös sen vuoksi, ettei taksiautoja sido enää hintamittarien käyttöpakko, eikä myöskään ulkoisia taksitunnuksia tarvita.
2. Lisää työpaikkoja syntynyt: Lakiuudistus on tuonut lisää työpaikkoja alalle, kuitenkin lähinnä isoissa kasvukeskuksissa. Uudistus on auttanut monia maahanmuuttajia integroitumaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Taksiala on tarjonnut heille töitä ilman pitkää kouluttautumisurakkaa.
3. Saatavuus huippua kasvukeskuksissa: Isoissa kaupungeissa taksit odottavat nykyään asiakkaita eikä toisinpäin. Kun takseja on paljon liikkeellä, asiakas voi saada kyydin kätevästi niin sanotusti lennostakin.
Lisäksi asiakkailla on hyvän saatavuuden vuoksi enemmän vaihtoehtoja tarjolla. Kärsivällisesti taksimatkan kilpailuttava voi välillä matkustaa myös kaupungeissa entistä halvemmalla.
4. Ei enää pitkäkestoisia jonoja: Vaikka taksien saatavuus on isoissa kaupungeissa huippuluokkaa, jonoja syntyy välillä väkisinkin – erityisesti iltamenojen sesonkiaikaan ja esimerkiksi isojen massatapahtumien päätyttyä. Jonoissa ei kuitenkaan tarvitse enää odottaa pitkään.
Ylipäätään takavuosilta tutut satojen metrien jonot, jotka eivät tuntuneet liikkuvan mihinkään, ovat harvinaisia, koska ravintoloiden aukioloaikojen osittainen vapautuminen on samaan aikaan tuonut porrastusta taksitolpille.