Raahen terästehdas on tuottanut todella isot hiilidioksipäästöt, mutta se lähti matkalle kohti täyskäännöstä – 7% pois koko Suomen päästöistä? - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Raahen terästehdas on tuottanut todella isot hiilidioksipäästöt, mutta se lähti matkalle kohti täyskäännöstä – 7% pois koko Suomen päästöistä?

Teräsyhtiö SSAB:n hiilidioksidipäästöistä valtaosa, noin 90 prosenttia, on lähtöisin raudanvalmistuksesta, jossa käytetään hiiltä osana teollista prosessia. Jo lähitulevaisuudessa SSAB aikoo olla maailman ensimmäinen fossiilivapaan teräksen valmistaja. Kuvassa SSAB:n Raahen terästehtaat.

Julkaistu: 4.2. 11:13

SSAB:n Raahen terästehtaaseen kaavaillut muutokset auttaisivat toteutuessaan leikkaamaan koko Suomen hiilidioksidipäästöistä jopa seitsemän prosenttia seuraavilla vuosikymmenillä. Ruotsissa muutos olisi vieläkin rajumpi.

Ruotsalais-suomalainen teräsyhtiö SSAB on yksi Suomen suurimmista hiilidioksidin päästäjistä ilmakehään. Energiaviraston vuosittain julkaisemissa yrityskohtaisissa päästötilastoissa SSAB on ollut tilaston kärjessä vuosi toisensa jälkeen, hyvin pitkälti Raahessa Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevan terästehtaan vuoksi.

Yhden terästehtaan osuudeksi Suomen kokonaishiilidioksidipäästöistä on arvioitu noin seitsemän prosenttia. Tulevaisuus näyttää kuitenkin valoisammalta.

SSAB on vuonna 2016 käynnistänyt yhdessä kaivosyhtiö LKAB:n sekä energiayhtiö Vattenfallin kanssa HYBRIT-hankkeen, jonka tavoitteena on tuottaa markkinoille ilman fossiilista hiiltä tuotettua terästä. Viime marraskuussa yhtiö tiedotti hankkeen edenneen siihen pisteeseen, että ensimmäiset fossiilittomat terästuotteet voidaan näillä näkymin toimittaa asiakkaille jo vuonna 2026, liki kymmenen vuotta alkuperäistä tavoiteaikataulua nopeammin.

Avainasemassa hankkeessa on vuosisatojen ajan samansuuntaisena säilyneen teräksenvalmistusprosessin uudistaminen.

– Tarkoituksena on korvata raudanpelkistyksessä käytettävä hiili vedyllä, jolloin päästönä syntyy hiilidioksidin sijasta vettä, SSAB:n ympäristöjohtaja Harri Leppänen kiteyttää.

Prosessin muuttaminen ei kuitenkaan käy käden käänteessä. Hiilen korvaaminen vedyllä osana teräksenvalmistusta vaatii mittavia investointeja yhtiön tuotantolaitoksiin sekä Suomessa että ulkomailla.

– Nyt ei optimoida eikä viilata olemassa olevia laitoksia, vaan rakennetaan aivan uudet prosessit, Leppänen kertoo.

Hanke on jo hyvässä vauhdissa Ruotsissa, jossa SSAB:n Luulajan koepelkistyslaitoksen on määrä valmistua myöhemmin tänä vuonna, jolloin vedyn käyttöä raudanvalmistuksessa päästään harjoittelemaan käytännössä. Myös Ruotsin Oxelösundissa terästehtaan edellyttämät muutostyöt on jo käynnistetty, jotta fossiilivapaaseen terästuotantoon voitaisiin siirtyä 2020-luvun puolivälissä.

Vaikka muutokset on käynnistetty Ruotsista, ei Suomi tule jäämään kehityksestä paitsi. Raahen terästehtaan toinen masuuni on tarkoitus ajaa alas vuonna 2029 ja toinen kymmenisen vuotta myöhemmin, jolloin kaikkien tuotantolaitokselta valmistuvien terästuotteiden on määrä olla fossiilivapaita.

Koska teräksenvalmistus on runsaasti energiaa vaativa tuotannonala, ei hiilidioksidipäästöistä eroon pääseminen onnistu vain teolliseen prosessiin tehtävillä muutoksilla: myös tuotannon edellyttämän sähkön tulisi olla fossiilitonta.

Teräksenvalmistus on luonteeltaan energiaintensiivinen tuotannonala. Hiilidioksidivapaan tuotannon edistäminen edellyttää fossiilittomuutta myös prosessissa vaadittavalta sähköntuotannolta. Kuvassa teräsnauhaa nauhavalssaamon esikelaimella Raahen terästehtaalla.

– Mikäli sähkö tehtäisiin sellaisilla menetelmillä, missä syntyy paljon hiilidioksidipäästöjä, ei hankkeessamme päästäisi tavoitteeseen, Leppänen muistuttaa.

Toistaiseksi SSAB ei ole rajannut mitään energiantuotantomuotoa ulos, kunhan sen valmistuksessa ei synny hiilidioksidia.

– Suomeen on syntymässä paljon lisää ydinvoimakapasiteettia, mutta sen lisäksi olemme katselleet paljon tuulivoimatoimijoiden suuntaan. Tuulivoiman hinta on tullut voimakkaasti alas ja uudet tuulivoimalat ovat kehittyneet aiempaa tehokkaammiksi, millä varmasti tulee olemaan suuri osuus tulevassa sähkömarkkinassa, Leppänen visioi.

Jos HYBRIT-hankkeen kunnianhimoiset tavoitteet uudenlaisesta teräksenvalmistustekniikasta ja sen tarvitsemasta hiilidioksidivapaasta energiantuotannosta saavutetaan, voidaan Suomessa päästä noin 20 vuoden aikajänteellä noin seitsemän prosentin hiilidioksidipäästövähennykseen. Ruotsissa voidaan päästä vieläkin suurempaan, noin 10 prosentin vähennykseen.

Raahen terästehtaan ohella hiilidioksidipäästöjen leikkaamista aiotaan edistää myös SSAB:n Hämeenlinnan kylmävalssaamolla.

HYBRIT-hankkeen ydin kiteytyy rautamalmipohjaisessa teräksenvalmistusprosessissa vaadittavan koksin korvaamiseen vedyllä.

Ilta-Sanomat kertoo Luota huomiseen -teemaviikon aikana rohkaisevia esimerkkejä ja positiivisia uutisia Suomesta ja maailmalta. Kaikki jutut voit lukea täältä.