Ekonomisti ihmettelee, miksi ”ääripää” patistaa lopettamaan kulutuksen: ”Teknologia ratkaisee ilmastonmuutoksen” - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Ekonomisti ihmettelee, miksi ”ääripää” patistaa lopettamaan kulutuksen: ”Teknologia ratkaisee ilmastonmuutoksen”

Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju pelkää, että kulutusta aletaan vähentää ilmastonmuutoksen takia. Hänen mukaansa ”aktiivinen” kuluttaminen auttaa kehittämään teknologiaa. Suomen ympäristökeskuksen tutkija huomauttaa, että toistaiseksi kulutuksen kasvu on syönyt päästöjen vähenemisen tuomat hyödyt.

Aki Kangasharju perää ”aktiivista kuluttamista”.­

26.1. 7:30

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju pelkää, että ilmastoahdistus saa ihmiset lopettamaan kuluttamisen. Hän puhui asiasta tällä viikolla Etlan päästöennusteen julkaisemisen yhteydessä.

Kangasharju perustelee pelkoaan Taloussanomille sillä, että nykyinen keskustelu on jakautunut pahasti kahtia. Toisessa laidassa kiistetään koko ilmastonmuutos tai ainakin se, että muutos olisi ihmisen aiheuttama.

Toinen ääripää sanoo Kangasharjun mukaan, että ”tuho tulee kymmenen vuoden päästä ja ainoa tapa estää se on lopettaa talouskasvu ja kuluttaminen”.

– Totuus löytyy siitä välistä. Totuus löytyy teknologisesta kehityksestä. Se on pelastanut ihmiskunnan tähänkin asti ja tulee pelastamaan tästäkin.

Kangasharju perää ”aktiivista kuluttamista” eli hän kannustaa kuluttajia ostamaan tuotteita ja palveluja sellaisilta yrityksiltä, jotka kulkevat eturintamassa ilmastokriisin ratkaisemisessa.

– Haluan nostaa ihmisen ja aktiivisen kuluttamisen tärkeään rooliin, jotta teknologisella kehityksellä on mahdollisuuksia. Kun näitä tuotteita ostetaan, yritykset saavat lisää rahaa kehittää näitä tuotteita.

Kangasharjun mukaan ongelman ratkaisemisesta tulee mahdotonta, mikäli kuluttaminen ja sen myötä talouskasvu hiipuvat.

– Ilmastonmuutos ei ole niin suuri ongelma kuin väitetään, ja ratkaisu on käsillä.

Hän myöntää, että poliittisella päätöksenteolla on yhtälössä oma roolinsa markkinataloudesta aiheutuvien haittavaikutusten, kuten päästöjen, säätelijänä.

 Ilmastonmuutos ei ole niin suuri ongelma kuin väitetään, ja ratkaisu on käsillä.

Toisaalta kuluttaja on myös äänestäjä, Kangasharju muistuttaa.

– Kuluttajan ja äänestäjän rooli on yksi palikka, mutta sitä ei saisi yliarvioida, että tavallinen ihminen yksin ratkaisisi ongelman.

Jos Kangasharjua harmittaa kulutuksen lopettamisen vaatijat, niin yhtä lailla häntä ihmetyttävät ne, jotka samaan aikaan kiistävät koko ilmastonmuutoksen ja haluavat estää maahanmuuton.

– Jos ymmärrettäisiin epäloogisuus ja valittaisiin jompikumpi. Jos ei tykätä siitä, että tänne tulee maahanmuuttajia, pitäisi järjestää kiireesti teknologista kehitystä, ettei sieltä tarvitsisi lähteä.

Jos ilmastonmuutoksen takia osasta maapalloa tulee elinkelvotonta, ihmiset muuttavat sinne, missä vielä pystyy elämään, hän huomauttaa.

Tutkija Hannu Savolainen Suomen ympäristökeskuksesta on tutkinut suomalaisten kotitalouksien hiilijalanjäljen kehitystä vuosina 2000–2016.

Hänen mukaansa vähähiilistyminen ja teknologinen kehitys ovat painaneet hiilijalanjälkeä pienemmäksi. Tähän on vaikuttanut etenkin systeemitason ratkaisut eli sähkön- ja lämmöntuotannon muuttuminen vähähiilisemmäksi.

Kulutus on siis muuttunut hieman vähäpäästöisempään suuntaan.

– Kotitalouksien kulutuksen kasvu on kuitenkin ollut niin voimakasta, että se on syönyt kaikki hyödyt pois. Kotitalouden hiilijalanjälki on suurempi kuin vuonna 2000, Savolainen sanoo.

 Kotitalouksien kulutuksen kasvu on ollut niin voimakasta, että se on syönyt kaikki hyödyt pois.

Savolainen huomauttaa, että jokainen kulutettu euro aiheuttaa aina jonkin verran päästöjä.

– Tämä on se ilmiö, että kulutuksen kasvu ikään kuin syö kehityksen hedelmät. Olen pikkuisen skeptinen sen suhteen, että tiedostava kuluttaminen ja teknologinen kehitys ratkaisisi ongelmat.

Hänen mukaansa on kuitenkin tärkeää, että kuluttajat miettivät, mihin aikansa ja rahansa käyttävät. Toisaalta poliittisella päätöksenteolla on suuri vaikutus, sillä päätökset voidaan kohdistaa systeemitasolle eli juuri esimerkiksi sähkön tai lämmön tuotantoon, joihin valtio voi vaikuttaa ohjauskeinoilla, esimerkiksi verotuksella tai tuilla.

Jyri Seppälä sanoo, että kuluttajat tarvitsevat tietoa siitä, mikä on vastuullinen valinta.­

Suomen ympäristökeskuksen johtaja, professori Jyri Seppälä sanoo, että kuluttajan pitäisi saada luotettavaa tietoa siitä, millaisilla valinnoilla hän voisi tukea teknologian kehittymistä vähäpäästöiseen suuntaan.

Seppälän mukaan yhteiskunnan pitäisi tukea sellaista kehitystä, että yritykset joutuisivat tuomaan esille tavalla tai toisella tuotteidensa ja palveluidensa hiilijalanjäljen. Näin kuluttaminen voisi kohdistua tuoteryhmiin, joissa ilmasto- ja muut ympäristösiat olisi otettu vastuullisesti huomioon.

– Tämä juuri vähentäisi valmistuksen ja palvelujen kokonaispäästöjä, koska ne jotka tekevät töitä päästöjen vähentämisen eteen, saisivat markkinaedun. Tämä suuntaus olisi varmasti se, johon pitäisi mennä.

Seppälä painottaa, että kuluttajien pitäisi myös tunnistaa kestämättömät kohteet, joihin rahojaan ei pitäisi laittaa.

– Aika pitkälle kyse on siitä, että tuotteisiin pitäisi tulla merkinnät, jotka auttaisivat valitsemaan sen tuotteen. Näin rahamäärä, joka pyörii taloudessa voisi olla ihan sama, mutta se ohjautuisi kestävämpiin tuotteisiin.

Totuus on kuitenkin se, että iso osa kuluttajista valitsee yleensä halvimman tuotteen. Seppälän mielestä yhteiskunnan pitäisikin ohjata kuluttajia niin, että he joutuisivat pakolla valitsemaan kestävämmän tuotteen. Kestämättömän tuotteen pitäisi olla sen verran kalliimpi, että kuluttaja kiertää sen.

– Nykyään on päinvastoin monissa tuoteryhmissä: puhtaat ratkaisut eivät ole kilpailukykyisiä. Yhteiskunnalla on äärimmäisen suuri merkitys siinä, että se tuo pelimerkit kuluttajille ja yrityksille.

Seppälän mukaan edes yrityksissä ei uskota siihen, että markkinavoimat yksin ohjaisivat maaliin asti.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?