Jan Hurrin kommentti: Rahat eivät ”makaa” pankkitilillä – rahasta ja säästämisestä liikkuu sitkeitä myyttejä - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Jan Hurrin kommentti: Rahat eivät ”makaa” pankkitilillä – rahasta ja säästämisestä liikkuu sitkeitä myyttejä

Julkaistu: 25.1. 7:15

Tilille päätyvät osakesijoittajankin rahat, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.

Kukapa ei olisi kuullut tai itsekin epähuomiossa lipsauttanut* yhtä sitkeimmistä säästämisen myyteistä: että pankkitileille kertyneet talletusvarat ”makaavat” joutilaina jossakin pankkien uumenissa.

Ikään kuin talletusvarat olisivat homehtuvina setelinippuina pankkien kellareissa ja joka tapauksessa poissa talouden kierrosta.

Ja että tästä syystä säästöjen kokoaminen talletusten muotoon olisi paitsi osoitus säästäjän hölmöydestä ja laiskuudesta myös kansantalouden ja kansakunnan yleistä etua haittaava tapa.

Talletusten laiskana lojumisen myytti on kuitenkin joko väärinkäsitys tai muiden sijoituskohteiden markkinoimiseksi tarkoitettua panettelua.

Talletusvarat eivät makaa pankkien kellareissa tai muuallakaan – eivätkä ainakaan sen laiskempina kuin muihinkaan säästö- ja sijoituskohteisiin kertyneet varat.

Talletuksia syntyy luotoista

Ylivoimaisesti suurin osa nykyaikaisesta rahasta on olemassa vain pankkijärjestelmän elektronisina tilikirjauksina, ja pienen pieni murto-osa kaikesta rahasta on liikkeessä käteisenä setelirahana tai kolikoina.

Todennäköisesti jokin määrä käteistä setelirahaa ”makaa” piironginlaatikoissa aivan oikeastikin, mutta pankkitilien tilirahaa ei loju joutilaana missään.

Pankkitilille kirjattu rahasumma on tilinhaltijan saatava pankilta ja pankin velka tilinhaltijalle. Talletus on tilinhaltijan säästöä ja pankin varainhankintaa.

Talletukset ja luotonanto ovat toistensa erottamattomia vastapareja, sillä nykymuotoiseen rahajärjestelmään syntyy uutta rahaa vain uuden luotonannon avulla.

Kun pankit myöntävät asiakkailleen uusia luottoja, syntyy samalla automaattisesti ja väistämättä myös uusia talletuksia. Mutta luotonanto ei suinkaan synnytä uusia talletusvaroja tileillä joutilaina makaamaan.

Uusia luottoja ja niistä syntyviä uusia talletuksia tarvitaan esimerkiksi investointien, ja kulutuksen rahoittamiseen – ja talouskasvun ylläpitämiseen.

Tavallista suurempia uusia talletuksia syntyy esimerkiksi uusia asuntoluottoja nostettaessa.

Rahaa siirtyy tililtä toiselle

Asunnon ostamista varten saatu luotto ja sen synnyttämä talletus lähtevät yleensä tuota pikaa laina-asiakkaan tililtä asunnon myyjän tilille – ja sieltä ties minkälaisten liiketoimien maksuina edelleen muiden osapuolten tileille.

Esimerkin asuntokaupasta liikkeelle lähtenyt talletussumma voi pysyä liikkeessä ja siirtyä eri liiketoimien maksuna tililtä toiselle vaikka kuinka vinhaa vauhtia, mutta summa pysyy silti kaiken aikaa pankkijärjestelmän talletustileillä.

Kotitalouksien talletusvarojen kokonaismäärä muuttuu ja yleensä lähinnä kasvaa verraten rauhallista tahtia, ja ehkä tämä koko talletuskannan raukeuden vaikutelma on osaltaan vahvistanut talletusten laiskana makaamisen myyttiä.

Talletusvarojen kokonaismäärä ja talletuskannan muutokset eivät kuitenkaan kerro mitään tililtä toiselle tilisiirtoina kaiken aikaa liikkuvan rahan kiertonopeudesta.

Eivätkä talletustilastot kerro mitään siitäkään, että pankkitileille päätyvät lopulta muidenkin säästäjien ja sijoittajien kuin vain pankkisäästäjien eurot.

Jokainen ohjaa toki omia säästöjään mihin tahansa säästö- ja sijoituskohteisiin niin kuin parhaaksi katsoo. Ja jokaisen oman varallisuuden koostumus on juuri sen luontoinen kuin omista valinnoista johtuu.

Mutta siihen eivät yhden säästäjän tai sijoittajan valinnat vaikuta vähääkään, että rahaa on käytännössä mahdollista siirtää säästö- ja sijoituskohteesta toiseen vain tilisiirroilla – ja että siirtojen määrästä ja laadusta riippumatta kohteesta toiseen siirreltävä raha pysyy kaiken aikaa jonkun osapuolen tilillä.

Osakesijoituskin päätyy pankkitilille

Niinpä esimerkiksi laiskaksi väitetyn talletustilin tyhjentäminen vaikkapa pörssiosakkeiden ostamiseksi muuttaa tämän toimen toteen panevan säästäjän varallisuuden koostumusta, mutta se ei pienennä pankkijärjestelmän talletuskantaa.

Osakekauppaan sijoitettu summa siirtyy osakkeita ostavan henkilön pankkitililtä osakkeita myyvän osapuolen tilille, mutta pankkijärjestelmän talletusten määrä pysyy entisellään.

Aivan samaan tapaan ja samasta syystä talletusten kokonaismäärä pysyy ennallaan oikeastaan siitä riippumatta, mihin tarkoitukseen yhdeltä tililtä nostettavat varat käytetään.

Sattumoisin juuri pörssiosakkeiden ostaminen on ajankohtainen esimerkki, sillä talletuksia suosivaa yleisöä on viime aikoina patisteltu ryhtymään osakesijoittajiksi.

Yksi tässä patistelussa esiintynyt myytti on juuri talletusvarojen laiskana makaamisen myytti. Toinen on myytti osakekaupan taloutta ja yritystoimintaa piristävistä vaikutuksista.

Toinen myytti osakekaupasta

Tämän toisen myytin mukaan tallettaja voi helposti ottaa osaa yritystoiminnan ja investointien rahoittamiseen ja talouskasvun tukemiseen, kunhan vain nostaa pankissa ”laiskana makaavat” säästönsä talletustililtä ja ostaa säästöillään pörssiosakkeita.

Toki on totta, että pörssiosakkeita ostamalla kuka tahansa voi suhteellisen helposti ryhtyä pörssiyhtiön omistajaksi, mutta se on tyystin eri asia kuin yritystoiminnan tai investointien rahoittaminen tai edes talouskasvun piristäminen.

Pörssiosakkeisiin sijoittaminen piristää varmasti vain samoja osakkeita myyvän osakkeenomistajan ja kyseisen osakekaupan välittäjäliikkeen taloutta, mutta vain ani harvoin osakkeisiin sijoitettavat varat päätyvät osakkeita liikkeeseen laskeneen yrityksen käyttöön.

Jos säästöjään haluaa välttämättä ohjata jonkin pörssiyhtiön käyttöön, on se mahdollista vain kyseisen yhtiön osakeantiin osallistumalla.

Uusien osakkeiden liikkeeseen laskuja eli anteja on viime vuosina esiintynyt suhteellisen harvoin, ja siksi suurin osa osakekaupasta onkin vanhojen ja uusien osakkeenomistajien keskinäistä kaupankäyntiä ennestään liikkeessä olevilla vanhoilla osakkeilla.

Tämä kaupankäynti vanhoilla osakkeilla ei toki sinänsä tee osakesijoittamisesta hyvää tai huonoa sijoitusmuotoa, mutta se on silti eri asia kuin yritystoiminnan tai investointien rahoittaminen.

*Tämän kirjoittajan edellinen lipsahdus sattui viime keskiviikon kommentin otsikossa, jonka mukaan ”Pankkitileillä makaa yhä suurempi potti rahaa...”