Esperi julkisti raportin hoivaongelmista - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Tunnettu professori paljasti yllättävän hoitotahtonsa: J. Karjalaisen keikkoja, shoppailua ja tummaa olutta

Tumma alkoholiton olut ja J. Karjalainen sisältyvät emeritusprofessori Jaakko Valvanteen hoitotahtoon.

Tumma alkoholiton olut ja J. Karjalainen sisältyvät emeritusprofessori Jaakko Valvanteen hoitotahtoon.

Julkaistu: 24.1. 9:27

Vanhushoidon ammattilaiset huomauttavat, että Esperi on tehnyt hoivakohun jälkeen paljon korjaavia toimenpiteitä, mutta työtä on sillä ja muilla palveluntuottajilla yhä paljon.

Haamuhoitajia, lääketurvallisuusongelmia, huonoa esimiestyötä. Liian vähän ja osaamattomia hoitajia saattohoito- ja vuodepotilaille, minimipalkkaa vastuutehtävienkin tekijöille, pyykkäystä ja siivousta hoitoammattilaisten taakkana. Vähän virikkeitä, ulkoilua ja asukkaiden itsemääräämisoikeuksia.

Kuntien vakavaa alibudjetointia ja vanhushoidon eriarvoistavia käytäntöjä.

Tällaisia ongelmia, ja vielä tukku muita, nousi esille alan ammattilaisten puheenvuoroissa, tuoreessa selvitysraportissa ja Valviran taholta hoivapalveluyhtiö Esperi Caren seminaaritilaisuudessa.

Esperi julkisti torstaina näyttävästi perustamansa laaturyhmän raportin – melko tarkalleen vuosi Kristiinankaupungin Ulrika-yksikön sulkemisen jälkeen. Tilaisuudessa yhtiö avasi keskustelun ajoittain terävällekin asiantuntija-arvostelulle toimintatavoista ja hoiva-alan kipukohdista laajemmin.

Yhtiön johdon viestinä oli, että hoitokriisin haasteisiin on kuultu ja siihen vastattu vakavasti. Kasvustrategiasta yhtiö on siirtynyt kehittämään laatua ja henkilöstöä. Uusia työsuhteita solmittiin 2 000 viime vuonna, niistä 859 oli vakituisia. Yhtiö jatkaa tukityön eli hoivaohjelmansa eteenpäin vientiä. Kehitystyö painottuu ”hyvään työhön, hoitoon ja elämään”.

Laatudataa Esperi alkaa julkistaa sivuillaan. Laadun parantamista varten työryhmä esitti kansallisen tason toimenpiteitä ja suosituksensa laatukriteereistä. Vahvana viestinä olivat uudistukset, joilla asukkaiden ja omaisten omia toiveita ja ajatuksia aletaan kuunnella aiempaa enemmän.

Esperin perustaman laaturyhmän jäseniä raportin julkistustilaisuudessa Helsingissä torstaina.

Esperin perustaman laaturyhmän jäseniä raportin julkistustilaisuudessa Helsingissä torstaina.

Hyvä elämä voi olla konjakki ja tupakka

Keskeiseksi puheenaiheeksi nousi asiakaslähtöisyys, asukkaan itsemääräämisoikeus ja ”hyvän elämän” teema.

Turva- ja hygieniavaatimukset voivat muuttua niin hallitseviksi, että ne rikkovat asukkaiden oikeutta liikkua ja tulla kohdelluksi aikuisena ihmisenä.

Työryhmän vetäjä, Geriatrian emeritusprofessori Jaakko Valvanne nosti esimerkiksi oman hoitotahtonsa. Valvanteen mukaan ”turvallisuuden maksimoinnista pitäisi siirtyä elämän maksimointiin”. Ihmisiä ei pitäisi sitoa paikalleen sen pelossa, että joku kaatuu.

– Omassa hoitotahdossani lähden siitä, minkälainen elämä on minun näköiseni. Tummaa alkoholitonta olutta pitää olla aika ajoin, ulos pitää päästä. Haluan päästä J. Karjalaisen ja Vesterisen keikoille ja Stockan Hulluille päiville. Edellytän että saan kävellä 2 500 askelta joka päivä.

Jaakko Valvanteen hoitotahtoon sisältyy 2500 askeleen päivittäisvaatimus.

Jaakko Valvanteen hoitotahtoon sisältyy 2500 askeleen päivittäisvaatimus.

Ammattiliitto Superin puheenjohtaja Silja Paavola sanoi myös, että ihmisläheisyyttä on tunnustaa asukkaiden erilaiset taustat. Jos on polttanut ja käyttänyt alkoholia koko ikänsä, ei hänestä tarvitse tulla ”streittaria” elämän loppumetreillä hoitolaitoksessa.

– Olen monelle kuolevalle antanut konjakkia ja röökin suuhun, Paavola kertoo.

Päätelmien aika ei ole vielä

Tilaisuudessa puhunut Valviran ylijohtaja Markus Henriksson kiitteli Esperiä työn aloittamisesta. Valviran osalta jatkovalvonta on yhä kesken ja päätelmien aika vasta myöhemmin, hän muistutti kuitenkin.

Tilanne vaihtelee alueittain, kunnittain ja yksiköittäin valtavasti. Kuntien alibudjetointi on ongelma, Henriksson sanoi.

– Kukaan ei tiedä tosiasiallista tilannetta vaan tilanne on edelleen päällä ja tarvitsemme pitkäjänteistä työtä.

Henriksson nosti esille epäselvän työvuorosuunnittelun, mikä vaikeuttaa vastuiden selvittämistä esimerkiksi kuolemantapauksissa tai lääkevarkauksissa. On ”surkeita” ja ”puutteellisia” työvuorolistoja, mutta ei ole tullut vastaan sellaisia selkeitä asiakirjaväärennöksen tunnusmerkit täyttäviä tapauksia, jotka voisi viedä poliisitutkintaan.

Tilanne on edelleen päällä ja tarvitsemme pitkäjänteistä työtä.

Henrikssonin mukaan paljon hoitoa vaativien ikäihmisten kasvua ei edelleenkään ymmärretä kaikkialla. Esimerkkinä on eräskin yksikkö, jossa lupa on 27 asiakaspaikalle tehostetun palveluasumisen yksikössä. Heistä 20 on vuodepotilaita. Käytännössä paikka vastaa terveyskeskussairaalaa.

– Jos tällaisessa yksikössä on vain yksi lähihoitaja yössä, eihän hän millään pysty vastaamaan kaikkien vuodepotilaiden tarpeista. Ei tässä ole kyse mistään [hoitajamitoituksen] desimaalien hienosäädöistä vaan ihan perushoidosta.

Myös takapakkia työsopimuksissa

SuPerin Silja Paavolan mukaan Esperi on joissakin asioissa petrannut, mutta toisissa on tullut jopa jälleen takapakkia.

– Nyt on ikävä kyllä palattu taaksepäin. Nolla- ja runkosopimuksia, ilmoituksia vähäisistä työntekijämääristä, Paavola sanoo Taloussanomille.

Runko- ja puitesopimukset tarkoittavat sote-alan keikkalaisilla yleisiä, esimerkiksi parin päivän työsuhteita, joilla ammattiliittojen mukaan halutaan esimerkiksi kiertää sairausajan palkanmaksua ja vuosilomasäännöksiä. Runkosopimus on sisällöltään heikompi kuin nollasopimus.

– Käsitykseni on, että Esperi on kyllä tehnyt paljon, mutta ongelmista on toisaalta puhuttu vuosia ja ollaan syvällä suossa.

Paavola sanoo, että vakavia ongelmatilanteita tulee edelleen liiton tietoon.

– Se on jäsenille tosi raskasta. Emme sano, että kaikki on huonoa, mutta tästä huonosta pitää päästä eroon. Ennen kaikkea hoitajia kuormittavasta tukityöstä.

Tuoreimmat osastosta