Viranomainen huolestui Elisan puhelinmyynnissä ilmenneestä valehtelusta: ”Kuluttaja puhutaan pyörryksiin” - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Viranomainen huolestui Elisan puhelinmyynnissä ilmenneestä valehtelusta: ”Kuluttaja puhutaan pyörryksiin”

Kilpailu- ja kuluttajavirastosta (KKV) kerrotaan, että puhelinmyynnin ongelmat ovat näkyneet vuosikausien ajan viranomaiselle tulevissa yhteydenotoissa.

Kilpailu- ja kuluttajavirastosta (KKV) kerrotaan, että puhelinmyynnin ongelmat ovat näkyneet vuosikausien ajan viranomaiselle tulevissa yhteydenotoissa.

Julkaistu: 21.1. 11:35

Ryhmäpäällikkö Riikka Rosendahl Kilpailu- ja kuluttajavirastosta (KKV) kertoo, että puhelinmyyntialalla ilmenee kesto-ongelmia, vaikka suurin osa myyjistä pelaa pelisääntöjen mukaan.

IS uutisoi viikonloppuna Elisan tytäryhtiö Enian puhelinmyyjien pitkään jatkuneesta kuluttajille valehtelusta. Myyjät olivat liittymäkauppaa vauhdittaakseen väittäneet puhelimessa asiakkaille, että muilta taloyhtiössä asuvilta olisi tullut valituksia laajakaistan hidastelusta.

Todellisuudessa valituksia ei tullut, ja kyseessä oli yhden puhelinmyyjän keksimä myyntipuhe, jota tämän kollegatkin alkoivat käyttää.

Ryhmäpäällikkö Riikka Rosendahl Kilpailu- ja kuluttajavirastosta (KKV) kertoo, että Elisan valehtelutapausta muistuttavat puhelinmyynnin ongelmat ovat näkyneet vuosikausien ajan viranomaiselle tulevissa yhteydenotoissa.

– Puhelinmyynti on tällainen kuluttajille näyttäytyvä kesto-ongelma. Ongelmat eivät liity vain tiettyyn tuotteeseen tai toimialaan, vaan mukana on hyvin monenlaisia tapauksia, joista kuluttajat ovat meille ilmoittaneet.

Rosendahl muistuttaa, että suurin osa puhelinmyyntiä käyttävistä yrityksistä hoitaa asiansa mallikelpoisesti ja lain mukaan.

Hänen mukaansa puhelinmyynnissä käytetyt myyntipuheet, spiikit, rakennetaan hyvin usein niin, että myytävän tuotteen tai palvelun lisäetuja korostetaan. Sopimuksen pääkohdat taas jätetään hyvin lyhyen maininnan varaan tai niitä suorastaan piilotellaan kuluttajalta.

Kuluttajavirasto toivoo niin sanotun opt-in-mallin käyttöönottoa. Siinä puhelinmarkkinointi kohdistetaan vain sellaisiin kuluttajiin, jotka ovat itse antaneet suostumuksensa puhelinmyyntiin.

Rosendahlin mukaan erityisen hankalia yksittäisiä tuotteita ovat sähkösopimukset, luontaistuotteet, vitamiinit ja aikakauslehdet.

– Ne eivät tuotteina ole monimutkaisia, mutta niitä kauppaavat puhelinmyyjät onnistuvat kirjoittamaan myyntipuheensa sellaiseksi, että kuluttaja puhutaan pyörryksiin.

Kuluttajavirasto toivoo niin sanotun opt-in-mallin käyttöönottoa. Siinä puhelinmarkkinointi kohdistetaan vain sellaisiin kuluttajiin, jotka ovat itse antaneet suostumuksensa puhelinmyyntiin.

Kuluttajavirasto toivoo niin sanotun opt-in-mallin käyttöönottoa. Siinä puhelinmarkkinointi kohdistetaan vain sellaisiin kuluttajiin, jotka ovat itse antaneet suostumuksensa puhelinmyyntiin.

Myös myyntipuhelun aikana voi kieltää puhelinmyynnin jatkossa

Puhelinmyyjien tavoitteena on yleensä saada solmittua kuluttajan kanssa pitkäkestoinen sopimus, joka tarkoittaa usein säännöllistä laskua kuluttajalle.

Millaisia keinoja kuluttajalla on pysytellä valppaana, kun puhelinmyyjä soittaa?

Rosendahl luettelee niitä monta. Kuluttaja voi muun muassa asettaa itselleen puhelinmyyntikiellon. Maistraatin kautta voi tehdä yhteystietojen luovutuskiellon ja oman teleoperaattorin kautta puhelinnumeron saa asetettua salaiseksi.

– Sitten voi toki myyntipuhelun aikana sanoa myyjälle, että kiellän puhelinmyynnin ja pyydän poistamaan yhteystietoni. Kaikki nämä ovat keinoja, joilla itse voi vaikuttaa siihen, että omaan numeroon tulevat markkinointipuhelut vähenevät merkittävästi, Rosendahl sanoo.

Viikonloppuna uutisoidun Elisan tapauksen osalta kuluttajavirasto ei ole vielä tehnyt päätöstä, ryhdytäänkö asiassa toimiin.

Kuluttaja ottaa viranomaiseen yhteyttä melko korkealla kynnyksellä, mutta ilmoitukset kuvastavat laajempia ongelmia.

– Yleisin yhteydenoton syy on se, että kuluttaja yllättyy niistä seuraamuksista, joita puhelusta on aiheutunut. Että hän on saanut sellaisen tuotteen tai laskun, mistä ei puhelimessa sovittu, Rosendahl sanoo.

Hän toivoo, että myyntipuheet eli spiikit olisivat rehellisiä ja selkeitä, joista selviäisi tarkkaan, mistä ollaan sopimassa, millainen tuote on kyseessä ja minkä hinnan kuluttaja siitä maksaa.

– On tärkeää, että soittaja heti puhelun alussa kertoo selkeästi, kuka on, missä tarkoituksessa soittaa ja kuka on toimeksiantaja eli varsinainen tuotteen tai palvelun myyjä, jonka kanssa mahdollinen sopimus syntyy.

Kuluttajaviranomaisella on parhaillaan vireillä puhelinmarkkinointiin liittyviä tapauksia myös markkinaoikeudessa.

Tuoreimmat osastosta