Tervolan tulevaisuus on kriisiherkän teollisuuden varassa – perheyrittäjä investoi silti miljoonia: ”Puu-usko on kova” - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Tervolan tulevaisuus on kriisiherkän teollisuuden varassa – perheyrittäjä investoi silti miljoonia: ”Puu-usko on kova”

Julkaistu: 19.1. 8:10

Lappilaiset sahat luottavat tulevaisuuteen ja investoivat miljoonia, vaikka sahatavaran vientihinta on viime vuonna rapautunut.

Etelä-Lapissa, Kemijoen molemmin puolin levittäytyvässä Tervolassa uskotaan vahvasti puuteollisuuden tulevaisuuteen, vaikka valtakunnallisesti mitattuna sahoilla ei mene hyvin.

Kemin ja Rovaniemen puolivälissä sijaitsevassa noin 3 000 asukkaan kunnassa toimii kaksi sahaa sekä aihkimäntyä hyödyntävä talotehdas. Tervolan sahat ovat koko maan mittakaavassa suhteellisen pieniä.

Viime vuonna sukupolvenvaihdoksen läpi käynyt Veljekset Vaara on kasvanut vuosien saatossa kunnan keskustan tuntumassa 15 hehtaarin alueelle. Tänä keväänä käynnistyvän laajennuksen jälkeen puuta käsitellään yli 20 hehtaarin vilkkaalla tehdasalueella.

Saha- ja höylätavaraa tuottava yhtiö oli aikaisemmin kolmen veljeksen Jussi, Pentti ja Jorma Vaaran omistuksessa. Parikymppiset veljekset ottivat höyläysyrityksen hoitoonsa isänsä varhaisen kuoleman jälkeen vuonna 1981.

Nyt toimintaa vie eteenpäin kuuden serkuksen muodostama omistajapolvi.

– Hieman on jo vitsailtu, että yrityksen nimi pitäisi muuttaa Serkukset Vaaraksi, myyntijohtaja Jukka Vaara, yksi omistajista, toteaa.

Sahayhtiö aikoo laajentaa tuotantoaan ja investoi 15 miljoonaa euroa liimattujen ulkoverhousmateriaalien tuotantoon. Tervolan Viiankankaalle nousee noin 7 200 neliömetrin tuotantohalli, jossa tehdään kolmessa vuorossa hirsiaihioita noin 1 500 talon tarpeisiin vuodessa. Mäntysahatavaraa tehdas tulee käyttämään 30 000 – 80 000 kuutiometriä vuodessa.

Janne ja Jukka Vaara ovat jo neljännen polven sahayrittäjiä.

Janne ja Jukka Vaara ovat jo neljännen polven sahayrittäjiä.

Yhtiön päätuote on hirsitaloteollisuuden käyttöön soveltuva painumaton liimattu hirsiaihio ja valmiiksi profiiliin höylätty hirsi. Lisäksi tehdas tuottaa sormijatkettuja ulkoverhousaihioita ja rakennustuotteita sekä liimapuupalkkeja.

Painumaton rakenne mahdollistaa korkean rakentamisen sekä hirren yhdistämisen teräksen ja lasin kanssa. Painumattomalle hirrelle on kysyntää kotimaassa ja Euroopassa. Sahatavaraa on laivattu muun muassa Egyptiin, Kiinaan ja Saudi-Arabiaan.

Sahayrityksen liikevaihto oli vuonna 2018 yli 20 miljoonaa euroa ja koko konsernin 25 miljoonaa euroa. Vientiin lähtee 15–20 prosenttia tavarasta.

Omistajat uskovat, että ekologisuus ja puun käyttö rakentamisessa kasvaa lähivuosina, siksi investoiminen on järkevää. Tavoitteena on keskittyä ensin jatkojalostuksen kehittämiseen ja sen jälkeen kasvattaa sahausmääriä.

– Asiakkaat arvostavat korkeaa laatua. Jalostusaste viedään mahdollisimman pitkälle. Bulkkisahateollisuustuotteet ovat globaaleja ja erittäin kilpailtuja, erikoistumalla korkeamman jalostusasteen tuotteisiin on mahdollista pärjätä paremmin, Jukka Vaara selvittää yrityksen näköaloja.

Viime vuonna konserniin perustettiin oma metsäyhtiö puunhankintaan. Vaaran Palkki Oy:n toimitusjohtaja Janne Vaara arvioi, että lappilaisen puuteollisuuden tulevaisuus näyttää hyvältä.

– Puun käyttö lisääntyy, puu-usko on kova. Kun tuote jalostetaan pitkälle niin menestytään. Lappilainen puu on hyvää ja sitkeäsyistä, sitä arvostetaan ulkomailla, hän sanoo.

Veljekset Vaaran saha on Tervolan suurin yksityinen työllistäjä 60 työntekijällään. Tehdasalue sijaitsee Kemijoen itäpuolella.

Sen sijaan länsipuolella jokea, aivan Nelostien varressa, toimii Tervolan Saha ja Höyläämö Oy, perheyritys sekin.

Lea ja Juha Kokkonen omistavat sahan, jonka Lean isä perusti jo vuonna 1956.

Lea ja Juha Kokkonen omistavat sahan, jonka Lean isä perusti jo vuonna 1956.

Yrityksen omistavat Lea ja Juha Kokkonen. Sahan perusti vuonna 1956 Lean isä Mauno Vuokila. Myös Kokkoset suunnittelevat yrityksen laajentamista. He haluaisivat uudistaa koko varsinaisen sahayksikön. Parinkymmenen miljoonan euron investoinnilla kasvatettaisiin tuotantoa tuntuvasti.

Kokkoset ovat jo tehneet sahaansa 5–6 vuoden aikana parannuksia reilun 6 miljoonan euron arvosta. Summalla on rakennettu sormijatkoslinja, 2 höyläämöä, 3 kuivaamoa, rimoituslaitos, röntgen ja tukinlajittelulaitos. Niiden avulla tuotantoa on saatu lisättyä 15–20 prosenttia.

Uusia investointeja Kokkoset perustelevat nykyisen laitteiston iällä ja toiminnan tehostamisella.

– Laitteisto alkaa olla siinä pisteessä, että jotain pitää tehdä. Uusilla koneilla vastaamme paremmin asiakkaiden tarpeisiin. Paremmin ja enemmän, se on tavoite, Lea Kokkonen toteaa.

– Ekologisuus on päivän sana ja sen kautta puun käyttö lisääntyy, lisää Juha Kokkonen.

Pienessä Tervolan kunnassa toimii kaksi sahaa ja yksi talotehdas.

Pienessä Tervolan kunnassa toimii kaksi sahaa ja yksi talotehdas.

Tervolan Saha ja Höyläämö nojaa kotimarkkinoihin, etenkin taloteollisuuteen. Vuonna 2018 koko konsernin liikevaihto oli 16 miljoonaa euroa. Perheyritys omistaa myös toisen sahan Kittilässä. VK Timber Oy on Suomen pohjoisin sahayritys. Työntekijöitä konsernissa on noin 30. Heistä 25 työskentelee Tervolassa.

Molemmat tervolalaissahat ovat perheyrityksiä. Sukupolvien ketjun odotetaan jatkuvat tulevina vuosinakin, siksi investoiminen ja toiminnan jatkuva kehittäminen on tärkeää.

Yrityksissä luotetaan myös siihen, että Lappiin suunnitellut biotuotetehdasinvestoinnit lähtevät käyntiin ja niiden kautta pohjoiseen saadaan lisää elinvoimaa.

– Tervolassa on pitkät perinteet puunjalostuksessa. Täällä on yrittäjähenkeä ja hyvät kulkuyhteydet. Satamiakin on Kemissä ja Oulussa. Täältä on hyvä lähteä maailmalle, Jukka Vaara pohtii.

Lea Kokkonen muistuttaa myös perheen ja tulevien sukupolvien merkityksestä päätöksenteossa.

– Omalla panostuksella haluamme kunnioittaa edellisten sukupolvien tekemää työtä. Totta kai sitä toivoo, että omille jälkipolvillekin riittäisi työtä ja toimeentuloa niistä investoinneista, joita me nyt teemme, hän painottaa.

Sahayrittäjät uskovat, että puun käyttö rakentamisessa lisääntyy tulevaisuudessa.

Sahayrittäjät uskovat, että puun käyttö rakentamisessa lisääntyy tulevaisuudessa.

Sahoilla odotellaan parempia aikoja

Sahatavaran kysynnän kehitys on ollut Suomessa finanssikriisistä lähtien mollivoittoista, vaikka maailmalla sahatavaran kysyntä on kasvanut. Sahatavaran tarjonta on puolestaan kasvanut huomattavasti Keski-Euroopan, Venäjän ja Ruotsin vetämänä.

Kuvituskuva

Ylitarjonnan seurauksena sahatavaran vientihinta rapautui koko vuoden 2019, kertoo Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori.

– Sahatavaran keskihinta alitti vuoden lopussa tuotantokustannukset, mikä johti vuoden 2019 lopussa tuotannon rajoituksiin. Rajoituksia vauhditti työmarkkinakiista, jonka seurauksena sahoja seisoi niin kannattamattomuuden, lakon kuin työsulunkin takia, hän selvittää tilannetta.

Tervolan sahat erikoistuvat ja kehittävät toimintaansa tulevia sukupolvia ajatellen.

Tervolan sahat erikoistuvat ja kehittävät toimintaansa tulevia sukupolvia ajatellen.

Positiivisia merkkejä on kuitenkin olemassa. Sahatavara on yksi harvoja uusiutuvia ja hiiltä sitovia rakennusmateriaaleja. Sahatavaran kysynnän trendi on Merivuoren mukaan myönteinen puurakentamisen kehittyessä positiivisesti monissa vienti- ja kilpailijamaissa.

– Suomessakin on päästy alkuun, mutta olemme jääneet pahasti jälkeen esimerkiksi Saksasta, Itävallasta, Baltiasta, Englannista ja Ruotsista. Valitettavasti rakennusliikkeiden ja päättäjien kiinnostus on ollut toistaiseksi lähinnä näennäistä. Uskon kuitenkin, että julkisen vallan ilmastopoliittiset toimenpiteet tukevat lisäämään puurakentamista myös Suomessa, hän toteaa.

Merivuori arvioi, että sahatavaran tarina on globaalisti positiivinen. Kyse on siitä, miten suomalaisen sahateollisuuden kilpailukyky varmistetaan.

– Kanadalaisen konsulttiselvityksen mukaan suomalaisten sahojen kilpailukyky on globaalissa kilpailussa erittäin heikko. Vastuullisuuden ja ilmastopolitiikan näkökulmasta olisi perusteltua, että myös suurimmissa metsäteollisuusyrityksissä sahoille asetettaisiin samat tulostavoitteet kuin konsernien muille tulosyksiköille. Se tervehdyttäisi alaa merkittävästi.

Tuoreimmat osastosta