420 000 suomalaisen palkat julki: Katso, miten eri ammateissa tienaa - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

420 000 suomalaisen palkat julki: Katso, miten eri ammateissa tienaa

Kunta-ala työllistää 0,4 miljoonaa suomalaista, joiden tulevista palkoista neuvotellaan nyt.

Kunta-ala työllistää 0,4 miljoonaa suomalaista, joiden tulevista palkoista neuvotellaan nyt.

Julkaistu: 16.1. 9:06

Kuntien henkilöstön palkoista, erityisesti sote-alan korotusvaateista, käydään nyt kovaa vääntöä. Katso paljonko tienaa ylilääkäri, lähihoitaja ja palomies ja insinööri.

Suomen suurimmat työehtosopimusneuvottelut alkoivat tiistaina. Kunta-alan työehtosopimusten piirissä on 421 000 viranhaltijaa ja työntekijää. Vaikeimmat neuvottelut käydään sote-alan naisvaltaisista palkoista.

Kuntatyö on hyvin naisvaltaista, sillä naisten osuus on 80 prosenttia kunnallisesta henkilöstöstä. Palkankorotusten lisäksi Tehy ja Super pyytävät myös rahaa valtiolta kunnille tasa-arvo-ohjelmaan.

Taloussanomat kokosi kaikkien kunta-alan töiden palkkatiedot (katso alla). Taulukoista voit katso, missä ammateissa on eniten naisia ja missä miehiä ja millaista palkkaa heille nyt maksetaan.

Taulukko näyttää myös pieni- ja suurituloisimmat viranhaltijat ja työntekijät.

Kunnan ansiokuninkaita ovat johtajaylilääkärit, jotka tienaavat jopa enemmän kuin kaupunginjohtajat ja -apulaisjohtajat. Peruspalkka on keskimäärin 10 427 euroa kuukaudessa. Heistä 69 prosenttia on miehiä.

Palkkataulukon pohjalla on vähän koulutusta vaativa kiinteistöhuoltajan apulaisen työ. Siinä palkka on vain 1 632 euroa. Näiden töiden tekijöistä kaikki ovat miehiä.

Lähihoitajat-kodinhoitajat, joista käytännössä kaikki naisia, tienaavat vain reilut 2 100 euroa (kokonaisansiot 2 542 euroa). Lähes kokonaan naisten tekemä vanhustyöntekijän työssä palkka on 1 900 euroa (2 360 kokonaisansio). Esimiestyöstä maksetaan 2 894 euroa.

Ensihoitajien ja ensihoitaja-palomiesten peruspalkat ovat nekin matalia, vain 2 440–2 500 euroa, mutta lisillä ja korvauksilla palkka nousee 3 561–3 920 euroon. Heistä suurin osa on miehiä.

2440–3561 euroa. Ensihoitajan palkka liikkuu 3000 euron molemmin puolin.

2440–3561 euroa. Ensihoitajan palkka liikkuu 3000 euron molemmin puolin.

Korkeakoulusta edellyttävissä erityislastentarhan opettajan työssä palkka jää 2 629 euroon (2 966), lastentarhanopettajilla 2405:een (2 663). Naisia heistä on 97–98 prosenttia. Luokanopettajille kunnat maksavat 2 741 euroa (3 582).

Ammatinopettajan nimikkeellä tienaa kunnassa 3 572 euroa (3 751). Heistä miehiä on 64 prosenttia.

Sairaanhoitajien palkat ovat 2 476–2 695 euroa, lisineen 3 163–3 218 euroa. Kun sairaanhoitaja kouluttautuu ylemmällä AMK-tutkinnolla asiantuntijasairaanhoitajaksi, palkka pysyy 2 667 eurossa ja kokonaisansiot hieman alle kolmessa tuhannessa.

Vastaavan koulutustason eri insinööritehtävissä palkat ovat paria poikkeusta lukuun ottamatta noin 3 200–4 000 euroa kokonaisansioiden noustessa 3 300–5 600 euroon.

Palkat on kerätty Kuntatyönantajat ry:ltä ja pohjaavat Tilastokeskuksen tietoihin kokoaikaisista kuukausipalkkaisista palkansaajista. Kokonaisansioissa tehtäväkohtaisen palkan päälle tulevat lisät ja ylityökorvaukset.

2044–3201 euroa. Palomiehet ovat lähes sataprosenttisesti miehiä.

2044–3201 euroa. Palomiehet ovat lähes sataprosenttisesti miehiä.

Kunnilla takana heikko vuosi, valoisampaa edessä

Kuntien ja kuntayhtymien kuluista noin puolet ovat henkilöstökuluja. Tänä vuonna ne lohkaisevat arviolta noin 22 miljardia euroa kuntien menoina, palkkakustannuksina 17,6 miljardia.

Henkilöstökulut ovat kuntien menosta noin 47 prosenttia. Osuus laski tähän aiemmasta hiukan alle 50 prosentista kikyn seurauksena ja pysyy valtiovarainministeriön ennusteen mukaan samalla tasolla myös lähivuodet – jos kiky siis säilyisi.

– Kuntatalouden tila oli viime vuonna erittäin heikko. Syynä oli muun muassa viime kauden palkkaratkaisu, joka nosti palkkoja voimakkaasti viime vuonna. Samaan aikaan palvelujen kysyntä on kasvanut kovasti. Viime vuotta rasitti myös kuntien heikko tulopohja verokorttiuudistukseen liittyvän verovajeen ja valtionosuusleikkausten vuoksi, Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio kertoo.

Työntekijäliitot vaativat neuvotteluissa muun muassa juuri kiky-tunneista luopumista ja vientiteollisuutta korkeampia palkankorotuksia. Kunnissa työtä tekevistä 250 000 henkeä kuuluu joko Tehyyn tai Superiin.

Niiden tavoitteena on 1,8 prosenttiyksikön palkankorotus vientialoilla sovitun 3,3 prosentin päälle. Kuntatyönantajat pitää vaatimusta kohtuuttomana, koska se maksaisi KT:n laskentakaavan mukaan kymmenessä vuodessa kahdeksan miljardia euroa.

Kuntatyönantajat (KT) on sen sijaan sitä mieltä, että palkankorotukset merkitsisivät noin 660 miljoonan euron kasvua palkkakustannuksiin, mikä olisi hyvin kallis ratkaisu vaikeuksissa oleville kunnille.

4338–6321 euroa. Terveyskeskuslääkärin palkka liikkuu reilusta 4000 eurosta 6000:een.

4338–6321 euroa. Terveyskeskuslääkärin palkka liikkuu reilusta 4000 eurosta 6000:een.

KT:n mukaan työaika on kunta-alalla vuositasolla lyhyempi kuin muilla toimialoilla muun muassa pidempien vuosilomien vuoksi. Jos työaika lyhenee kikyjen poiston takia, työvoimapuolasta kärsiviin kuntiin tarvitaan yli 5 000 henkeä lisää, KT sanoo.

Kuntaliiton mukaan tänä vuonna ja lähivuosina kuntatalouden ennuste kohenee kuitenkin paremmalle tasolle, sillä tulopohjan ennakoidaan kehittyvän normaalisti.

– Toki tähänkin liittyy epävarmuutta ja suuria kunnittaisia vaihteluita. Kuitenkin jos kuntatalouden tasapainoa tarkastelee vuosikatteella suhteessa poistoihin, kuntatalouden ennakoidaan olevan tänä vuonna kutakuinkin tasapainossa. Ennusteessa on oletettu samansuuruiset palkankorotukset kuin muille sektoreille. Näillä näkymin siis pahin paine uusiin yt-neuvotteluihin hälvenee.

Jos tilastot eivät näy, katso ne täältä.

Tuoreimmat osastosta