Jaana Laitinen-Pesola johti tehyläisten palkkataistoa samoissa asetelmissa kuin Millariikka Rytkönen - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

”Sari Sairaanhoitajalle” palkan­korotuksen ajanut Jaana Laitinen-Pesola meni vakavaksi: tilanne sama kuin vuonna 2007

Kuvituskuva
Julkaistu: 15.1. 10:42

Keskustelu hoitajien palkankorotuksista käy nyt aika samanlaisena kuin vuonna 2007, jolloin hoitajat saivat tuntuvan korotuksen, Jaana Laitinen-Pesola sanoo.

– Kiitos ja näkemiin, hoitoala.

Näin aloittaa mielipidekirjoituksensa nimimerkki ”Väsynyt sairaanhoitaja” Helsingin Sanomissa. Kirjoittaja kertoo valmistuneensa sairaanhoitajaksi vasta vuonna 2018, mutta aikoo jo tänä vuonna ”pelastaa oman tulevaisuutensa ja lähteä”.

– En välttämättä paremmalle alalle – mutta ainakin sinne, missä vastuusta maksetaan.

– Jos joutuu syytteeseen hoitovirheestä, saattaa ajautua ajattelemaan, onko tosiaan noin 1 600–1 800 euron nettopalkalla mitään järkeä olla vastuussa ihmishengistä.

Sairaanhoitaja syyttää myös työnantajaa ala-arvoisesta johtamisesta ja työtavoista, joilla sairaanhoitajasta ”revitään kaikki irti mitä saadaan”.

Kirjoitus on kuin tilaustyö kipeistä teemoista, joihin Tehy hakee ratkaisua erittäin vaikeiksi povatuissa kunta-alan työehtosopimusneuvotteluissa. Alanvaihtajien lukumäärä on iso: Tehyn mukaan noin 40 000, Kuntatyönantajien noin 10 000 tutkimus- ja tilastointitavoista riippuen.

Jaana Laitinen-Pesola poistumassa Valtakunnansovittejan toimistolta 2007.

Jaana Laitinen-Pesola poistumassa Valtakunnansovittejan toimistolta 2007.

– Kuulostaa todella pelottavalta, kommentoi sairaanhoitajan purkausta Tehyn entinen puheenjohtaja ja entinen kokoomuksen kansanedustaja Jaana Laitinen-Pesola, 61.

– Potentiaalisia alanvaihtajia tulee usein juuri siinä vaiheessa, kun valmistuu ja menee suurin odotuksin työhön. Ja sitten se on kaikkea muuta kuin on odottanut. Pitkään alalla olleillakin haluja vaihtoon on, mutta kynnys on suurempi.

Keskustelu tuttua

Kunta-alan palkkaneuvottelut käynnistyivät tiistaina. Pohjana on Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton sopimus, jossa palkat nousevat kahdessa vuodessa 3,3 prosenttia. Tehy vaatii sen päälle 1,8 prosenttiyksikköä lisää kymmenen vuoden ajan.

Kiky-tunnit iskivät kipeästi erityisesti naisvaltaisille aloille, jolta leikattiin myös lomarahoja. Teollisuuden sopimuksesta kikyt karisivat pois, mutta Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen pitää tiukasti kiinni kiky-tunneista tulevalla kierroksella.

Tehyn ja SuPerin ja JHL:n viesti on ollut selvä: Kiky-talkoot ovat niiden osalta ohi.

Asetelma palauttaa mieliin dramaattiset kuukaudet vuonna 2007. Palkkaneuvottelut kriisiytyivät ja johtivat Tehyn työtaisteluun, jossa se uhkasi joukkoirtisanoutumisilla. Laitinen-Pesolan voimahahmo nousi suomalaisten tietoisuuteen, sillä otteet olivat sellaisia, jota oli nähty lakkoherkillä miesaloilla, ei hoitoalalla.

– Keskustelu käy nyt aika samanlaisena kuin silloin, Laitinen-Pesola sanoo.

Tehyn hoitajat ulosmarssivat vuonna 2007 Meilahden sairaalasta suuntana eduskuntatalo.

Tehyn hoitajat ulosmarssivat vuonna 2007 Meilahden sairaalasta suuntana eduskuntatalo.

Tehy tavoitteli vähintään 16 prosentin korotusta.

Tehy tavoitteli vähintään 16 prosentin korotusta.

Vuonna 2007 taloustilanne oli ollut hyvä, ja Tehyssä katsottiin, että nyt jos koskaan oli aika iskeä. Samaan aikaan myös kokoomus otti tehyläisten asian omakseen ja lähti vaaleihin ”työväenpuolueena”, joka ajoi myös Sari Sairaanhoitajan asiaa.

– Tästä täytyy sanoa, että Tehy hoiti edunvalvontansa ja palkankorotuksensa lopulta täysin itse. Media teki siitä sairaanhoitajien taistelun, vaikka Tehyyn kuuluu niin monenlaisia työntekijäryhmiä.

– Harmittaa nytkin, että puhutaan sairaanhoitajista, vaikka tämä on työtä koulutetun hoivahenkilökunnan puolesta.

Pakkolaki loukkasi

Matti Vanhasen (kesk) hallitusohjelmassa oli lupaus 150 miljoonan euron valtionavusta kunnille julkisen alan matalapalkkaisten naisalojen kohentamiseksi, mutta syksyllä Tehy katsoi, että summa ei kohdistukaan riittävästi koulutetuille naisaloille.

Tehy tavoitteli vähintään 16 prosentin korotusta. Neuvottelut ajautuivat umpikujaan. Tehy antoi työtaisteluvaroituksen lokakuussa, ja ilmoitti perään yli 12 000 hoitajan joukkoirtisanoutumisesta. Sopua hierottiin valtakunnansovittelijan johdolla, mutta kun sitä ei syntynyt, eduskunta määräsi marraskuussa pakkolain, jolla irtisanoutumisesta tehtiin potilasturvallisuuteen nojaten laiton.

Tehyn mielenosoitus eduskuntatalon edustalla.

Tehyn mielenosoitus eduskuntatalon edustalla.

– Pakkolait loukkasivat tehyläisiä ja minua henkilökohtaisesti järjestön puheenjohtajana. Varsinkin kun sain vielä totuudenvastaista tietoa, jossa kiellettiin lain valmistelu. Sellainen toiminta ei unohdu.

Kiistaa selvitti myös erityinen sovittelulautakunta.

– Koko prosessi oli todella raskas. Kävin tapaamassa pääministeriä ja valtiovarainministeriä, jotka ilmoittivat, että tämä oli nyt tässä, lisää rahaa ei tipu. Ratkaisuja ei löytynyt sieltä tai muiltakaan poliittisilta päättäjiltä.

– Ymmärrän senkin, mutta koimme, että työnantaja jakoi rahan väärin. Muistan kuinka Lääkäriliitossakin ihmeteltiin, miksi sillekin jaettiin rahaa.

Irtisanoutumisten määräpäivä oli tiistaina 20. marraskuuta.

– Olimme lauantai-iltana valtakunnansovittelijan toimistolla ja tuntui siltä, että tästä ei tule mitään. Puolenyön jälkeen todettiin, että emme jatka.

Sunnuntaina neuvottelut kuitenkin jatkuivat, ja illalla ulos tuli paperi, jonka Laitinen-Pesola katsoi voivansa viedä hallitukselle ja valtuuston hyväksyttäväksi. Näin tapahtui maanantai-iltana.

– Martti Hetemäen (sovittelulautakunnan jäsen) osuutta on pakko mainita. Hänen ongelmanratkaisukykynsä nousi tilanteessa olennaisen tärkeäksi.

Jaana Laitinen-Pesola johti Tehyä 16 vuotta. Kuva vuodelta 2013.

Jaana Laitinen-Pesola johti Tehyä 16 vuotta. Kuva vuodelta 2013.

”Kovassa pyörityksessä”

Laitinen-Pesola painottaa, että ei ala sivusta huutelemaan eikä neuvomaan seuraajaansa. Tehyä johtaa samaan tapaan topakasti esiintyvä, kätilötaustainen Millariikka Rytkönen.

– Sosiaalisen median merkitys oli tuolloin paljon pienempi kuin nykyään, mutta se sähköpostien ja puheluiden määrä, jopa uhkaukset, ne olivat aika kovia. Tiedän, että Millariikka on kovassa pyörityksessä.

Tammikuussa 2008 Ilta-Sanomien lukijakyselyssä Laitinen-Pesola valittiin Vuoden poliitikoksi. Lokaakin tuli ja pitkään.

Kuntatyönantajan mukaan Tehy sai aikanaan korotuksen, joka oli selvästi enemmän kuin muu julkinen sektori. Vanhanen syyllisti sairaanhoitajia ja haukkui oppositiota, oppositio puolestaan Vanhasta. Tehyn korotusten syytettiin ajaneen Suomen taantumaan, jonka palkankorotukset avasivat hanat muidenkin palkansaajajärjestöjen korotuksille.

– Kun naisvaltainen ala toimi, sitä ei saa anteeksi. Naiset eivät voi käyttää kovia keinoja. Täytyi keksiä, että talouskin romahti palkkataistelun takia.

Tuoreimmat osastosta